Lapset päiväkodin laadun arvioitsijoina

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa 4–5-vuotiaiden lasten näkökulmia päiväkodin toiminnan laadusta. Opinnäytetyössä tutkittiin lasten subjektiivisia kokemuksia päivähoidosta ja käytettiin lapsia päiväkodin laadun arvioinnin asiantuntijoina. Laadulla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä lasten subjektiivisia kokemuksia. Opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia myös miten tutkimusmenetelmillämme, lasten haastattelu ja piirtäminen, saadaan esiin lasten näkemyksiä. Tavoitteena oli tarjota tutkimuspäiväkodille tietoa heidän toimintansa asiakastyytyväisyydestä ja kehittämisen kohteista, kun toiminnan arvioijina ovat lapset. Opinnäytetyössä yhteistyökumppanina toimi yksityinen Vantaalla sijaitseva päiväkoti. Opinnäytetyössä päiväkoti esiintyy anonyymina ja käytimme siitä keksittyä nimeä päiväkoti ”Musikantti”. Yhteistyöpäiväkodista nousi toive musiikkikasvatuksen nostamisesta esiin. Työn keskeisinä käsitteinä toimivat varhaiskasvatuksen laadun määrittely, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus, musiikkikasvatus sekä lapsen kommunikaatio. Opinnäytetyön aineisto kerättiin huhtikuussa 2013 haastattelemalla yhdeksää 4–5-vuotiasta lasta. Aineistona toimivat myös lasten piirustukset unelmapäiväkodista, jotka tehtiin haastattelun yhteydessä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina päiväkodin tiloissa päiväkotipäivän aikana. Haastattelutilanteet pyrittiin luomaan mahdollisimman rauhallisiksi niin, että lapsi sai kokea olevansa tärkeä ja sai haastattelijan täyden huomion ja läsnäolon. Opinnäytetyöntekijät toimivat haastattelijoina, niin että kumpikin haastatteli tahollaan yhtä lasta kerrallaan. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja lapsilta sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin lupa tutkimukseen. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin lasten teemahaastattelua sekä piirtämistä. Toiminnallisen tutkimuksen piirteitä opinnäytetyöhön loi piirtäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten näkökulmasta päiväkodin laatutekijöitä ovat (leikki)kaverit, mahdollisuus monipuoliseen toimintaan sekä mahdollisuus leikkiä ulkona. Lasten näkökulmasta laatua päiväkotiin tuovat myös erilaiset ja monipuoliset lelut, joilla he voivat toteuttaa leikkejään. Päiväkodin tilat eivät nousseet haastattelussa vahvasti esiin, mutta unelmapäiväkotipiirustuksissa tiloihin oli kiinnitetty huomiota. Tästä voidaan päätellä, että lapsille tärkeää ovat omat tilat leikeille. Haastattelu ja piirtäminen tutkimusmenetelminä toimivat opinnäytetyössä hyvin lasten näkemysten esiintuojina. Piirtäminen loi tilanteen, jolloin lapset puhuivat vapautuneesti ja kertoivat omaehtoisesti näkemyksiään. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että suurin osa lapsista vaikutti olevan erittäin tyytyväisiä päiväkodin toimintaan ja he kertoivat, että ”päiväkodissa on kivaa”.Evaluation of daycare quality by children The subject of this thesis was to study four- (4) to five- (5) year- old children’s opinions about the quality of daycare. The thesis examines children’s subjective experiences about daycare and the children were used as experts on evaluating it. In this thesis quality means children’s subjective experiences. Using research methods such as interviewing and drawing on children, we were also supposed to study how these methods helped getting children’s opinions on sight. Our goal was to offer information to the research day-care center about customer satisfaction of their function and developing areas, when the evaluators are children. The thesis’s partner was a private day-care center in Vantaa. The name of the day-care center pretended to be anonymous in the thesis and we used a fabricated name “Musikantti” of it. One of our themes, musical education, came from the research day-care center. Our theoretical bases for the thesis are defining the quality of early childhood education, child orientedness, children’s involvement, musical education and also child communication. The material for the thesis was gathered in April 2013 by interviewing nine (9) four- (4) to five- (5) year- old children. Drawings of a dream day-care center, made during the interviews, functions also as material for our thesis. The interviews were made as individual interviews in the day-care center’s premises during the day. The interview situations were made to be as calm as possible, so that the children were made to feel important and they also got the full attention and the attendance of the interviewer. The students were working as interviewers. Both of the students had one child at a time for interviews. Participating in the study was voluntary and both children and parents were asked permission. The thesis is a qualitative study, where used research methods were children theme interview and drawing. Casts of a functional research created drawing as research method. We can state by the results that from the opinion of the children the quality factors in day-care are (play)mates, the opportunity for versatile activity and to play outside. From the children’s point of view also different and versatile toys with which they can carry out their play, is what brings quality to daycare. In the interviews the facilities of the day-care center did not arise strongly, but in the dream day-care center pictures they were noticed. From this it can be concluded that it is important for the children to have their own spaces for play. As research methods interviewing and drawing worked fine on this thesis articulating the children’s opinions. Drawing created a situation, when children talked freely and told independently their opinions. On the basis of the thesis we can affirm that most of the children seem to be extremely satisfied with the day-care center’s functions and they told that “it is nice in daycare”

Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa - Kiihdyttämö –hankkeen tulokset, opit ja kokemukset

Kaupungit ja kunnat ovat keskeisiä toimijoita hiilineutraalin kiertotalouden edistämisessä. Kuntatasolla tehtävät julkiset hankinnat ovat vuodessa lähes 20 miljardia euroa, mikä on kaksi kolmasosaa julkisen sektorin hankinnoista. Julkisten varojen kohdentamisella vähähiilisiin ja kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin voidaan vauhdittaa niiden markkinoita ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Kiihdyttämö-hankkeen tavoite oli tuoda vähähiilisyys ja kiertotalous mukaan kuntien hankintoihin erityisesti hankesuunnitteluvaiheessa. Tässä raportissa kuvataan Kiihdyttämön tulokset, opit ja kokemukset siitä, miten kiertotalous ja vähähiilisyys voidaan ottaa keskeisiksi tavoitteiksi jo hankintojen suunnitteluvaiheessa ja kytkeä tavoitteet kilpailutukseen. Raportissa tuodaan esiin tarkasteltujen hankintakohteiden tärkeimmät vähähiilisyys- ja kiertotalousnäkökohdat sekä niiden odotettavissa olevat hyödyt ja tehdään toimenpide-ehdotuksia näiden huomioimiseksi suunnitteluprosessissa. Kiihdyttämössä tarkasteltiin kymmentä hankintakohdetta rakentamisen, liikkumisen ja ruokapalveluiden teemoissa. Lisäksi vauhditettiin kahta yhteishankintaa, sekä edistettiin EUn tarjoamaa ELENA-rahoituksen käyttöä hankintojen valmisteluun. Kiihdyttämön keskeisenä menetelmänä oli toimintatutkimus, jonka puitteissa pidettiin yhteiskehittämiseen pohjautuvia sparraus- ja työpajatilaisuuksia. Parhaat edellytykset vähähiilisyys- ja kiertotalousnäkökohtien huomioimiselle hankintaprosessissa on silloin, kun ne on asetettu tavoitteeksi jo mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi rakentamisen hankkeissa päälämmitysjärjestelmän valinta osoittautui vähähiilisyyden näkökulmasta merkittäväksi. Jos se oli päätetty jo ennen kilpailutusta, niin hiilijalanjälkeen ei voitu enää kilpailutuksessa merkittävästi vaikuttaa. Myöhäisemmässä vaiheessa voidaan toki vaikuttaa materiaalivalintoihin ja pienentää hiilijalanjälkeä omalla uusiutuvan energian tuotannolla, mutta vain rajallisesti. Hiilijalanjälkilaskentaa käytettiin Kiihdyttämössä osoittamaan eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, mutta se ei kuitenkaan ole ainoa kestävyyden mittari. Muuntojoustavuus ja tilatehokkuus ovat kiertotalouden mukaisia tavoitteita ja toteutuessaan pienentävät rakennetun ympäristön päästöjä, vaikka vaikutus ei näkyisikään yksittäisen rakennuksen hiilijalanjälkilaskelmassa. Samoin kiertotalouden resurssitehokkuuden näkökulmasta on tärkeää edistää uusiomateriaalien käyttöä ja säästää neitseellisiä luonnonvaroja, vaikka se ei näkyisikään merkittävänä vaikutuksena rakennuksen hiilijalanjäljessä. Liikennejärjestelmissä on käynnissä useita muutostrendejä. Tavoitteena on lisätä sähkö- ja biokaasukäyttöisten autojen osuutta liikenteessä ja niitä tukevaa latausinfrastruktuuria. Kiihdyttämössä toteutettiin tätä tukevia yhteishankintoja yhdessä KL-Kuntahankintojen kanssa. Lisäksi edistettiin yhteiskäyttöautojen hankintaa, jossa ajatuksena on pienentää kuntien omistamaa autokantaa ja tehostaa kaluston käyttöä. Korttelikilpailutuksessa kiertotalous tuli esiin muun muassa rakentamisen ja liikenteen infrastruktuurin edistämisenä sekä uusien toimintatapojen, palveluiden ja yhteisöllisyyden kehittämisenä. Ruokapalveluiden hankintoihin Kiihdyttämössä kehitettiin hiilijalanjälkilaskuri, jonka avulla ruokapalveluiden päästöt ja hävikin merkitys tehtiin näkyviksi. Laskurin avulla pystytään paremmin tarttumaan konkreettisiin mahdollisuuksiin ruokapalveluiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Päästölaskuri on avoimesti ladattavissa ja sen avulla kunnat pystyvät arvioimaan hiilineutraalisuustavoitteidensa saavuttamista. Kestävyystavoitteiden läpivienti julkisessa hankinnassa edellyttää paitsi tietoa ja osaamista niin myös toimijoiden sitoutumista monella tasolla. Kuntapäättäjien ja esittelevien virkamiesten ymmärryksen lisääminen elinkaarinäkökulmasta sekä tuki ja sitoutuminen kestävyystavoitteisiin hankkeen eri vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää. Tuomalla tutuksi EUn ELENA-rahoitusta ja muita rahoitusmahdollisuuksia, voidaan hankkijoita kannustaa kestäviin hankintoihin. Kiihdyttämön tapauskohtainen asioiden työstäminen hankesuunnitteluvaiheessa koettiin hyödylliseksi erityisesti silloin, kun siihen osallistuvat hankkeen toteutuksen ja päätösten kannalta keskeiset henkilöt yhdessä asiantuntijoiden kanssa

Teatterin opetusta ja osaamista tarvitaan yhteiskunnassamme : kentän kehitys vaatii yhteistä keskustelua

Teatteriopettaja Susanna Metsälä kirjoittaa 4.2.2020 Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton verkkolehdessä Metelissä teatteriopettajien työn ongelmista. Kirjoitus keskittyy perusopetuksessa ja lukiossa tapahtuvaan teatteriopetukseen, mutta nostaa keskusteluun myös teatterialan ohjaajien ja opettajien koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Ammattikorkeakoulusta tutkintonsa saavat teatteri-ilmaisun ohjaajat voivat toimia opettajina ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa vaikkakaan eivät peruskoulussa tai lukiossa

Koitereen säännöstelysuositusten toteutuminen ja vaikutukset : Seurantajakso 2012-2017

Koitereen säännöstelyn vuosina 2004–2006 toteutetussa kehittämishankkeessa sovittiin suosituksista, jotka eri osapuolet hyväksyivät. Tässä järjestyksessään toisessa seurantaraportissa tarkastellaan suositusten toteutumista ja säännöstelyn vaikutuksia vuosina 2012–2017. Tässä raportissa on tarkasteltu kaikkien kehittämishankkeen aikana kehitettyjen suositusten toteutumista ja säännöstelyn vaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään mittaritarkasteluun, veden laadun ja vesiluonnon seurantatuloksiin, Koitereen säännöstelyn seurantatyöryhmälle tehtyyn kyselyyn ja muuhun saatavilla olevaan aineistoon. Raportissa arvioidaan myös seurantaryhmän vuonna 2012 asettamien tavoitteiden toteutumista. Saavutettavuus on tarkistettu

VIHMA - A tool for allocation of measures to control erosion and nutrient loading from Finnish agricultural catchments

v2010okMA