Tekijänoikeuksien kansainvälinen suoja; Suomen tekijänoikeuslain kansainvälinen soveltaminen

Selvityksen tavoitteena on arvioida tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuden lähioikeuksien kansainväliseen soveltamiseen liittyvät selventämistä ja mahdollisesti uutta sääntelyä vaativat kysymykset ja esittää suuntaviivat lain ja/tai asetuksen tasolla tarvittavista säännöksistä, ottaen huomioon uuden perustuslain vaatimukset. Selvityksessä tulee toimeksiannon mukaisesti ottaa huomioon, että tekijänoikeuslain 65 §:ssä oleva asetuksenantovaltuus ei ole voimassa olevan perustuslain mukainen. Selvityksessä tarkastellaan ensinnäkin niitä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien alan kansainvälisiä yleissopimuksia, joihin Suomi on liittynyt. Katsaus luodaan myös uusiin kansainvälisiin yleissopimuksiin, joihin Suomi ei ole vielä liittynyt (Pekingin yleissopimus ja Marrakeshin sopimus). Kolmanneksi tarkastellaan myös tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevia Euroopan unionin direktiivejä ja niissä vaadittujen suojanormien soveltamista Euroopan talousalueeseen kuuluviin maihin ja laajemmin kansainvälisesti. Selvityksessä tehdään lisäksi lyhyt katsaus siihen, miten suojan kansainvälinen soveltaminen on toteutettu muissa pohjoismaissa. Selvityksessä käydään sopimus sopimukselta läpi se, miten sopimukset on Suomen osalta saatettu voimaan, ja arvioidaan, miten niiden mukainen kansainvälinen suoja järjestyy. Sopimuksia koskevassa tarkastelussa huomiota kiinnitetään erityisesti sopimusten puitemääräyksiin tai suojan struktuuria ja suojan perusteita koskeviin määräyksiin. Näitä ovat sopimusten liittymäkriteerit, kansallista kohtelua koskevat määräykset, poikkeukset kansallisesta kohtelusta (vastavuoroisuus), vähimmäisoikeuksien periaate ja mahdollisuus tehdä varaumia. Selvityksessä ei tarkastella suojan materiaalisia määräyksiä. Selvityksen lopussa arvioidaan sitä, miten Suomen laissa olevia kansainvälistä soveltamista koskevia säännöksiä tulisi tarkistaa, ja esitetään suuntaviivat tarvittavista lain ja asetuksen muutoksist

Kulttuurialan eettinen toimielin

Selvityksessä on aluksi referoitu Suomessa aikaisemmin eettisistä kysymyksistä tehtyjä selvityksiä ja lyhyet kuvaukset eettisten asioiden käsittelystä pohjoismaissa. Selvityksessä on myös tarkasteltu olemassa olevia toimialakohtaisia eettisiä elimiä, samoin kuin Taiteen edistämiskeskusta. Selvitykseen on myös otettu jakso, jossa on esimerkkejä alakohtaisista eettisistä periaatteista Suomessa. Sidosryhmäkeskustelujen yhteenveto heijastaa laajasti taide- ja kulttuurialojen edustajien näkemyksiä, ideoita, toivomuksia ja ehtoja. Selvityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö perustaa kulttuurialojen eettisen toimielimen ja sijoittaa sen Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen. - Toimielimessä tulisi olla kulttuurialojen eettinen neuvosto ja suppea sihteeristö, jota johtaisi pääsihteeri. - Toimielimen tulisi olla käsivarren mitan päässä Taikesta, säädettäisiin, että se on itsenäinen ja riippumaton. - Ehdotetaan, että ministeriö käynnistää neuvottelut Kuntaliiton ja säätiökentän kanssa. - Toimielimen tärkein tehtäväalue olisi ennaltaehkäisevä toiminta. - Tehtäviin kuuluisi alojen eettisten periaatteiden ja ohjeiden kokoaminen, kiteyttäminen ja tunnetuksitekeminen sekä eettisten kysymysten käsittely. - Toinen eettisen toimielimen tärkeä toimintamuoto olisi jälkikäteinen toiminta, konkreettisten epäeettiseksiväitettyjen toimien ja käytäntöjen tutkinta. - Kantelumenettelyn avaaminen eettiseen toimielimeen asettaa asioiden käsittelijöille suuret vaatimukset. Asioiden käsiteltäväksi ottamiselle on voitava olla harkintavaltaa. Yksi harkintakriteereistä on aika, joka onkulunut valituksen kohteena olevasta tapauksesta. - Mahdolliset seuraamukset valituksesta tai kantelusta voivat olla esim. moite, huomautus tai ohjaava lausuma.Toimielin voisi myös ohjata tapauksen toimivaltaiseen muuhun elimeen. - Valitus- tai kantelumenettely voitaisiin avata esim. kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Tällöin paljonperiaatteita ja menettelytavat olisi jo kiteytetty. - Sitoumus noudattaa eettisiä periaatteita vaikuttaisi mahdollisuuteen saada valtionavustus tai rahoitus

Survey on the Protection of Audiovisual Performances in the Beijing Treaty, in the Legislations of the European Union, and Certain Member States of the EU and EEA

The Ministry of Education and Culture gave in November 2013 the Finnish Copyright Society to undertake a set of studies for the development of copyright policy and legislation. This survey is part of this cooperation contract. The main part of the work was done in 2016. The survey provides an overview of the (related rights) protection of performing artists (actors, dancers, musicians) in the context of audiovisual productions, in cinematographic films and television. The survey focuses on the content of the Beijing Treaty on Audiovisual Performances (2012), Directives of the European Union, as well as the national legislations of a number of Member States of the European Union and the European Economic Area. The national legislation of the following 17 countries have been included in the survey: Finland, Denmark, Iceland, Norway and Sweden, as well as Austria, Czech Republic, Estonia, France, Germany, Greece, Hungary, Ireland, Netherlands, Spain, Switzerland, and United Kingdom. National copyright acts have been examined on the basis of the English translations, and when possible also on the basis of the original language versions of the acts. The authors have observed that the availability and being up-to-date, as well accuracy, of the national legislations and their translations varies considerably. The search and scrutiny of the texts increased the amount of work. This overview does not include any analysis of the history, application or details of the provisions, but a mere identification of the protective elements in the target texts, which is based on a prima facie interpretation of the provisions. The survey could act as a basis for a separate and deeper analytic study. The survey contains a short synthetic commentary on its subject matter, and a short analysis on the differences between the scope of protection in Denmark, Norway and Sweden, and in Finland

Tekijänoikeuden evoluutio ja digitaalinen ympäristö

Artikkeli verkkojulkaisussa ”Kirja tietoverkkojen maailmassa”

Tekijänoikeudet

Jukka Liedeksen esitys KDK-kevätseminaarissa Helsingissä 30.5.2012