59 research outputs found

    Classification of behaviour in housed dairy cows using an accelerometer-based activity monitoring system

    Get PDF
    Background Advances in bio-telemetry technology have made it possible to automatically monitor and classify behavioural activities in many animals, including domesticated species such as dairy cows. Automated behavioural classification has the potential to improve health and welfare monitoring processes as part of a Precision Livestock Farming approach. Recent studies have used accelerometers and pedometers to classify behavioural activities in dairy cows, but such approaches often cannot discriminate accurately between biologically important behaviours such as feeding, lying and standing or transition events between lying and standing. In this study we develop a decision-tree algorithm that uses tri-axial accelerometer data from a neck-mounted sensor to both classify biologically important behaviour in dairy cows and to detect transition events between lying and standing. Results Data were collected from six dairy cows that were monitored continuously for 36 h. Direct visual observations of each cow were used to validate the algorithm. Results show that the decision-tree algorithm is able to accurately classify three types of biologically relevant behaviours: lying (77.42 % sensitivity, 98.63 % precision), standing (88.00 % sensitivity, 55.00 % precision), and feeding (98.78 % sensitivity, 93.10 % precision). Transitions between standing and lying were also detected accurately with an average sensitivity of 96.45 % and an average precision of 87.50 %. The sensitivity and precision of the decision-tree algorithm matches the performance of more computationally intensive algorithms such as hidden Markov models and support vector machines. Conclusions Biologically important behavioural activities in housed dairy cows can be classified accurately using a simple decision-tree algorithm applied to data collected from a neck-mounted tri-axial accelerometer. The algorithm could form part of a real-time behavioural monitoring system in order to automatically detect dairy cow health and welfare status

    Ryhmäytymistä edistävä elämyspuisto

    Get PDF
    Tässä opinnäytetyössä käsitellään Mikkelin ammattikorkeakoululle kehitetyn elämyspuiston suunnitteluprosessia, joka ajoittui syksyn 2015 ja syksyn 2016 väliselle ajanjaksolle. Tarkoituksemme oli kehittää elämyspuistoa tuutortoimintaa tukevaksi, joten painotamme tässä työssä tuutortoimintaan sopivia pedagogisia malleja ja menetelmiä. Tavoitteena on selkeästi kuvailla vaiheet ja vaatimukset joita tällainen projekti edellyttää. Elämyspuisto koostuu ryhmäytymistä tukevista aktiviteeteista, joissa hyödynnetään elämyspedagogisia malleja. Elämyspedagogisilla menetelmillä pyritään tarjoamaan yksilöille ja ryhmille mahdollisuutta oppia kokemuksen kautta. Lopullisena tavoitteena on siirtää reflektion kautta opitut asiat arkielämää. Elämyspuistoa suunnitellessa toteutimme tarvekartoitushaastatteluja, vierailimme kahdessa suomalaisessa nuorisokeskuksessa, joissa hyödynnetään vastaavia aktiviteetteja sekä järjestimme testipäiviä. Haastatteluilla ja testipäivillä halusimme osallistaa myös muita opiskelijoita elämyspuiston suunnitteluun ja kehittämiseen. Tuotoksena elämyspuistoon suunniteltiin seitsemän tavoitteiltaan erilaista aktiviteettia. Aktiviteettien vaatimusasteet sekä suoritukseen tarvittava aika vaihtelivat aktiviteettikohtaisesti, joka mahdollistaa niiden monikäyttöisyyden. Lisäksi laadimme aktiviteeteille pedagogiset käyttömallit ja turvallisuusohjeet, jotka tiivistimme selkeiksi ohjekorteiksi. Ohjekortteja voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi tuutortoiminnassa. Haastateltujen ja testipäiviin osallistuneiden opiskelijoiden antama palaute elämyspuistosta oli positiivista ja toiveena oli, että ne tulisivat osaksi tuutorkoulutusta mikä varmistaisi niiden hyödyntämisen tuutortoiminnassa.This thesis examined the planning process of an experience park developed for Mikkeli university of applied sciences. The process was carried out from the fall of 2015 to the fall of 2016. Our object was to develop the park to support tutor activity so in this thesis we emphasized pedagogical models and methods that are best suited for tutor activity. The goal was to clearly present all the stages and requirements this kind of project calls for. The experience park consists of activities that support group cohesion and utilize experiential learning methods. Experiential methods are used to provide individuals and groups a chance to learn through experiences. The final objective is to transfer the learned things into daily life. While planning the park, we performed interviews, visited Finnish youth centers and held test days for the activities. Through the interviews and test days we wanted to involve also other students in the planning and developing of the experience park. As the result, we planned seven activities with different goals. The activities had variations in the degree of challenge and time necessary to accomplish them which makes them versatile. In addition we created pedagogical methods and safety plans which were then compiled in instruction cards, which can be used as in tutor activity. The feedback given by those who participated in the interviews and test days was positive and their hope was that the activities would become part of the tutor training which would ensure their use in tutoring

    Enontekiön haja-asutusalueilla asuvien ikääntyneiden toiveita asumisensa suhteen

    Get PDF
    Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa enontekiöläisten ikääntyvien ja ikääntyneiden ihmisten toiveita asumiseen liittyvistä tekijöistä. Tavoitteena on tuottaa tietoa Enontekiön kunnalle enontekiöläisten ikääntyvien ja ikääntyneiden ihmisten toiveista, asumisen muodoista ja niihin liittyvistä palveluista. Tutkimusongelmat ovat: 1. Millaiset asuinolosuhteet haja-asutusalueilla asuvilla enontekiöläisillä ikääntyneillä on tällä hetkellä? 2. Millaisia toiveita haja-asutusalueilla asuvilla enontekiöläisillä ikääntyneillä on asumisensa suhteen? Koti on osa ikääntyneen identiteettiä ja kodin tulisi fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tukea myös henkistä hyvinvointia. Ikääntyminen lisää painetta kodin muutostöille, kun muuttuva toimintakyky vaatii asuinympäristön muokkaamista. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja laitoshoidon sijaan ikääntyneiden tulee saada asua kotona mahdollisimman pitkälle elämää. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja sen aineisto on kerätty keväällä 2016 Enontekiön haja-asutusalueilla asuvilta yli 65-vuotiailta postikyselynä. Työn toimeksiantaja on Enontekiön kunta ja se on toteutettu yhteistyössä Enontekiön kunnan sekä SámiSoster-järjestön kanssa. Suurin osa vastaajista asui puolison kanssa omistusasunnossa, omakotitalossa. Kotiympäristössä ei koettu olevan juurikaan fyysisiä esteitä, mutta muutostöiden tarvetta löytyi pesuhuoneesta, sisäänkäynnistä, wc- tiloista sekä keittiöstä. Vastaajista yli puolet eivät olleet valmiita muuttamaan nykyisestä asunnostaan lähemmäksi palveluita. Uudelle asunnolle löytyi kuitenkin toiveita. Kyselyssä tuli myös ilmi paljon erilaisia vastaajien harrastuksia sekä vapaaehtoistyön muotoja, joihin vastaajat osallistuivat. Yksinäisyyttä koki vain pieni osa. Julkiseen liikenteeseen yli puolet oli tyytyväisiä, mutta toivomuksena oli että julkinen liikenne kulkisi useammin.Oahppočájánasbarggu ulbmil lea gártet eanodatlaš boarásmuvvi ja vuoras olbmuid sávaldagaid áššiin, mat laktásit orrumii. Ulbmil lea buvttadit dieđu Eanodaga gildii eanodatlaš boarásmuvvi ja vuoras olbmuid sávaldagain, orrunvugiin ja daidda gullevaš bálvalusain. Dutkančuolmmat leat: 1. Makkár orrundilli lea doaresbealde orru eanodatlaš vuoras olbmuin dál? 2. Makkár sávaldagat doaresbealde orru eanodatlaš vuoras olbmuin leat iežaset orruma ektui? Ruoktu lea oassi vuoras olbmo identitehta, ja ruoktu galggašii fysihkalaš buresbirgejumi lassin doarjut maid vuoiƞƞalas buresbirgejumi. Boarásmuvvan mielddisbuktá dárbbu ruovttu nuppástuhttimii, go rievdadeaddji doaibmannávccat gáibidit orrunbirrasa dikšuma. Vuoras olbmuid mearri lassána, ja lágádusdivššu sajis vuoras olbmot berrejit oažžut orrut ruovttus nu guhká go vejolaš. Dutkamuš lea kvantitatiivalaš, ja dan materiála lea čoggojuvvon boastta bokte Eanodaga doaresbealde orru badjel 65-jahkásaš olbmuin giđđat 2016. Barggu bargogohčči lea Eanodaga gielda, ja dat lea čađahuvvon ovttasbarggus Eanodaga gielddain ja SámiSoster-servviin. Eanas vástideddjiin orui beallelaččain oamastanvisttis, bearašviesus. Ruovttobirrasis eai vásihan leat olus fysihkalaš hehttehusat, muhto dárbu nuppástuhttinbargguide lei basadanlanjas, sisamannamis, hivssegis ja gievkkanis. Badjel bealli vástideddjiin ii lean válmmas fárret dálá visttis lagabui bálvalusaid. Ođđa visttis ledje goit sávaldagat. Jearahallamis bohte ovdan maid ollu iešguđetlágán asttuáigedoaimmat ja eaktodáhtolaš barggut, maidda vástideaddjit oassálaste. Oktovuođa vásihii dušše unna oasáš vástideddjiin. Badjel bealli lei duhtavaš almmolaš johtolahkii, muhto sávaldat lei, ahte almmolaš johtolat livččii dávjjit.Purpose of this study is to map out needs and hopes about living of the elderly living in areas of dispersed settlements. The aim of this study is to develop information for the Enontekiö municipality of the living circumstances and wishes according to those and different services connecting to living. The studyproblems are: 1. What kind of living conditions does elders living in areas of dispersed settlements in Enontekiö have? 2. What kind of wishes does elders living in areas of dispersed settlements in Enontekiö have regarding living? Home is part of the elderly identity and home should with physical wellbeing also support the mental wellbeing. Ageing builds up the pressure for the home modifications while changing performance demands modificating home environment. Amount of the elderly grows and instead of institutional care elderly should be able to live at home as long as it is possible. The study was executed as a quantitative research and the material for it was collected in spring 2016 from elderly living in areas of dispersed settlements as a post questionnaire. Employer of this study is municipality of Enontekiö and it has been executed as an cooperation with the municipality of Enontekiö and SámiSoster-society. Most of the answerers were living with their spouses in an owned detached house. There was hardly any experiences of physical obstacles in their home environment, but need for housing modifications were found to be in the hallway, kitchen, shower room and toilet. Over a half of the answerers were not ready to move in next five years closer to services. There was still wishes for a new apartment. A lot of different hobbies and ways of volunteering work came up. Only a small part of the answerers were experiencing loneliness. Big part were satisfied with the public transport, but there came up a need for more often happening public transport. Many of the answerers said that also with shorter trips people have to sleep over because the public transport is so scarce

    VR - Talvivarautuminen

    No full text
    Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella talvivarautumiseen liittyvää prosessia junaliikenteessä ja tutkia mahdollisia konkreettisia toimenpiteitä, joilla saadaan täsmällisempää junaliikennettä. Työn tilaajana on VR Yhtymä Oy, valtionyhtiö, joka toimii raideliikenteen operaattorina Suomessa. Tarkemman tutkimisen kohteena on junaliikenteen talvivarautumisprosessi, miten se syntyy ja mitä se tuottaa eri osapuolille. Avaan työssäni prosessin eri vaiheita, johtamisesta, kehittämisen kautta kuvaamiseen. Käyn myös laadun määritelmät läpi ja miltä se näyttää opinnäytetyötilaajan puolesta. Konkreettisten toimenpiteiden tutkimisen lisäksi, avaan datan ja tekoälyn käyttöä nykyisessä työmaailmassa ja mitä hyötyjä niistä saadaan

    Rajatarkastusviranomaisen käännyttämisen ja maahantulokiellon määräämiseen edellytykset ja kokonaisharkinta päätöksenteossa

    Get PDF
    Tutkimuksen kohteena ovat ulkomaalaisen käännyttämisen ja maahantulokiellon määräämisen edellytykset sekä rajatarkastusviranomaisen harkintavalta käännytys- ja maahantulokieltopäätöksiä tehtäessä. Ulkomaalaisen maahantulo on lähtökohtaisesti luvanvaraista ja sille on asetettu tiettyjä edellytyksiä, joiden tarkoituksena on estää etenkin sellaisten henkilöiden maahanpääsy, joiden oleskelu saattaisi aiheuttaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden voimassa oleva pääsääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei ole yleisesti oikeutta saapua tai asettua toiseen maahan. Tutkimuksessa on rajattu ulkopuolelle Euroopan unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan henkilön sekä heidän perheenjäsentensä käännyttäminen ja maahantulokieltoon määrääminen sekä siihen liittyvä kokonaisharkinta, koska se poikkeaa merkittävästi ulkomaalaisen maasta poistamisesta, maahantulokieltoon määräämisestä ja siihen liittyvästä kokonaisharkinnasta. Tutkimusmetodi tutkielmassa on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimuksen tehtävänä on käännyttämistä ja maahantulokiellon määräämistä sääntelevän normiston, oikeuskäytännön ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella sekä tulkinnan avulla muodostaa perusteltu kanta siitä, millä edellytyksillä ulkomaalainen voidaan käännyttää ja määrätä maahantulokieltoon. Toisena tutkimustehtävänä on ulkomaalaislain mukaisten kokonaisharkinnan määrittely. Harkintavaltaa ja sen rajoja päätöksenteossa määritetään lain valmisteluaineiston lisäksi eteenkin hallintotuomioistuimien ratkaisukäytännön avulla. Keskeisessä osassa ovat päätösharkinnan oikeudellisten rajojen selvittämisessä myös hallinnon oikeusperiaatteet. Ulkomaalainen voidaan käännyttää, jos laissa mainitut käännyttämisperusteet ovat olemassa. Käännytyspäätöksen yhteydessä ulkomaalainen voidaan määrätä maahantulokieltoon. Pykälien sanamuodoista voidaan käännyttää ja voidaan määrätä, on todettavissa, ettei viranomaisella ole ehdotonta velvoitetta poistaa maasta henkilöä, joka täyttää käännyttämisen edellytykset eikä myöskään ehdotonta velvoitetta määrätä henkilölle maahantulokieltoa. Ulkomaalaislain mukainen käännyttäminen perustuu aina tapauskohtaiselle kokonaisharkinnalle, eikä päätöksenteko ole siten ehdotonta
    corecore