Kulttuurin paikka? Kulttuuri asuinalueiden kehittämisessä - Tapaus Suomen Kansallisteatteri Kontulassa

Kulttuurista on tullut monin tavoin kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Tässä raportissa osoitetaan ruotsalaisten ja suomalaisten esimerkkien avulla että kulttuuria ja taidetta käytetään monipuolisesti erilaisten ympäristöjen parantamisen välineinä. Hankkeiden laajempia pitkäaikaisvaikutuksia on kuitenkin usein vaikea osoittaa. Raportissa tarkastellaan erityisesti Suomen Kansallisteatterin yleisötyötä Helsingin Kontulassa kuvaamalla Reittejä-Kontulaan- projektin vaiheita ja arvioimalla hankkeen vaikutuksia sekä Kontulassa että Kansallisteatterissa. Johtopäätöksiä ovat, että Reittejä Kontulaan-hankkeessa teatterin yleisötyö on tuonut Kontulaan tekemistä, voimaannuttanut asukkaita ja luonut yhteisöjä. Lisäksi hankkeessa on onnistuttu toimimaan alueen ehdoilla tinkimättä kuitenkaan taiteilijoiden asettamista taiteellisista tavoitteista

Koti keskellä kaupunkia : Keskusta lapsiperheen asuinalueena, esimerkkeinä Tukholma ja Helsinki

Families with children have traditionally moved to suburbs. In the last 20 years a modest counter process has however been recognized. Families with an urban lifestyle stay in the city centres. This study looks at the phenomenon through two cases, Stockholm and Helsinki. In the first case it has already been observed that the city centre has grown in popularity among families with children. Therefore it serves as a basis for the study and as well as a point of comparison. Stockholm's city centre is expanding as new neighbourhoods have been built and are being planned. In the city centre of Helsinki the building of two large neighbourhoods for 30 000 inhabitants will start in a few years. The first aim of the study is to look closer at what has really happened in the city centre of Stockholm, why families choose to live there with their children and how the City of Stockholm has reacted to the change. The main sources of information are secondary sources, statistics and interviews with planners, politicians and experts in the field. The main object is to look at the situation in the city centre of Helsinki. Can a preference for urban residential environments be observed in Helsinki? What are the reasons for a family to choose the city centre as a living place? How does the everyday life of a family in the city centre appear? How are these families taken into account in the planning of the city? The main sources of information here are statistics, interviews with dwellers in the neighbourhood Kruununhaka and interviews with planners. In Stockholm the birth rate has grown constantly during the 2000s and is highest in the city centre. Some of the families still move elsewhere, but many of them do not. One of the most important reasons for living in the city centre is short working distances which give working parents more time with their children. Another reason is a preference of an urban, active lifestyle. Families prefer to live close to everything, childcare, schools, shops and entertainments. The popularity of the city centre among families with children has taken politicians and planners by surprise. Helsinki has not experienced a baby boom like Stockholm. However the negative changes in the birth rate have been more modest in the central areas than in the suburbs. Statistics show, that many families move away from the city centre as the children grow. Families who stay in the city centre especially appreciate closeness to public and private services and good public transportation which means that they are not dependent on using the car. Further they find that the city centre has a tolerant climate and is a safe and beautiful place to live in. The families enjoy the social life of the neighbourhood and feel that it makes a good climate to raise children in. However they are concerned with traffic safety and the lack of stimulus in the playgrounds of the neighbourhood parks. Two large neighbourhoods with homes for about 30 000 inhabitants are now planned in the former Port Districts in the city centre of Helsinki. The other one, Jätkäsaari has been planned to become an attractive alternative for families with children. Traffic safety has been one of the main objects for the planning. The other, Kalasatama, has been planned to attract all groups in society.Lapsiperheiden asuminen on perinteisesti suuntautunut esikaupunkeihin. 1900-luvun loppupuolelta lähtien useassa Euroopan kaupungissa on kuitenkin nähty myös vastaliikettä, jossa perheet asettautuvat kaupunkien keskustaan. Tämä tutkielma tarkastelee ilmiötä Tukholman ja Helsingin keskustan esimerkkien kautta. Tukholmassa ilmiö on jo tunnistettu ja sopii siten hyväksi lähtökohdaksi ja vertailukohdaksi Helsingin keskustalle. Tukholmassa on myös 2000-luvulla rakennettu laaja asuinalue keskustaan ja uusia alueita on suunnitteilla. Helsingin keskustaan suunnitellaan parhaillaan uusia asuntoja 30 000 asukkaalle. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on siis sekundäärilähteiden, tilastojen ja asiantuntijahaastattelujen avulla tarkastella mitä Tukholmassa tosiasiassa on tapahtunut. Millaisia perheitä Tukholman keskustassa asuu? Miksi he haluavat asua keskustassa? Miten lapsiperheet on huomioitu kaupungin suunnittelussa? Päätavoitteena on tarkastella Helsingin keskustan tilannetta. Onko Helsingin keskustan suosio lapsiperheiden kesken kasvanut? Miksi lapsiperhe valitsee Helsingin keskustan asuinalueekseen? Miltä keskustassa asuvan perheen arki näyttää? Miten lapsiperheet on huomioitu Helsingin suunnittelussa? Näitä asioista on tarkasteltu asiantuntijahaastattelujen, tilastojen sekä Helsingin keskustan Kruununhaan kaupunginosaan tehtyjen asukashaastattelujen avulla. Tukholmassa syntyvyys on noussut 2000-luvulla ja keskustassa se on kaupungin korkein. Osa perheistä muuttaa edelleen muualle, mutta Tukholman keskustaan jää entistä useampi perhe. Keskustan suosiota näyttää selittävän ennen kaikkea vanhempien työpaikkojen läheisyys, mikä helpottaa perheen ja työn yhteensovittamisen ja lisää yhteistä aikaa lasten kanssa. Lisäksi keskustassa asuvat perheet arvostavat palveluiden ja viihteiden läheisyyttä. Keskustan suosio lapsiperheiden keskuudessa on yllättänyt kaupungin poliitikot ja suunnittelijat. Helsingissä syntyvyys ei ole lähtenyt samankaltaiseen nousuun kuin Tukholmassa. Keskustassa muutokset syntyvyydessä eivät ole olleet yhtä suuria kuin esikaupungeissa. Monet perheet kuitenkin muuttavat keskustasta lasten kasvaessa. Keskustassa perheet asuvat ennen kaikkea siksi, että kaikki on lähellä. Hyviä liikenneyhteyksiä ja riippumattomuutta autosta arvostetaan. Kaunis, turvallinen ja kylämäinen asuinympäristö muodostaa kokonaisuuden, jossa perheet viihtyvät. Kylämäisyys korostuu alueen tiiviydessä ja alueen yhteisöllisyydessä. Ympäristö koetan suvaitsevaisena ja tätä pidetään tärkeänä erityisesti lasten tulevaisuutta ajatellen. Perheiden käsitykset kaupungin tarjoamista palveluista ja liikenneturvallisuudesta ovat osittain ristiriitaiset kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Helsingin keskustan uusien asuinalueiden suunnittelussa on Jätkäsaaressa keskitytty erityisesti lapsiperheisiin panostamalla liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena on houkutella lapsiperheitä pysymään Helsingin keskustassa. Kalasatama on suunniteltu kaikkien asukasryhmien tarpeita silmällä pitäen

New Urban Hybrids - Re-setting Borders, Combining Scales

This publication collects the results of the international YTK/IFHP Urban Planning and Design Summer School 2014. The theme, New Urban Hybrids – Re-setting Borders, Combining Scales, is explored through the students work. Students and young professionals of urban and spatial planning from all over the world participated in the course and worked on real town planning projects in the cities of Rauma and Seinäjoki. These projects as well as the student’s individual conceptions of successful urban hybrids in their home countries are presented in this report