Nextille levelille? – Kohti seuraavan sukupolven sosiaalilääketiedettä

ei abstrakti

Terveydenhuollon valinnanvapaus eduskuntapuolueiden ohjelmissa

Suomessa valinnanvapaus on ollut poliittisen keskustelun aiheena 1980-luvun lopulta alkaen. Kunnalliseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon valinnanvapaus on kuitenkin tullut verrattaen myöhään. Tässä artikkelissa tutkimme 1) miten puolueet profiloituvat terveydenhuollon valinnanvapauden osalta ja miten linjaukset kehittyvät ajassa, sekä 2) miten valinnanvapauden perustelut, yksityinen palveluntuotanto ja markkinat, palveluiden käyttäjä, julkisen sektorin rooli ja valinnanvapauden keinot rakentuvat puolueiden linjauksissa. Tutkimuksen aineistona käytämme saatavilla olevia eduskuntapuolueiden asiakirjoja vuosilta 1987–2012 (n=126). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme vastaamme aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen kuvaamalla sitä, kuinka suuressa määrin valinnanvapaus on ollut puolueiden agendalla ja millaisia teemoja puolueiden linjauksista nousee esille tarkasteltavana ajankohtana. Toiseen tutkimuskysymykseen vastaamme kokoamalla edellä kuvatun analyysin tulokset yhteenvedoksi. Tässä hyödynnämme teoriaohjatun sisällönanalyysin keinoja ja käytämme kirjallisuuteen pohjautuvaa analyysikehystä. Vasemmistoliittoa, kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet näkevät valinnanvapauden yhtenä keskeisenä terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen mekanismina. Puolueiden taustaideologiat heijastuvat siihen, minkä tyyppistä valintaa järjestelmään ajetaan. Perinteiset oikeistopuolueet korostavat liberaalia markkinakilpailua ja palvelun käyttäjän kuluttajamaista rationaalisen valitsijan roolia. Mitä vasemmalle poliittisessa kentässä mennään, sitä enemmän korostetaan julkisen sektorin vastuuta valintojen taustatukena ja palveluiden käyttäjää ennen kaikkea kansalaisena. Valinnanvapaus, jota puolueet joko puolustavat tai vastustavat, liittyy ennen kaikkea valintaan sen kilpailuttavassa merkityksessä. Valinta käsitetään siis lähinnä palveluntuottajan valintana ja siihen liitetään ajatus jonkinasteisesta palveluntuottajien välisestä kilpailusta. Mahdollisuutta lääkärin tai muun hoitavan henkilön tai hoitomuodon valintaan käsitellään vain vähän

Development of Voluntary Private Health Insurance in Nordic Countries - An Exploratory Study on Country-specific Contextual Factors

The Nordic countries are healthcare systems with tax-based financing and ambitions for universal access to comprehensive services. This implies that distribution of healthcare resources should be based on individual needs, not on the ability to pay. Despite this ideological orientation, significant expansion in voluntary private health insurance (VPHI) contracts has occurred in recent decades. The development and role of VPHIs are different across the Nordic countries. Complementary VPHI plays a significant role in Denmark and in Finland. Supplementary VPHI is prominent in Norway and Sweden. The aim of this paper is to explore drivers behind the developments of the VPHI markets in the Nordic countries. We analyze the developments in terms of the following aspects: the performance of the statutory system (real or perceived), lack of coverage in certain areas of healthcare, governmental interventions or inability to reform the system, policy trends and the general socio-cultural environment, and policy responses to voting behavior or lobbying by certain interest groups. It seems that the early developments in VPHI markets have been an answer to the gaps in the national health systems created by institutional contexts, political decisions, and cultural interpretations on the functioning of the system. However, once the market is created it introduces new dynamics that have less to do with gaps and inflexibilities and more with cultural factors