Vade mecum - käsikirjoja matkakirjallisuuden tutkijoille

Charles Forsdick, Zoë Kinsley ja Kathryn Walchester (toim.): Keywords for Travel Writing Studies. A Critical Glossary. London: Anthem Press 2019, 347 s. Alasdair Pettinger ja Tim Youngs (toim.): The Routledge Research Companion to Travel Writing. London: Routledge, Taylor & Francis Group 2019, 422 s. Matkakirjallisuuden tutkimus elää vahvaa vaihetta. Siitä kertovat osaltaan tuoreet käsikirjat, jotka kokoavat yhteen koko joukon merkittäviä alan tutkijoita ja esittelevät laajasti tutkimuskentän moninaisia kysymyksiä. Anthem Press on julkaissut sadan avainsanan kriittisen sanaston Keywords for Travel Writing Studies (jatkossa Keywords) ja Routledge 25 artikkelin antologian The Routledge Research Companion to Travel Writing (jatkossa Research Companion). Aiheissa ja painotuksissa on yhtäläisyyksiä, mutta esitystavoiltaan ja tehtäviltään kirjat eroavat toisistaan. Molemmat kirjat nostavat esiin 1980–90-lukujen kriittisten tutkimussuuntausten, kuten postkolonialismin ja feminismin, merkityksen matkakirjallisuuden tutkimukselle, mutta keskittyvät myös esittelemään uusia lähestymistapoja ja luomaan näkymiä tulevaan.&nbsp

Stories in journalism and popular non-fiction : Perspectives from language and literary studies

Peer reviewe

Kirjallisten matkojen tutkijat koolla Puolan Kielcessä: Borders and Crossings. International and Interdisciplinary Conference on Travel Writing Kielce, Puola 12.–14.9.2016

Matkakirjallisuuden tutkimukseen keskittyvä Borders and Crossing-konferenssi järjestettiin syyskuussa 2016 jo kolmattatoista kertaa

Kirjojen suosittelu verkostomaisessa lukemiskulttuurissa

This article contributes to the study of peer-to-peer book recommendations and meanings of recommendations in the current reading culture. The study combines the concepts of cultural soci-ology of reading and research on peer-producedcriticism of cultural products. The multimethodanalysis is based on two sets of data: an onlinesurvey conducted in a reading research project (n = 955) and discussions in a group called ”Friends of Literature” on Facebook. The analysis concentrates on comments and discussions related to two books that were the most recommended by the survey participants. The overall view is complemented by publishers’ sales statistics. The results show that recommendations and discussions in social media communities may initiate a chain of recommendations, which may substantially affect the popularity of a specific title. The current recommendation culture with its bookrelated communities and networks sustains and enriches the entire reading culture and gives significance to individual readers’ reading for pleasure.Artikkeli käsittelee lukijalta toiselle suuntautuvaa vertaissuosittelua sekä suosittelun merkityksiä lukemiskulttuurin muutoksessa. Tutkimus yhdistää kulttuurituotteiden käyttäjälähtöisen arvioinnintutkimuksen ja lukemisen kulttuurisosiologisen tutkimuksen käsitteitä. Monimenetelmäisen analyysin aineistona ovat lukemistutkimushankkeessa toteutettu verkkokysely (n = 955) sekä Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä käydyt keskustelut niistä kahdesta kirjasta, jotka nousivat kyselyssä eniten esiin. Kokonaiskuvaa täydentävät myös kustantajilta saadut myyntitilastot. Tulokset osoittavat, että suositukset ja keskustelut sosiaalisen median lukijayhteisöissä käynnistävät suositusten ketjuuntumista, mikä voi merkittävästi vaikuttaa yksittäisen kirjan suosioon. Harrastajat ja ammattilaiset muodostavat yhteisöjä ja verkostoja, jotka sallivat monenlaista kirjapuhetta. Kirjojen suositteleminen saa lukijayhteisöissä monia muotoja, jotka ylläpitävät ja rikastavat lukemiskulttuuria

Äänikirjojen kuuntelu osana lukemisen kulttuuria

Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuuden lukijoiden suhtautumista äänikirjoihin. Aineistona on kyselytutkimuksen vastaukset äänikirjoja koskeviin kysymyksiin. Verkkokyselyyn osallistuneista 955 vastaajasta noin 60 prosenttia ilmoittaa kuuntelevansa äänikirjoja joko silloin tällöin tai aktiivisesti. Suurkuluttajiksi katsoimme ne, jotka kuuntelevat yli 50 kirjaa vuodessa; heitä on kuuntelijoista noin viidesosa ja koko vastaajaryhmästä noin kymmenesosa. Sekä aktiivisia kuuntelijoita että niitä, jotka eivät kuuntele lainkaan, on melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Äänikirjaan myönteisesti suhtautuvissa kommenteissa korostetaan kirjojen kuuntelun ja digitaalisuuden mahdollistamia tilanteita ja käyttötapoja. Kielteisissä kommenteissa korostuu äänikirjan vertaaminen painetun kirjan tarjoamaan lukukokemukseen ja kirjan materiaalisiin ominaisuuksiin. Äänikirjatallenteen lukijan äänellä ja lukutavalla on suuri merkitys valtaosalle kuuntelijoista, joskin niitäkin on, joiden on helppo tottua ääneen kuin ääneen. Kirjallisuuden harrastajina äänikirjojen suurkuluttajat ovat monipuolisia, ja voidaankin nähdä, että he ovat sekä sisältöjen että formaattien suhteen kaikkiruokaisia. Lukutavat ovat eriytyneet laji- ja tilannekohtaisesti, joten äänikirjojen kuuntelun rinnalla useimmilla säilyvät myös tekstimuotoiset formaatit. Kaiken kaikkiaan aineistossa voidaan nähdä merkkejä yleisestä äänikirjoja koskevasta keskustelusta ja reagoinnista siihen. Vastaukset myös kuvastavat käynnissä olevaa lukemiskulttuurin murrosta, jossa osa on omaksunut uuden tavan nauttia kirjallisuudesta, osa suhtautuu siihen uteliaasti tai neutraalisti ja osa jyrkän torjuvasti

Tiedonkerronta : esitystavat ja tekijän läsnäolo kotimaisessa tietokirjallisuudessa

Tutkimushankkeen esittely.Non peer reviewe

Matkakertomus retorisena toimintana

Ilona Lindhin tietokirjallisuuden tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina 21. toukokuuta 2021. Vastaväittäjänä oli dosentti Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja kustoksena Pirjo Hiidenmaa.  Ilona Lindh: Matkasta kertomus: kielen ja kerronnan keinot omakohtaisessa matkakertomuksessa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7226-

Matkasta kertomus : kielen ja kerronnan keinot omakohtaisessa matkakertomuksessa

This study focuses on the rhetorical resources and devices characteristic to travel narratives based on subjective experience. The theoretical framework is based on a dialogical view of language use and theory of narrative as rhetorical action. The analysis combines concepts of narratology and life writing studies with the methods of linguistic discourse analysis. The research material of the study consists of four texts by three Finnish authors. A short travel narrative called “Mamma ok” by Antti Tuuri is published in a collection of travel narratives Matkoilla Euroopassa (‘Travels in Europe’, 2011). His Bospor Express (2013) is a book-long literary travel narrative. Vanhan rouvan lokikirja (‘Old lady’s logbook’, 2004) by Kyllikki Villa is a travel journal by form, adapted to a published book. Afrikan poikki (‘Across Africa’, 2009) by Juha Vakkuri combines the telling of personal experiences with informative passages based on literary sources. Through these four texts, we get to see the rhetorical variety and potential of the travel narrative genre. The analyses show, that (i) temporal choices are rhetorically important as they define the position of the reader in relation to the narration. Temporality also affects the “I” of the text so that the protagonist is on the level of the story, while the reporting and evaluating narrator is on the level of discourse. Another central set of rhetorical resources is connected to (ii) intertextuality and contextuality which can be used to emphasize the narrator’s expertise and place the work in its literary tradition. These polyphonic resources may offer conversational positions to the reader. A third set of resources is (iii) the ways of representing spaces and landscapes in order to convey the traveler’s experiences to the reader. Spaces are often seen as surroundings for the traveler’s needs and interests. While spaces are experienced inside, landscapes are observed from the distance. A fourth set of narrative resources is related to (iv) the traveler’s personal encounters during the journey. The representations of the encountered are often based on some kind of categorizing, and the assumption is that the reader recognizes those categories at least partly. Some of the represented people have a more central role in the course of the narrative and they can be regarded as equivalent to characters in fiction, having synthetic, thematic and mimetic functions. The research reveals that travel narratives can activate or acknowledge the reader in various ways. In the context of 21st century travel and media cultures, the primary function of a travel narrative is not to deliver encyclopedic knowledge, but to emphasize the tellability of personal experiences and observations, and their interpretations. The narratives accentuate both particular and typical aspects of the journey. The narrator’s authority is built on the ability to report, evaluate and contextualize. Keywords: non-fiction studies, travel writing studies, life writing studies, Finnish language, Finnish travel writing, narrative theory, narratology, narration, rhetoric, discourse studies, text analysisTutkimukseni kohteena on nykyaikainen matkakertomus lajina. Keskeinen kysymys on se, minkälaisia retorisia piirteitä omakohtaisuus tuottaa itse koetusta matkasta muokattuun kertomukseen. Teoreettisena viitekehyksenä ovat näkemykset kielenkäytön dialogisesta luonteesta ja kertomuksesta retorisena toimintana. Tutkimuksen aineistona on Antti Tuurin, Kyllikki Villan ja Juha Vakkurin kirjoittamaa matkakirjallisuutta. Antti Tuurin ”Mamma ok” on lyhyt matkakertomus kokoelmasta Matkoilla Euroopassa (2011). Tuurin Bospor Express (2013) on puolestaan kirjanmittainen kirjallinen matkakertomus. Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirja (2004) on muodoltaan matkapäiväkirja, joka on myöhemmin muokattu julkaistuksi teokseksi. Juha Vakkurin matkakirjassa Afrikan poikki (2009) omiin matkan kokemuksiin yhdistyy runsaasti lähteisiin nojaavaa tiedonkerrontaa. Yhdessä nämä teokset tuovat esiin matkakertomuksen lajityypillisiä piirteitä edustavasti. Analyysit osoittavat, miten (i) ajallisuuden resurssit, kuten kerronnan ja kerrotun tarinan välinen etäisyys, vaikuttavat kerronnan ja lukijan väliseen suhteeseen. Kertomuksen minään ajallinen kaksitasoisuus vaikuttaa siten, että matkaileva päähenkilöminä asettuu tarinan tasolle ja tapahtumia raportoiva kertojaminä kerronnan tasolle. Toinen tärkeä osa-alue on (ii) intertekstuaalisuuden keinovalikko, jonka avulla tekstiin luodaan muun muassa asiantuntijuutta. Moniäänisyys voi tarjota lukijalle mahdollisuuksia keskusteleviin positioihin. Kolmas matkakerronnan keskeinen osa-alue on (iii) tilan ja maisemien representointi. Tilat näyttäytyvät matkailulle ominaisten toimintojen kautta, ja kuvauksilla pyritään välittämään tilallisia kokemuksia lukijalle. Keskeinen keino on esimerkiksi vertaaminen, joka voi olla avointa tai perustua oletuksiin lukijan tiedoista ja käsityksistä. Maisemien representoinnissa etualalle nousevat havainnoijan ja maiseman suhde sekä maisemien arviointiin liittyvät konventiot. Neljäs tärkeä osa-alue matkakerronnassa on (iv) kohdattujen ihmisten representointi. Representaatiot perustuvat usein jonkinlaiseen tyypittelyyn, ja oletuksena on, että lukija tunnistaa ainakin osittain ne käsitykset, joihin representaatio nojaa. Osa kohdatuista saa kertomuksessa tehtävän, jota voidaan verrata fiktion henkilöhahmoon. Tutkimus osoittaa, että matkakertomuslajiin sisältyy laaja retoristen keinojen mahdollisuus, ja lukija voidaan ottaa huomioon monin tavoin. 2000-luvulla matkakertomusten ensisijaisena funktiona ei ole toimia ensyklopedisen tiedon välittäjinä, vaan kerronnassa korostuu itse koetun ja tulkitun merkitys. Kertomukset välittävät sekä kokemuksen ainutlaatuisuutta että tiettyjen tapahtumien tyypillisyyttä. Kertojan auktoriteetti rakentuu pitkin kertomusta sekä raportoijan, tulkitsijan että tiedonvälittäjän tehtävien kautta. Avainsanat: tietokirjallisuuden tutkimus, matkakirjallisuuden tutkimus, suomen kieli, suomalainen matkakirjallisuus, kertomus, kerronta, retorinen kertomuksentutkimus, narratologia, retoriikka, diskurssintutkimus, tekstintutkimu

Matkakirjallisuuden kokemus ja maailma: Matkakirjallisuuden kokemus ja maailma

Matkakirjallisuus on perinteikäs ja alati uudistuva kirjallisuuden osa-alue, joka yhdistää omakohtaisuutta ja maailmaa koskevia havaintoja ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksen kannalta matkakirjallisuus on antoisa kohde, jonka kautta voi perehtyä esimerkiksi subjektiivisen tilan ja paikan kokemuksen, identiteetin, vierauden kohtaamisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kuvaukseen kirjallisuuden keinoin. Läheinen yhteys historiankirjoitukseen, matkustamisen historiaan ja kartografiaan, taidehistoriaan, maantieteeseen sekä etnografiaan on ilmeinen, mutta aihepiiri tarjoaa runsaasti haastavia kysymyksiä myös tietokirjallisuuden, kertomuksen ja omaelämäkerrallisen kirjoittamisen tutkijoille

Reading culture as shared ethos: A study of Finnish self-identified readers

This article advances understanding about book reading as a sociocultural phenomenon in the 2020s. We make a contribution to the cultural sociology of reading by investigating Finnish self-identified book readers by analysing the significance of sociodemographic variables (gender, education, age, and place of residence) in terms of reading activity and access to books. Our study is placed in the context of Finnish reading culture that is characterised by a particular appreciation of reading and measures promoting equal access to culture. Based on an online survey of 955 respondents conducted in 2021, our statistical analyses show that the social stratification of book reading activity that is prominent in population level does not recur within the specific group of people who identify themselves as readers. Among Finnish self-identified book readers, education, gender, and place of residence do not induce significant differences in reading activity. Our analysis that foregrounds inclination instead of quantity as a criterion for readers sheds light on reader equality from a different direction than previous research into nationwide reading habits or descriptive studies on avid readers.Validerad;2024;Nivå 2;2024-06-27 (joosat);Full text license: CC BY 4.0; Funder: Finnish Cultural Foundation (00210378);</p