Together we achieve less? Regional governance for development of the independent arts sector and the toil of sector cooperation

This paper offers an analysis of a case of cooperation, and in particular cooperation problems, between independent performing arts organisations in the region of Skåne, Sweden. The cooperation in question flows from visions of the organisations, and linked regional commission to develop the infrastructure and networks of the independent performing arts in Skåne. The case gives evidence of the challenges of regional cultural policy governance, as well as of the dilemmas faced by independent arts organisations receiving partial funding for their activities from public bodies, as expectations on governance and cooperation roles differ between the parties involved. The theoretical framework for understanding the challenges in the studied cooperation builds on network governance theory developed by Klijn (1996) and Klijn & Koppenjan (2000), as well as on research on public policy and management collaboration (Agranoff & McGuire 1999, Noble 1999, Bryson et al. 2006, Barretta & Busco 2011), discussed in relation to the specific conditions of the cultural sector

Utvärdering av systemet med regionala kulturpedagogiska uppdrag i Skåne 2009-2011. Struktur, måluppfyllelse och effekter

Under en rad år har kulturnämnden satsat betydande resurser på det kulturpedagogiska fältet, med särskild inriktning barn och unga. I september 2008 beslöt kulturnämnden om andra fördelningsprinciper. Kulturpedagogiska medel som tidigare knutits till tjänster blev särskilda uppdragsöverens-kommelser som skulle styra verksamheten. Bidraget reducerades till 75 % av tidigare nivåer, resterande belopp tillfördes en utvecklingspott. Samtidigt fastslogs att målgruppen för verksamheten primärt är lärare och andra pedagoger. Utvärderingens fokus är en övergripande beskrivning av hur systemet implementerats och fungerat, samt redovisning av synpunkter och erfarenheter av det nya systemet från institutionernas perspektiv

Identiteetin rakentuminen helsinkiläisten nuorten puheissa televisiomainonnasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tavoitteena oli tarkastella televisiomainonnan merkitystä nuorten identiteetin muokkaajana vastaanottajanäkökulmasta käsin. Päämääränä on ollut osoittaa, miten nuoret rakentavat identiteettiään puheissaan televisiomainonnan ympärillä ja miten eri puhetapoja käytetään sekä millaisia identiteettejä nuorten puheista ilmenee. Teoreettinen viitekehys kietoutuu identiteetin käsitteen ja diskurssianalyyttisen menetelmän ympärille. Tutkimuskysymysten tulosten tulkinnassa olen käyttänyt myös kvalitatiivista sisällön erittelyä. Tutkimuksessa sovelletun diskurssianalyysin teoreettinen ajatus perustuu sosiaalisen todellisuuden rakentumiselle, jota voidaan puheessa rakentaa monella, toisinaan ristiriitaisellakin, tavalla. Kieltä käytetään todellisuuden tuottamisessa erilaisten päämäärien saavuttamiseen ja toisaalta kielen käytöllä on aina seurauksia sosiaalisissa suhteissa. Teoreettisia ja metodologisia valintoja tehdessäni käytin lähinnä Douglas Kellnerin, Stuart Hallin, Norman Fairclough’n, Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen ajatuksia ja määritelmiä. Laadullisen tutkimuksen tekemisen oppaina käytin lähinnä Sirkka Hirsjärven ja Helena Hurmeen sekä Jari Eskolan ja Juha Suorannan ajatuksia. Olen soveltanut myös David Aakerin ja Jean-Noël Kapfererin ajatuksia brändistä sekä J.P. Roosin ja Erik Allardtin ajatuksia elämäntavasta. Tutkimuksen aineiston muodostaa kuuden nelihenkisen ryhmän vapaamuotoiset haastattelut teksteinä. Haastateltavat olivat 14-15-vuotiaita helsinkiläisiä. Aineiston analyysissä keskityin tutkimaan kielen käytön ja sen funktioiden variaatioita, merkityssysteemien olemassaoloa, toimijoiden kiinnittymistä merkityssysteemeihin ja kielen käytön seurauksia. Kielen käytön variaatioita analyysissä edustaa ns. repertuaarianalyysi, jonka tuloksena konstruoin aineistosta kuusi merkityssysteemiä eli repertuaaria, joiden avulla mainontaa tehdään ymmärrettäväksi. Funktioiden analyysi tapahtui tarkastelemalla vuorovaikutusta ja sitä, miten haastateltavat suhteuttivat eri repertuaarien mukaisia versioita toisiinsa. Suhteuttaminen tapahtui ns. syytös-vastatodistelurakenteessa sekä haastateltavien omaehtoisissa itsetodisteluissa. Keskeiset tulokset syntyivät vuorovaikutuksen rakenteiden todentamisessa. Nuoret antoivat odotettua myönteisempiä vastauksia ja tuottivat koko ajan itsestään kunnon kansalaisen ja kunnon kuluttajan julkisivua, joiden kuvitteelliseen toimintaan haastateltavani suhteuttivat omia selontekojaan

Näkyykö valta naisjohtajista kertovissa artikkeleissa? : Tapaustutkimus Gloria-lehden vuosikerrasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena on selvittää, näkyykö valta Gloria-lehden naisjohtajista kertovissa artikkeleissa: millaista kuvaa naisjohtajista luodaan vallan käyttäjinä sekä miten sukupuoli on läsnä naisjohtajista kertovissa jutuissa. Tutkielma pohjaa naisjohtajuutta, sukupuolen representaatioita ja organisatorista valtaa käsittelevään teoriakirjallisuuteen. Naisjohtajia vallan käyttäjinä lähestytään esimerkiksi erilaisten vallan lähteiden, vallan hankkimisen keinojen sekä johtamisen feminisaatioon liitettyjen piirteiden avulla. Sukupuolen läsnäoloa tutkitaan maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden sekä naisjohtajuuden tutkimuksessa esiintyvien käsitteiden kautta. Sukupuolen tutkimisessa on keskeistä myös johtamisen sukupuoliparadoksi. Aineistona on 25 Gloria-lehden artikkelia vuodelta 2004 ja tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä laadullista sisällön analyysiä. Tutkielma edustaa tapaustutkimusta. Glorian sivuilla esiintyvillä naisjohtajilla on monenlaista valtaa. Tutkielmaan valitut vallan lähteet, muodollinen auktoriteetti, resurssien kontrollointi, päätöksentekoprosessien kontrollointi, tiedon hallinta, vastaorganisaatioiden hallinta, epävirallisten organisaatioiden hallinta sekä johtajuuden symbolit näkyivät Glorian sivuilla. Toisaalta lähteiden esiintymisen yleisyys vaihteli, ja usealle nousi aineistosta myös niitä kyseenalaistavia ”vastakkaislähteitä”. Myös vallan hankkimisen keinot, ainutlaatuiset teot ja näkyvyys, näkyivät Glorian jutuissa. Glorian artikkeleista löytyi sekä maskuliinisia (järki, aktiivisuus, voima, riippumattomuus, toiminta, rohkeus, jämäkkyys) että feminiinisiä piirteitä (ikä, ulkonäkö, perhe, äitiys, sukupuolen mukaiset nimitykset, tunteet). Näin ollen molempia kuuluu Glorian representoimaan johtajuuteen. Organisaatioissa on nykyisin keskeistä esimerkiksi tiimityö, joustavuus, sosiaaliset kyvyt ja kommunikaatio. Myös nämä johtamisen feminisaatioon liitetyt piirteet näkyivät Glorian sivuilla. Glorian representoima naisjohtajuus tukisi siis ajatusta joissain tutkimuksissa ilmi tulleesta naisjohtajien yhteistoiminnallisemmasta ja kommunikoivammasta vallankäytöstä. Sukupuoli oli Glorian naisjohtajuusrepresentaatioissa vallan kannalta sekä myönteinen että kielteinen tekijä: Toisaalta kävi ilmi, että perheestä huolehtimisesta voi olla hyötyä johtajan ammatissa, ja myös feminiininen hoiva ja äitiys yhdistettiin työhön. Toisaalta Glorian artikkeleista nousi sukupuoleen liittyvä uskottavuusongelma, jossa johtajan uskottavuutta ja sen kautta myös valtaa kyseenalaistettiin sukupuolen perusteella. Glorian naisjohtajista kertovissa jutuissa näkyi suorittaminen: naisjohtajat saattoivat näyttäytyä väsymättöminä poikkeusyksilöinä. Toisaalta tämä kertoo pätevästä naisjohtajasta. Toisaalta herää kysymys, miksi naisen pitäisi olla poikkeuksellinen ollakseen naisjohtaja? Uskottavuusongelma voi olla tässäkin taustalla. Naisjohtajuuden tutkimuksessa esiintyvät käsitteet, lasikattoilmiö, naisverkostot, ainokaisuus ja perheen ja työn yhdistäminen näkyivät lehden sivuilla melko harvinaisina. Mentoreita ja matalampaa palkkausta ei esiintynyt ollenkaan. Sukupuoliparadoksi eli vaatimus yhtäältä feminiinisten normien täyttämisestä ja toisaalta oikean johtajuuden maskuliinisten normien täyttämisestä näkyi Glorian sivuilla. Ulkonäön ja perheestä huolehtimisen suhteen esiintyi vaade feminiinisyyteen. Toisaalta feminiinisten piirteiden liittäminen työhön on sukupuoliparadoksille vastaista: johtaminen ei määritykään kokonaan maskuliiniseksi

Therapist-guided internet-based psychodynamic therapy versus cognitive behavioural therapy for adolescent depression in Sweden: a randomised, clinical, non-inferiority trial

BACKGROUND: Adolescent major depressive disorder (MDD) is highly prevalent and associated with lifelong adversity. Evidence-based treatments exist, but accessible treatment alternatives are needed. We aimed to compare internet-based psychodynamic therapy (IPDT) with an established evidence-based treatment (internet-based cognitive behavioural therapy [ICBT]) for the treatment of adolescents with depression. METHODS: In this randomised, clinical trial, we tested whether IPDT was non-inferior to ICBT in the treatment of adolescent MDD. Eligible participants were 15-19 years old, presenting with a primary diagnosis of MDD according to DSM-5. Participants were recruited nationwide in Sweden through advertisements on social media, as well as contacts with junior and senior high schools, youth associations, social workers, and health-care providers. Adolescents who scored 9 or higher on the Quick Inventory of Depressive Symptomatology for Adolescents (QIDS-A17-SR) in an initial online screening were contacted by telephone for a diagnostic assessment using the Mini International Neuropsychiatric Interview. Participants were randomly assigned to ICBT or IPDT. Both interventions comprised eight self-help modules delivered over 10 weeks on a secure online platform. The primary outcome was change in depression severity measured weekly by the QIDS-A17-SR. Primary analyses were based on an intention-to-treat sample including all participants randomly assigned. A non-inferiority margin of Cohen's d=0·30 was predefined. The study is registered at ISRCTN, ISRCTN12552584. FINDINGS: Between Aug 19, 2019, and Oct 7, 2020, 996 young people completed screening; 516 (52%) were contacted for a diagnostic interview. 272 participants were eligible and randomly assigned to ICBT (n=136) or IPDT (n=136). In the ICBT group, 51 (38%) of 136 participants were classified as remitted, and 54 (40%) of 136 participants were classified as remitted in the IPDT group. Within-group effects were large (ICBT: within-group d=1·75, 95% CI 1·49 to 2·01; IPDT: within-group d=1·93, 1·67 to 2·20; both p<0·0001). No statistically significant treatment difference was found in the intention-to-treat analysis. Non-inferiority for IPDT was shown for the estimated change in depression during treatment (d=-0·18, 90% CI -0·49 to 0·13; p=0·34). All secondary outcomes showed non-significant between-group differences. INTERPRETATION: IPDT was non-inferior to ICBT in terms of change in depression for the treatment of adolescents with MDD. This finding increases the range of accessible and effective treatment alternatives for adolescents with depression. FUNDING: Kavli trust

Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Vieraslajit ovat ihmisen avustamina uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Vieraslajia pidetään haitallisena, jos lajin on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. FIN-HAVI -hankkeessa selvitettiin 26 kansallisesti haitallisen vieraslajin/lajiryhmän esiintymistä ja niistä aiheutuvia haittoja Suomessa, sekä koottiin suositukset tarvittavista hallintatoimenpiteistä. Tavoitteena oli kohdentaa haitallisten vieraslajien torjunta kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmalle. Lajit jakautuivat neljään ryhmään: 1) Vakiintuneet lajit – välittömät torjunta-toimenpiteet, 2) Suomessa tavatut lemmikit – valistus maahantuontikiellosta, kasvattamiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta 3) Suomessa satunnaisesti tavatut lajit – yksilöiden poistaminen tavattaessa, 4) Pienen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta ja valistus. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville yleisemmille lajeille (kurtturuusu, komealupiini, japanintatar, sahalinintatar, tarhatatar, kanadanvesirutto, minkki, espanjansiruetana) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus vieraslajien riskeistä, rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen hallintatoimenpide.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Suomen ja Ruotsin kunnissa esiintyi lähes yhtä paljon merkittäviä sisäilmaongelmia, mutta yleisimmät syyt sisäilmaongelmien taustalla poikkesivat maiden välillä. Kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähtiin merkittävimpänä taustasyinä sisäilmaongelmille molemmissa maissa. Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Kyselytutkimuksien mukaan merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana. Valtaosa ihmisistä raportoi oireiden olevan vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. Työpaikoilla kunta-alan työntekijät ja heistä hoito- ja opetustyötä tekevät työntekijät kokevat yleisemmin sisäilmaan liitettyjä oireita ja olosuhdehaittoja. Kuntien, valtion, yliopistokiinteistöjen ja sairaanhoitopiirin toimintatavat kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä ohjaavat eri tahoja yhteistyöhön ja prosessimaiseen etenemiseen. Rakennuksen omistussuhde vaikutti toimintamalleissa lähinnä vastuisiin ja rooleihin. Tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä