Hyvinvointia perheille yhdessä tekemisesta : Mäntylän päiväkodin perheliikuntamallin arviointi

Opinnäytetyöni tilaaja on Oulun kaupungin Lapanen-hanke, jonka puitteissa kehitettiin vuonna 2016 uudenlainen perheliikunnan toimintamalli päiväkoteihin. Toimintamallia testattiin syksyllä 2016 Mänty- län päiväkodissa. Toimintamallin tavoitteena oli lisätä perheiden tietoa ravitsemuksesta ja liikunnasta, sekä kannustaa vanhempia liikkumaan ja laittamaan ruokaa yhdessä lastensa kanssa. Tavoitteena on, että malli otettaisiin käyttöön myös muissa Oulun päiväkodeissa, ja että siitä tulisi pysyvä osa päiväko- tien arkea. Käytännössä toimintamalli toimi siten, että Mäntylän päiväkodissa järjestettiin syksyllä 2016 yhteensä neljä toimintapäivää, yksi joka kuukausi. Liikuntaneuvojaopiskelijat toimivat pääasiallisina ohjaajina toimintapäivissä. Jokaisesta päivästä perheet saivat mukaansa kotitehtäväohjeet, joihin sisältyi erilaisia liikuntatehtäviä ja ruokareseptejä. Kotitehtävät oli tarkoitus tehdä yhdessä lasten kanssa. Opinnäytetyöni tavoitteena on arvioida toimintamallia ja tuottaa tilaajalle konkreettista tietoa mallin toi- mivuudesta, sekä tuoda esille mahdollisia kehittämiskohtia. Lisäksi ideoin ehdotuksia toimintamallin kehittämistä varten. Valitsin näkökulmakseni mallin arvioinnin osallistuneiden vanhempien näkökulmas- ta. Keräsin aineistoa tekemällä vanhemmille kyselytutkimuksen ja havainnoimalla toimintaa toiminta- päivien aikana. Kyselyyn vastattiin kaikissa osallistuneissa perheissä. Havaintoja tein kahden toiminta- päivän aikana. Kiinnitin huomiota muun muassa toimintapäivien ohjelmaan ja kulkuun sekä ohjaajien, vanhempien ja lasten toimintaan. Opinnäytetyössäni tarkastelen liikuntaa ja ravitsemusta usealta eri näkökulmalta ja otan huomioon erilaisia niihin liittyviä ilmiöitä. Lisäksi pohdin yhteisöpedagogin ammatillista roolia varhaiskasvatuksen työkentällä. Opinnäytetyöni on esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä. Työn avulla pystytään kehit- tä- mään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja yhteisöpedagogin ammattialojen välillä ja näin hyödyntämään molempien ammattialojen osaamista. Tutkimuksen tulosten mukaan perheliikuntamallille on tarvetta. Mallin toteutusta tulisi kuitenkin vielä kehittää, jotta se voitaisiin jalkauttaa varhaiskasvatuksen käyttöön yleisesti. Kehittämistä vaativat muun muassa toimintapäivien sisältö ja ohjelma. Toimintapäivien sisällön tulisi vastata perheliikuntamallin tavoitteisiin, eli lisätä perheiden yhdessä liikkumista ja tuoda perheille tietoa terveellisestä ravinnosta.The city of Oulu's Lapanen project ordered this thesis. Lapanen project developed new operations model of family physical education to the nurseries in 2016. The model was tested in the nursery of Mäntylä in autumn of 2016. The goal of the operations model was to add the information to families about nutrition and physical education and to encourage parents to exercise and to make food togeth- er with their children. The objective is, that the model would be brought into use also in other nurseries of Oulu and that it would become a permanent part of the workday of the nurseries. The model worked in practice so that in the nursery of Mäntylä were held four activity days, one in every month in the autumn of 2016. Physical education instructor students worked as supervisors in activity days. In each activity day families got homework that included different food recipes and exer- cises. The homework was meaning to do together with the children. The goal of my thesis is to evaluate the operations model, to create concrete information of how the operations model worked and to bring out possible targets for development. In addition I created ideas how to develop the operations model further. I chose to review the model from the parents perspective who took part of the operations model. I collected data by making a survey to the parents and by ob- serving how everything worked during the activity days. Every family who took part of the activity days answered to the survey. I took part of the two activity days and observed those. I paid attention to the programme and course of the activity days and how the supervisor, parents and children worked. In my thesis I examine physical education and nutrition from several different perspective and consider different phenomenon that relate to them. I also consider the professional role of community educator in the field of early childhood education. My thesis is a demonstration of multi-professional coopera- tion. This thesis helps to develop co-operation between the field of early childhood education and the field of community educator and also to take advantage of the know-how of the both fields. The results of this study show that there is a need for the model of family physical education. However implementation of the model should be developed further in order that it could be put into practise of early childhood education in general. Among other things the contents and the programs of the activity days should be improved. The contents of the activity days should answer to the aims of the opera- tions model. It should increase exercising together with the family and offer information of the healthy nutrition

Käyttäjä vaikuttajana rakennushankkeessa : palvelutalo Sammonkoti

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten käyttäjän näkemys saadaan olennaisena osana mukaan palvelutalojen ja ikääntyneiden asumisen suunnitteluun sekä rakentamiseen. Tutkimustehtävänä oli selvittää rakennushankkeen osapuolten välistä yhteistyötä ja erityisesti tilojen loppukäyttäjän mahdollisuuksia vaikuttaa rakennushankkeen lopputulokseen. Tarkoituksena oli ottaa selvää, mitä päätöksiä missäkin rakennushankkeen vaiheessa tehdään, ja milloin suunnitelmiin voi vielä vaikuttaa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, joka muodostui viidestä teemaalueesta.Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka olivat mukana palvelutalo Sammonkodin rakennushankkeessa. Haastattelujen kohderyhmänä oli kaksi rakennuttajaa, arkkitehti, Sammonkodin palvelupäällikkö ja hoitaja, Sammonkadun palvelutalon toiminnanjohtaja ja Vanhainkotiyhdistyksen puheenjohtaja sekä Sammonkoti-pilotti –hankkeen projektipäällikkö. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että suunnittelun ammattilaiset eivät osaa arvostaa käyttäjän toiminnan tuntemusta tilojen suunnittelussa. Teemahaastattelut osoittivat, että rakennuttaja ja suunnittelija saattavat kokea, ettei käyttäjällä ole riittävästi ammattitaitoa rakennushankkeen suunnittelussa mukana olemiseen. Ongelmaksi nousi myös se, että suunnittelun ammattilaiset eivät aina huomaa kutsua käyttäjää mukaan päätöksien tekoon oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa haastattelujen avulla esille tullut hiljainen tieto voidaan hyödyntää tulevissa rakennushankkeissa. Tuloksia käyttäjän vaikutusmahdollisuuksista ja osapuolien välisestä yhteistyöstä rakennushankkeessa voidaan edelleen hyödyntää kokoamalla ne malliksi, jossa käyttäjän osallistumista seurataan vaihe vaiheelta.The purpose of the thesis was to explore how the users’ views were obtained to be part in planning and building houses for the elderly. The aim of the research was to find out how different parties co-operate, and especially, how the end-users of the space were able to affect the result of the construction project. Another aim was to find out what kind of decisions were made in different phases of the building project, and furthermore, in which phases it was still possible to influence the building plans. The data was collected by using thematic interviews consisting of five focus areas. The interviewees were people who participated in the construction project of Sammonkoti. The target group consisted of two building developers, the architect, service manager and nurse of Sammonkoti, the executive director of the former retirement home of Sammonkatu, the chair person of the association of retirement home and the project manager of Sammonkoti pilot project. The results of the research showed that planning professionals do not always appreciate the users’knowledge in the space planning. The theme interviews showed that the building developer and designer might think that the users do not have enough professional skills to take part in the construction project planning. Another problem encountered was the fact that planning professionals do not always pay attention to the users’ view timely, especially when making important decisions. Tacit knowledge arisen from the interviews can be utilized in future construction projects. The results of the survey can be benefited by gathering up a pattern in which the users’ contribution can be followed stage by stage

Tieto ja erimielisyys Pittsburghissa : Metaepistemologinen tutkimus Brandomin ja McDowellin epistemologisista erimielisyyksistä

Tutkin tutkielmassani Robert Brandomin ja John McDowellin tieto-oppeja metaepistemologisesta näkökulmasta ”syvän erimielisyyden” (deep disagreement) käsitettä hyödyntäen. Selvitän, voiko Brandomin ja McDowellin erimielisyyttä pitää niin sanottuna ”syvänä erimielisyytenä”, toisin sanoen järjestelmällisenä kiistana, jonka osapuolten on poikkeuksellisen vaikeaa löytää yhteisymmärrystä. Lisäksi harkitsen mitä hyötyjä syvän erimielisyyden tutkimisesta voi olla itse tietoteoreettiselle keskustelulle. Tutkielman alkupuolella esittelen Brandomin ja McDowellin edustaman Pittsburghin koulukunnan tietoteoreettisen perustan eli annetun myytin (Myth of the Given) ja sen esittämät haasteet tietoteorialle. Brandomilla ja McDowellilla on omat tapansa oikeuttaa uskomukset ilman annetun käsitettä, mikä on johtanut eripuraan koulukunnan sisällä. Tutkielman loppupuolella selvitän millä perustein Brandomin ja McDowellin erimielisyyttä voisi pitää niin sanottuna syvänä erimielisyytenä. Nostan analyysissäni esiin erityisesti Brandomin ja McDowellin erimielisyydet kokemuksen käsitteen merkityksestä sekä heidän näkemyksensä siitä, mikä on filosofian tehtävä ylipäänsä. Johtopäätökseni on, että Brandomin ja McDowellin erimielisyyttä voi hyvinkin pitää syvänä, mutta että sen pohjaaminen tiettyyn episteemiseen lähtökohtaan saattaa olla harhaanjohtavaa ja keskustelun kehityksen kannalta haitallista

IPTS-ESTO Techno-Economic Analysis Report 1999-2000.

Abstract not availableJRC.J-Institute for Prospective Technological Studies (Seville

Lasten infektiotautien hoito kotona : - Ohjaustuokio isäkahvilassa

¨Tämän toimintaan painottuvan opinnäytetyön tarkoitus oli pitää toimintatuokio isille ja heidän lapsilleen Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston Laivapuiston perhetalossa. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten flunssaa tai gastroenteriittiä sairastavaa lasta hoidetaan kotona, millaista isyys on nykypäivänä ja millaista on hyvä ohjaus ryhmälle. Isyys on muuttunut 1900-luvun alkupuolen perinteisestä auktoriteetti–isyydestä uuden-laiseen 2000-luvun hoivaavaan isyyteen. Nykypäivän isyys on monimuotoista. Voidaan puhua esimerkiksi sosiaalisesta -, juridisesta -, psykologisesta - ja biologisesta isyydestä. Nyky-yhteiskunnassa halutaan tukea isyyttä erilaisin valtion, kunnan ja kolmannen sektorin keinoin. Suomessa infektiotaudit aiheuttavat runsaasti sairastuvuutta ja kustannuksia niin perheelle, kuin yhteiskunnalle. Lapsilla yleisimpiä infektioita ovat flunssa eli nuhakuume ja gastroenteriitti eli vatsatauti. Flunssan oireita ovat kuume, kurkkukipu, nuha, tukkoisuus ja yskä. Oireita voidaan helpottaa kuumelääkkeillä, höyryhengityksellä ja nenään laitettavilla keittosuolatipoilla. Gastroenteriitin oireita ovat ripulointi ja oksentelu. Gastroenteriitin hoidossa tärkeintä on lapsen nestetasapainosta huolehtiminen. Ryhmässä tapahtuvassa ohjauksessa on monia oppimista tukevia asioita. Tietojen ja kokemuksien vaihtaminen johtaa uuden oppimiseen. Ryhmässä on tärkeää, että jäseniä kuunnellaan ja jokainen saa tuoda omat mielipiteensä esiin. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa ja siihen osallistui isäkahvilassa käyviä isiä ja heidän lapsiaan. Ohjaus toteutettiin tietovisan avulla ja kysymykset käsittelivät flunssaa ja gastroenteriittiä sekä niiden hoitoa. Tieto tuotiin isille käymällä yhdessä läpi oikeat vastaukset kysymyksiin ja tietoja syvennettiin vuoropuhelun keinoin. Tietoa jaettiin myös isäkahvilaa varten tehdyillä julisteilla, joiden aiheita olivat flunssa ja sen hoito, gastroenteriitti ja sen hoito ja kuumekouristus sekä tartuntojen ehkäisy. Lapset osallistuivat tuokioon ja heidät huomioitiin heitä varten tehdyillä leluilla ja tuokion lopuksi annettavilla palkinnoilla. Ohjauksen tietoperustana käytettiin uusinta 2000-luvun teoriatietoa ja tutkimuksia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä isien tietoja ja taitoja lasten flunssan ja vatsataudin hoidosta kotona sekä kehittää opinnäytetyön tekijöiden ohjaustaitoja. Kehittämisehdotuksena on tutkia nuorten isien tuen tarvetta isyyteen kasvussa ja kehittää isille suunnattua toimintaa.The aim of this thesis was to arrange a functional guidance for fathers and their children at Mannerheim League for Child Welfare center at Tampere, Finland family on the subject how to take care of children who have an infection disease. Further objectives of the thesis were to report how to treat children with common cold or gastroenteritis, what fatherhood is like nowadays and how to arrange a good guidance for a group. Fatherhood has changed from 19th centuries' traditional fatherhood to 20th centuries' modern nurturing fatherhood. Government, local communities and third sectors support the chance of fatherhood with different kinds of methods. Flu and gastroenteritis are the most common infections of children. Infection diseases cause plenty of illness as well as costs for families and communities in Finland. In a group sharing information and experience leads to learning. It is important to be heard and to have a chance to share opinions. The overall goals of this thesis were to improve fathers´ knowledge of children´s infec-tion diseases and to improve the author´s group-guiding skills. A proposal for further thesis would be to research what sort of support young fathers need during their growth as a father and to develop activities only designed for them

Main features of an ideal learning space: A user-based description

This paper presents a method to define an ideal learning space from a key user perspective. The target group, upper secondary school students in a Finnish city, was addressed through two online surveys. In these we sought to establish the features that the students considered to be most important in a learning space. The aim was to adapt the redevelopment of school premises to the users’ cultural practices. Two survey methods were employed in the surveys. In the first, students described in their own words what makes an ideal learning space. In the second, students assessed a list of 21 features using a three-point scale. They also assessed a list of 19 learning space factors in terms of their negative impact on learning. Furthermore, the students indicated the top four features on the list of positive impacts on learning. The three lists were then aligned in the analysis to discern possible discrepancies. Finally, in order to establish the main characteristics of an ideal learning space, the top-feature lists were compared to the students’ verbal descriptions of an inspirational and motivational learning space

Strain sensing with sub-micron sized Al-AlOx-Al tunnel junctions

We demonstrate a local strain sensing method for nanostructures based on metallic Al tunnel junctions with AlOx barriers. The junctions were fabricated on top of a thin silicon nitride membrane, which was actuated with an AFM tip attached to a stiff cantilever. A large relative change in the tunneling resistance in response to the applied strain (gauge factor) was observed, up to a value 37. This facilitates local static strain variation measurements down to ~10^{-7}.Comment: 4 pages, 3 figure

Impact of Technological and Structural Change on Employment: Prospective Analysis 2020. Background Report

Abstract not availableJRC.J-Institute for Prospective Technological Studies (Seville

Aluksen hätähinausohjeistus M/S Finnkraft

Opinnäytetyön aiheena oli käsitellä aluksen hätähinausta ja hätähinausohjeistusta kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n laatiman säännön, II-1/3-4 hätähinaus järjestelyt ja toimintamallit mukaan. Sääntö tuli voimaan 1.1.2012 alkaen koskien kaikkia aluksia. Opinnäytetyössäni käsittelin päällikön ja varustamon velvollisuuksia koskien hätähinausta. Halusin esitellä myös erilaisia meripelastus- ja hinaussopimuksia ja käsitellä IMO:n julkaisemia kiertokirjeitä koskien hinausta ja hätähinausta. Hätähinausohjeistuksen tein Finnlines-varustamon M/S Finnkraft alukseen. Ohjeistus vastaa ulkonäöltään Finnlines:in turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaista ulkoasua. Hätähinausohjeistus käsittää kaksi osaa, volume A ja B. A-osa on check-listan muodossa oleva taulukko, joka hätätilanteessa täytetään matkakohtaisilla tiedoilla ja sääolosuhteilla, jotka voidaan lähettää radioitse pelastusta suorittavalle hätähinaajalle. B-osa pitää sisällään tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa pelastettavasta aluksesta ja sen mahdollisuuksista hätähinaukseen. Osa-B voidaan lähettää ennalta pelastusyritykselle hädässä olevalta alukselta tai aluksen varustamosta.The purpose of this thesis was a vessel`s emergency towing booklet according to SOLAS chapter II-1/3-4 which become valid beginning of year 2012 in all ships. This thesis deals all so captains and company obligations in case of emergency towing. In this thesis you can find also different salvage contracts and international maritime organization published circular letters involving towing and emergency towing. Emergency towing booklet to M/S Finnkraft is made by a part of my thesis. Appearance of ETB is made in same format as Finnlines safety and management-code. ETB includes two parts, volume A and B. A-part is a check-list which captain can fill in the emergency situation. There is a space for ships voyage data and weather situation which can be sent to a salvage vessel. B-part includes specific data and details from the ship in distress. Information can be provided to the towing company from the ship or the company