What is patient participation? : Reflections arising from the study of general practice, homeopathy and psychoanalysis

Peer reviewe

Do maternal knowledge and paternal knowledge of children's whereabouts buffer differently against alcohol use? : A longitudinal study among Finnish boys and girls

Background: Previous research suggests that parental knowledge of the child's activities and whereabouts prevents adolescents' alcohol use. However, evidence on whether the positive effects of maternal and paternal knowledge are distinctive for boys' and girls' alcohol use is inconclusive. We examined whether perceived parental knowledge at age 13 prevents alcohol use at age 16, whether the effect of maternal and paternal knowledge was the same for both genders, and whether paternal knowledge had as strong an effect as maternal knowledge. Method: Adolescents answered a school survey in 2011 (age 13) and 2014 (age 16) in Finland (N = 5742). Perceived maternal and paternal knowledge was measured separately using a Parents' Monitoring Scale. The data were analysed via moderation regression modelling using Bayesian estimation. Results: Perceived maternal and paternal knowledge at age 13 predicted boys' and girls' lower alcohol use at age 16. For those who had not used alcohol at age 13, parental knowledge protected against an increase of alcohol use at age 16. Both maternal and paternal knowledge had a shielding effect against the increase of boys' and girls' alcohol use, but maternal knowledge had a stronger shielding effect than paternal knowledge. Conclusions: Both maternal and paternal perceived knowledge at age 13 buffers against the adverse development of alcohol use at age 16 for both genders. Underlining the importance of parent-child communication and knowledge about the child's activities should be a part of family health counselling and school health services.Peer reviewe

Nuorten tyttöjen ehkäisypillerit – suositus maksuttomuudesta toteutuu huonosti

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa (2007–2011) asetettiin tavoitteeksi alle 20-vuotiaiden ehkäisyvälineiden maksuttomuus. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suositus on toteutunut ehkäisypillereiden osalta ja oliko toteutumisessa eroja käytön pituuden tai maan eri osien välillä. Aineistona käytettiin Nuorten terveystapatutkimuksen yhdistettyjä kyselyitä vuosilta 2009 ja 2011. Ehkäisy-pillerit oli saanut maksutta puolet 14-vuotiaista, hieman yli kolmasosa 16-vuotiaista, mutta vain alle joka viides 18-vuotiaista tytöistä. Kun käytön pituus oli 1–3 kuukautta, 77 prosenttia käyttäjistä oli saanut pillerit ilmaiseksi. Yli puoli vuotta pillereitä käyttäneistä vain 9 prosenttia oli saanut ne ilmaiseksi. Suositus alle 20-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä oli toteutunut vain osittain. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla maksuttomuus toteutui muuta maata huonommin

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan tulevaisuudessa panostamaan entistä enemmän. Teimme epidemiologisen tutkimuksen yöunen pituuden ja lihavuuden välisestä yhteydestä Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2005 aineistossa. Koko maata edustavan otoksen postikyselytutkimukseen vastasi 6503 (vastausprosentti 66 %) 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiasta nuorta (poikia 46 %). Lihavuus määriteltiin kansainvälisiin painoindeksikriteereihin (IOTF) perustuen. Lyhyt yöuni (alle 7 h) oli selvässä yhteydessä suurempaan lihavuuden todennäköisyyteen (vertailuryhmä 7:00-9:15 h), useiden mahdollisten sekoittavien tekijöiden (ikä, koettu terveydentila, alakuloinen mieliala, liikunnan harrastamisen teho, TV:n katseluaika / vrk, perherakenne, äidin koulutustaso, isän koulutustaso) huomioimisen jälkeenkin (pojat OR 2,40; 95% lv 1,36–4,23, tytöt OR 2,20; 95% lv 1,17–4,15)