Liikunnan terveyshyödyt nuorille - esite Tukea harrastamiseen -hankkeen käyttöön

Lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Suomessa lihavien nuorten määrä on viime vuosikymmenten aikana kolminkertaistunut. Lihavuuden yleistyessä nuorten arkiliikunta on vähentynyt. Nykyään viihdemedia vie aikaa liikunnalta, ja yhä useampi viettää vapaa-aikaansa istuen. Liikunta vaikuttaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin positiivisesti. Lisäksi liikunnan on todettu edistävän uusien asioiden oppimista. Liikunnan avulla voidaan jo nuoruudessa ehkäistä useiden sairauksien riskitekijöiden kehittymistä. Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa nuorille tietoa liikunnan terveyshyödyistä, ja näin motivoida heitä liikkumaan. Tehtävänä oli tuottaa liikunnan terveyshyödyistä esite, joka tulee Tukea harrastamiseen –hankkeen käyttöön. Esitteestä pyydettiin kohderyhmältä palautetta, ja se oli pääasiassa positiivista. Esitettä tullaan käyttämään apuna hankkeesta kertomisessa ja liikkumiseen innostamisessa. Esite jaetaan 7-luokkalaisille samalla, kun heille kerrotaan oman alueen harrastusmahdollisuuksista.Overweight in children and adolescents has increased in Finland and world- wide. During the last few decades, the amount of overweight adolescents has tripled and everyday physical activity has decreased. Many adolescents spend their free time sitting and prefer entertainment media to physical exercise. Physical activity has many positive effects on physical, mental and social welfare. In addition, physical activity contributes to children´s and adolescent´s learning. Physical activity may prevent the development of the risk factors of many illnesses already in the youth. This practise-based thesis was commissioned by the Sports Federation of North Karelia. The aim of this thesis was to inform adolescents about the health benefits of physical activity, and thus motivate them to be physically active. The target was to produce a leaflet for the project ”Tukea harrastamiseen”. The feedback of the leaflet requested from the target group was mainly positive. The leaflet will be used as help when telling adolescents about the project and motivating them to exercise. The leaflet will be given to seventh-formers while telling them about the distractions in their own residential area

Video as a learning tool : Creating a tutorial for Magento

This thesis covers the process of creating a video tutorial series teaching how to install and use the e-commerce content management system Magento. Thesis also has a developmental look into using video material as a learning tool and what it brings to modern teaching. The tutorial series focuses on teaching the learner how to set up a basic web store and how to personalize it with the tools featured in Magento. The aim of the tutorial is to teach the subject to understand the possibilities that Magento offers and how to implement them. The tutorial teaches creating a category and a product as well as how to set up shipping and payment options for that product. Personalization tool covered are changing and editing a theme and using CMS static blocks and widgets. Theoretical part of the thesis looks into using video material as a learning tool. The research looks at the advantages and disadvantages that video lectures and tutorials bring to studying. Video will be looked at from a pedagogical angle and what it brings to teaching, with a deeper look into using video in the flipped classroom teaching method. The thesis will be used as teaching material to support future courses at the Oulu University of Applied sciences. Option for learning of Magento is being introduced to the curriculum in the fall of 2015

Current challenges and methods in adherence with mHealth applications used for alcohol use monitoring and reduction

Abstract. Smartphones have become ubiquitous in the modern world; with them business of mobile applications (apps) has risen. Included in these applications are mobile health (mHealth), also referred as electronic health (eHealth), apps that are designed to aid people suffering from a variety of health issues. In this thesis the focus is on apps that aid people with alcohol related issues. Goal for this thesis was to study the current field of existing mobile applications that, deal in people suffering from substance use issues, mainly excessive drinking. Specific focus is on the adherence of those apps and how they plan to maintain it. Using this existing expertise and utilizing a Design Science Research (DSR) approach, MyLimits, a design prototype of mHealth application was designed. MyLimits aims at aiding young adults to self-manage their drinking amounts and habits better, with the purpose of designing an app that is would be able to maintain adherence among its users. Two new features were innovated for MyLimits to improve its adherence and these new features were an unnoticeable mode for widget feature and regular check-up meetings with a chatbot. MyLimits and its new features were evaluated in interview sessions with members of the target age group, along with gathering experiences and thoughts on adherence in behaviour change apps. The research found that existing alcohol related mHealth apps apply a variety of tools for their users. Personal monitoring tools such as self-reporting and goals settings a popular among many others. Social features are also common allowing users to connect with other users, health professionals or people who have experience in reducing their drinking. Gamification and rewarding systems are on the forefront of upcoming apps, but their actual affects still require studying. Findings on adherence show that mHealth app’s adherence benefits from segmenting the progress as behaviour change requires a long-term process. Visits and communication with a health counsellor were a great predictor for adherence. Other key aspect to adherence were tailoring to allow the user to personalize their mHealth tool and reminders have been shown to increase adherence and effectiveness of the interventions. The small number of interviewees was a limitation for this thesis, with five interviewees being interviewed. This was greatly affected by the COVID-19 situation affecting the world during the fall of 2020. Therefore, the interviews were done online, by use of audio call and screen sharing. This removed the possibility for testing the app in a real-world scenario. The interviewees did not have self-reported issues with drinking, and this could affect how sensitively they see the topic. Measuring adherence requires a longer period of monitoring and testing, greatly limiting the potential of evaluating the adherence of MyLimits.Tiivistelmä. Älypuhelimet ovat kaikkialla nykymaailmassa ja niiden yleistyttyä on syntynyt uusia liiketoiminnan aloja, kuten mobiilisovellukset. Näihin lukeutuvat myös mobiiliterveys- eli mHealt-sovellukset sekä muut terveys- eli eHealth-sovellukset, jotka on suunniteltu auttamaan erilaisista terveysongelmista kärsiviä ihmisiä. Tämä tutkielma keskittyy alkoholin käytön ja juomisen seurantaan ja raportointiin liittyviin sovelluksiin. Tutkielmassa tarkkaillaan olemassa olevia alkoholiin liittyviä mobiilisovelluksia. Erityisesti tutkielmassa keskitytään sovellusten antamiin ohjeistuksiin ja niiden noudattamiseen sekä siihen, miten sovellukset parantavat käytön jatkuvuutta. Hyödyntämällä olemassa olevia taustatutkimuksia ja suunnittelutieteellisen (DSR) tutkimuksen lähestymistapaa, tässä tutkielmassa suunniteltiin mHealth-sovellusprototyyppi, MyLimits. MyLimitsin tarkoitus on auttaa nuoria aikuisia hallitsemaan juomismääriään ja -tapojaan paremmin samalla, kun sovelluksen kehityksessä keskitytään ylläpitämään käytön jatkuvuutta. MyLimitsille kehitettiin kaksi täysin uutta ominaisuutta, joiden tarkoituksena on sitouttaa käyttäjiä. Nämä uudet ominaisuudet ovat huomaamaton tila (unnoticiable mode) widget-pienohjelmaominaisuudelle sekä säännölliset tarkastustapaamiset chattibotin kanssa. MyLimitsiä ja sen uusia ominaisuuksia arvioitiin haastattelemalla kohderyhmään sopivia henkilöitä. Haastatteluissa kerättiin myös haastateltavien kokemuksia ja ajatuksia käyttäytymisenmuutossovellusten käytöstä ja niiden antamien ohjeiden noudattamisesta. Tutkimuksessa havaittiin, että nykyiset alkoholin käyttöön liittyvät mHealth-sovellukset tarjoavat useita erilaisia työkaluja käyttäjilleen. Henkilökohtaiset seurantatyökalut, kuten itseraportointi ja tavoitteiden asettaminen, ovat suosittuja. Yleisiä ovat myös sosiaaliset työkalut, joilla käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiin käyttäjiin, terveydenhuollon ammattilaisiin tai ihmisiin, joilla on kokemusta juomisen vähentämisestä. Tulevaisuuden sovellusten eturintamassa testataan nykyisin pelillistämis- ja palkitsemisjärjestelmiä, mutta niiden vaikutukset edellyttävät vielä lisätutkimuksia. Käyttäjien sitoutumista testattaessa on huomattu, että mHealth-sovelluksen antamien ohjeiden noudattaminen vahvistuu edistymistä segmentoimalla, sillä pysyvä käytöksen muutos on pitkäaikainen prosessi. Tapaamiset ja viestintä terveydenhuollon henkilökunnan kanssa olivat tutkimuksen mukaan erinomaisia työkaluja sovelluksen antamien ohjeiden noudattamisen kannalta. Muita keskeisiä löytöjä ohjeiden noudattamiseen liittyen olivat sovelluksen mukauttaminen, jotta käyttäjä voi muokata sovelluksen työkaluja mieltymystensä mukaisesti, sekä muistutukset, joiden todettiin myös lisäävän sovellusten ohjeiden noudattamista ja yleistä tehokkuutta. Yksi rajoitus tutkimukselle oli haastateltavien pieni lukumäärä: haastatteluissa haastateltiin vain viittä potentiaalista käyttäjää. Tähän vaikutti suuresti syksyllä 2020 maailmaa kurittanut COVID-19-tilanne, joka poisti mahdollisuuden testata MyLimitsiä tosielämän käyttötilanteissa. Haastattelut suoritettiin verkossa äänipuheluita ja näytön jakoa hyödyntäen. Haastateltavat eivät ilmoittaneet heillä olevan ongelmia alkoholin käytön kanssa, joten he eivät ehkä suhtautuneet aiheeseen niin varautuneesti kuin oikea ongelmakäyttäjä saattaisi suhtautua. Sovellukseen sitoutuminen ja sen antamien ohjeiden noudattamisen tutkiminen vaatisivat pidempää seuranta- ja testausjaksoa, jonka puute rajoitti selvästi MyLimitsin sitouttamiskyvyn arviointia

Single qubit dephasing in the many-body localization phase transition

Abstract. We are interested in a model for quantum computer that consists of superconducting qubits, transmons. These transmons are known to experience decoherence which causes unwanted dynamics in their quantum state. In this thesis, one form of decoherence experienced by the transmon, dephasing, is studied. The goal of this research is to differentiate the thermalization phase from the many-body localization phase in a transmon chain by studying dephasing of a single transmon. This phase transition is measured by simulating an array of transmons using the Bose–Hubbard model and calculating the dephasing rate R2 that a single transmon experiences. The many-body localization is shown to have significantly reduced dephasing rates compared to the rates observed at the thermalization phase in three different cases with varying ratio between the interaction strength and the hopping rate U/J = 2, 3.5 and 5. From these results we see that the phase transition is seen when the disorder strength is in the range of W/J = 10−15 on all three cases. An interesting future outlook could be to study the deeper features of the phase transition by examining the the effect of spin-echo pulses on the transmon dephasing

Endometrioosin vaikutus naisen elämänlaatuun : Hoitonetti

Endometrioosia sairastaa lähes joka kymmenes nainen. Endometrioosi on sairaus, joka aiheuttaa lapsettomuutta ja kroonista kipua. Endometrioosi aiheuttaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta muualla kuin kohdussa, aiheuttaen kivuliaita pesäkkeitä. Endometrioosin yleisin oire on kipu, joka vaikuttaa naisen elämään. Endometrioosia hoidetaan hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeellä sekä kirurgisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida aiempien tutkimuksien perusteella endometrioosin vaikutuksia naisen fyysiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Työn tavoite on antaa tietoa hoitohenkilökunnalle endometrioosin vaikutuksista naisen elämänlaatuun. Tutkimusmenetelmänä käyteltiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tähän opinnäytetyöhön valittiin seitsemän tutkimusta. Tutkimuksia kerättiin seuraavia terveysalan viitetietokantoja käyttäen: Medic, Cinahl ja Cochrane. Tulokset osoittavat, että endometrioosia sairastavat naiset kärsivät endometrioosin aiheuttamista oireista, jotka vaikuttavat niin fyysiseen kuin psykososiaaliseen hyvinvointiin. Endometrioosin aiheuttama krooninen kipu rajoitti naisten elämää niin fyysisten kuin psykososiaalistenkin tekijöiden osalta. Kivut rajoittivat esimerkiksi potilaiden työntekoa, parisuhdetta ja sosiaalista elämää. Naiset kokivat myös tulleensa leimatuiksi ja syrjäytyneiksi, oman naiseutensa muuttumisen vuoksi. Suomessa tehtyjä tutkimuksia endometrioosin vaikutuksista naisen elämänlaatuun löytyy heikosti, joten tutkimustyötä aiheesta olisi syytä tehdä lisää. Tulevaisuudessa vastaavanlaisen työn voisi tehdä myös endometrioosipotilaille ja heidän omaisilleen. Työn tulokset esitellään Hoitonetti-sivustolla, joka on Turun Ammattikorkeakoulun ja Salon terveyskeskuksen ylläpitämä. www.hoitonetti.turkuamk.fiEndometriosis is a chronic disease affecting almost every ten women. Endometriosis causes chronic pain and infertility. Endometriosis is the development of endometrial tissue outside the uterus and causing painful cysts. The most common symptom is hard pain during the menstruation or continuously. Chronic pain and infertility affects woman’s quality of life. Endometriosis can be treated by hormonal medicine or surgically. The purpose of this study was to survey the impact of physical and psychosocial factors for woman´s well being. The impact of endometriosis is analysed by previous studies. The aim is to provide information about endometriosis and affects of quality of life on women for medical staff. The method of this study was a systematic literature review. Purpose was to gather relevant information about the subject. Seven researches were select to this study, using health reference databases such as: Medic, Cinahl and Cochrane. Results show that endometriosis does affect woman’s physical and psychosocial well-being. Chronic pain was limiting factor for woman’s physical and psychosocial life. Women with endometriosis often had to be absent from work because of the pain. Pain also affected women’s personal relationships and women felt isolated from social life. The Finnish studies of endometriosis’ impact on woman’s life were hard to find, so more research about this topic would be useful. In future similar studies should be done also to patients with endometriosis and their relatives. The results of the study were collected to internet site Hoitonetti which is maintained by Turku University of Applied Sciences and Health Centre of Salo

Saadaanko Joba Core Trainerilla toteutetulla harjoittelulla aikaan muutoksia CP-vammaisen nuoren tasapainoon?

Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, jossa oli sekä määrällisiä että laadullisia piirteitä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tapahtuuko Joba Core Trainer-harjoittelulla muutoksia kahden CP-vammaisen nuoren tasapainossa modifioidulla Bergin tasapainotestillä sekä Balance Master-laitteella mitattuna. Tarkastelun kohteena oli erityisesti mahdollisten muutosten siirtyminen osallistumisen tasolle nuorten arjessa. Interventiojakso toteutettiin keväällä 2011 yhteistyössä turkulaisen Lasten ja nuorten terapia-asema Sateenkaaren kanssa. Viiden viikon pituinen interventiojakso toteutettiin Sateenkaaressa, minkä aikana nuoret harjoittelivat ohjatusti laitteella kaksi kertaa viikossa. Nuorten tasapainoa testattiin ennen ja jälkeen interventiojakson. Jokaisella interventiokerralla havainnoitiin ja videoitiin nuorten pukeutumista ennen ja jälkeen toteutetun harjoittelun. Jakson päätyttyä nuoria haastateltiin heidän kokemuksistaan harjoittelun mahdollisista aikaansaamista muutoksista. Interventiojakson jälkeen henkilön 1 Bergin tasapainotestin tulos huononi kahdella pisteellä. Balance Master-laitteella tehtyjen testien tulokset olivat vaihtelevia. Pukeutumiseen kulunut aika lyheni viidellä interventiokerralla kahdeksasta. Tutkittava koki interventiojakson vaikuttaneen positiivisesti hänen kykyynsä säilyttää tasapaino erilaisissa arkielämän tilanteissa, kuten portaissa kävelemisessä. Henkilöllä 2 Bergin tasapainotestin tulos parani 12 pisteellä alkumittauksiin verrattuna. Balance Master-laitteella tehtyjen testien tulokset vaihtelivat. Pukeutumiseen kulunut aika piteni kaikilla paitsi viimeisellä interventiokerralla. Toisaalta jakson loppupuolella henkilön ei tarvinnut ottaa niin paljon tukea pukeutumisen aikana. Tutkittavan mielestä interventiojakso helpotti hänen liikkumistaan esimerkiksi väkijoukon keskellä. Hän koki harjoittelun vaikuttaneen positiivisesti tasapainoonsa ja haluaisi jatkossakin harjoitella laitteella. Interventiojakson jälkeen oli havaittavissa muutoksia nuorten tasapainossa ja heidän subjektiivisessa arviossaan omasta liikkumisestaan. Tämän tapaustutkimuksen perusteella ei voida yleistää tuloksia, vaan tarvittaisiin tarkempia tutkimuksia suuremmilla koeryhmillä.The purpose of this study was to examine if training with Joba Core Trainer caused changes in balance of two adolescents with Cerebral Palsy. Transferring the possible changes to the adolescents’s everyday life was especially interesting. The study was executed during spring 2011 in collaboration with a therapy station of children and adolescents called Sateenkaari that is located in Turku. This study was a case study with qualitative and quantitative methods. The intervention period was five weeks long and was executed at Sateenkaari. The study group included two adolescents who trained supervised with the device twice a week. The balance of the adolescents was tested before and after the intervention with Berg’s Balance Scale modified for children (PBS) and the Balance Master-device. Before and after every workout with the device adolescents were filmed during dressing themselves. After the intervention period adolescents were interviewed about their experiences of the possible changes in balance. After the intervention period the first subject got two points lower score in PBS. The results of the Balance Master varied. The time spent on dressing got better in five out of eight sessions. The person thought that the intervention period had positive effects on the ability to maintain balance in different situations in everyday life such as walking the stairs. The second subject got 12 points better score in PBS after the intervention. The results of the Balance Master varied. The person spent more time on dressing in every other session but the last. On the other hand the person needed to take less support during dressing towards the end of the intervention. The person thought that the intervention period had made locomotion easier for example in the middle of a crowd. The person felt that the training had positive effects on balance and would like to train with the device in the future. After the intervention period changes were noticed in the balance of the adolescents and their subjective estimation about their own locomotion. Based on this case study the results can not be generalized. More accurate studies are needed with more extensive samples

”Ja orkesteri soi taiwaallisen puhtaasti” : Georg ja Sigrid Schnéevoigtin henkilöarkiston muodostuminen ja moniäänisyys 1800–1900-lukujen vaihteen musiikkikulttuurissa

Pro gradu -tutkielmassani olen tarkastellut kapellimestari Georg Schnéevoigtin (1872–1947) ja pianotaiteilija Sigrid Schnéevoigtin (1878–1953) henkilöarkistoa. Tutkin heidän taiteilijaelämästään jäljelle jääneitä lähteitä Schnéevoigt-kokoelmassa, jota säilytetään Sibelius-museon arkistossa. Schnéevoigt-kokoelma on tutkielmani kohde, ja tutkimuksen tarkoituksena on kokoelmalähtöisesti tarkastella sitä, minkälainen juuri tämä arkistokokoelma on. Schnéevoigt-kokoelmaa tutkin osana arkistotieteellistä tutkimuskenttää ja arkistoteoriaa, joka ymmärtää henkilöarkistojen luonteen ja tutkimusarvon laajasti. Tutkin Schnéevoigt-kokoelman muodostumista sen sisältämän aineiston, rakenteen ja lahjoitustaustan kautta. Schnéevoigt-kokoelman paperiaineistoa tarkastelemalla henkilöarkiston luonne avautuu tavalla, jolla se esittää henkilönsä yksilöllisinä, persoonallisina ja vuorovaikutteisina suhteessa oman elämänsä ja elinympäristönsä kulkuun. Käsitän Schnéevoigtien henkilöarkiston siten moniäänisenä. Henkilöarkisto on historiallisista lähteistä koostuva sosiaalinen rakennelma, jossa näkyvät ajan kulttuuriin kuuluvat ilmiöt ja murroskohdat. Henkilöarkistojen muodostumisen kannalta olennainen tekijä on aineiston lahjoittaja, jonka toiminta ja motivaatio vaikuttavat siihen, miten yksityisomistuksessa olleet arkistoaineistot säilyvät. Schnéevoigt-kokoelma on lahjoitusprosessin kautta vastaanotettu Sibelius-museoon ja liitetty osaksi laajempaa Suomen musiikkihistoriallista kontekstia. Muodostuminen, arkiston järjestäminen ja säilyttäminen tapahtuvat pitkäjänteisesti. Moniäänisyyden näkökulmasta henkilöarkisto sisältää laajempia ominaisuuksia, joiden syntymisen taustalla on yksilön elämän erilaiset toiminnan muodot. Julkisen taiteilijaelämän, suomalaisen ja kansainvälisen musiikkikulttuurin kontekstissa muodostuvat lähteet ilmentävät kehityssuuntia, jotka olivat vallitsevia ajan taidemusiikkikulttuurissa. Tutkielmani perusteella henkilöarkisto on monikerroksinen sijaintipaikka yksilön elämän lähteille, jotka voivat olla hyvin yksityisiä, kerronnallisia ja tunnepitoisia. Schnéevoigt-kokoelma – kuten monet henkilöarkistot – sisältävät muutakin kuin faktapohjaista tietoa kohdehenkilöistään. Henkilöarkistojen tutkimus osoittaa, kuinka monitulkintaisia arkistokokoelmat ovat. Historiantutkimuksen lähdeaineistoina henkilöarkistojen luonteen ymmärrys täydentyy kiinnittämällä huomiota kokoelmien omaan historiaan: lahjoittajataustaan, muodostumisen vaiheisiin sekä kokoelman säilytyspaikkaan

Uuden puuston aikaansaaminen ja sen valvonta

Metsälain päätavoite on kestävästi hyvän tuoton saaminen metsästä. Metsälakiin sisältyvä uudistamisvelvoite on jo lähes vuosisadan ajan turvannut puuntuotannollisen kestävyyden. Laissa on säädelty mm. uudistamiselle määräaikoja, taimikon minimitiheyksiä ja kasvatettavia puulajeja. Uudistamisen toteutusta valvovat metsäkeskukset ja tarkemmin viranomaispäällikkö ja hänen alaisinaan toimivat esittelijät ja metsätaloustarkastajat. Metsälakiin sisältyvät säädökset määräävät, kuinka metsäkeskusten tulee uudistamisvelvoitetta valvoa. Metsäkeskus suorittaa lain valvontaa mm. etukäteisneuvonnalla ja otantatarkastuksilla. Uudistamisvelvoitteen laiminlyömisen valvonta voi olla työteliäs ja pitkäkestoinen prosessi, jonka hoitamista metsäkeskusten toimintajärjestelmä ohjaa tarkasti. Suuresta toteutus- ja perustamisilmoitusten määrästä tarkastetaan maastossa vain muutama prosentti. Kiinnijäämisen riski uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä on siis pieni. Metsäkeskukset tarvitsevat lisää resursseja metsänomistajien neuvontaan ja maastotarkastusten suorittamiseen, jotta metsien metsänhoidollista tilaa saadaan parannettua.In this thesis is studied of achieving a new tree stand and its control, regulations and law-enforcement by Forestry Centre. The purpose of this thesis was to clarify the process of law-enforcement by the department of authority in Forestry Centre. Literature, information system of Forestry Centre and other sources has been methods of this thesis. If we want to reach better results with forestry reform, we have to increase the resources of Forestry Centres, limit the law and also increase information with firms and forestry society

Tylosiinin merkitys koiran kroonisen ripulin hoidossa : kirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus

Tylosiini on makrolidiantibiootti, jolla on bakteriostaattista tehoa useita gram-positiivisia ja gram-negatiivisia kokkeja, gram-positiivisia sauvoja ja mykoplasmoja vastaan. Koiralla tylosiinia käytetään lähinnä ripulin hoidossa. Sen tehosta koiran ripulin hoidossa ei ole aikaisemmin tehty kontrolloituja tutkimuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kaksoissokkotutkimuksella tylosiinin tehoa ja sopivia annostasoja koiran kroonisen ripulin hoidossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 54 koiraa 29 eri rodusta. Koirien keski-ikä oli 4,9 vuotta ja keskipaino 27,0 kg. 17 koiraa jouduttiin tutkimuksen aikana poistamaan eri syistä. Lisäksi 17 koiralla ripuli ei alkanut tutkimuksen aikana, joten ne eivät voineet osallistua lääkitysjaksoon. Tutkimus jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkittiin tylosiinin tehoa ripulioireisiin verrattuna lumelääkkeen tehoon. Tutkimuksen ensimmäiseen lääkitysjaksoon osallistui 17 koiraa, joista 13 sai tylosiinia annoksella 25 mg/kg/vrk ja 4 sai lumelääkettä. Mikäli lumelääke ei poistanut ripulioireita, koira lääkittiin tämän jälkeen tylosiinilla. Tylosiini lopetti ripulioireet 75 %:lla koirista. Lumelääkkeen tehoksi saatiin 25 %. Koirat, joilla tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tylosiini lopetti ripulioireet, siirtyivät tutkimuksen toiseen vaiheeseen, jossa tarkoituksena oli selvittää lääkkeen sopiva annostaso. Toiseen lääkitysjaksoon osallistui lopulta 7 koiraa, joista 4 sai tylosiinia annoksella 5 mg/kg/vrk ja 3 koiraa annoksella 15 mg/kg/vrk. Kaikilla koirilla ripuli loppui myös näillä alhaisemmilla annoksilla. Jotta tutkimuksen tuloksia voitaisiin tarkastella tilastollisesti, tutkimukseen tarvittaisiin suurempi määrä koiria. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tylosiinilla on hyvä teho koirien ripulin hoidossa