Säädösehdotusten ilmastovaikutusten arviointiopas

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan ilmastovaikutusten arviointi tulisi ottaa osaksi normaalia lainvalmistelua. Ilmastovaikutusten arviointi edesauttaa mahdollisten haitallisten ilmastovaikutusten tunnistamista sekä ilmastomyönteisten ratkaisujen valintaa. Tämä opas tarjoaa apuvälineitä säädösehdotusten ilmastovaikutusten arvioinnin tueksi. Oppaassa käsitellään vaikutusten tunnistamista, arvioinnin toteutusta, listataan apukysymyksiä sekä kuvataan lyhyesti menetelmiä, joita voidaan soveltaa ilmastovaikutusten arvioinnissa. Erilaisia ilmastovaikutuksia lähestytään esimerkein hallituksen esityksiin sisältyneistä ilmastovaikutusten arvioinneista. Tässä oppaassa säädösehdotusten ilmastovaikutuksilla ymmärretään ilmastonmuutoksen hillinnän (päästöt ja poistumat) lisäksi myös vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi oppaassa pohditaan säädösehdotusten suhteutumista kansallisiin ja kansainvälisiin ilmastopolitiikan tavoitteisiin sekä ilmastovaikutuksiin olennaisesti kytkeytyvien sivuvaikutusten tunnistamista. Oppaan on tarkoitus palvella kaikkia hallinnonaloja sekä laajasti erilaisia lainvalmistelu­hankkeita. Ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ilmastopolitiikka on valta­virtaistettava koko hallintoon siten, että myös niillä alueilla, joilla ilmastovaikutusten syntyminen ei ole ilmeistä, edistetään ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tämän vuoksi myös säädösehdotusten vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia laajasti

Ilmastolain uudistuksen vaikutusten arviointi

Uudistettavan ilmastolain merkittäviä vaikutuksia on arvioitu suhteessa nykyiseen ilmastolakiin. Arviointi on perustunut säännös- ja perusteluluonnoksiin, joihin voi kohdistua vielä muutoksia ennen uuden lain voimaantuloa. Ilmastolain muutokset lisäisivät lain konkretiaa, ennakoitavuutta, antaisivat selkänojaa päätöksille ja tukisivat pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Vaikutukset toteutuisivat erityisesti lain asettaman suunnittelu- ja seurantajärjestelmän esittämien toimenpiteiden kautta. Ilmastolakiin kohdistuvat muutokset tulisivat todennäköisesti edesauttamaan päästöjen ja poistumien suotuisaa kehitystä. Vaikutuksia kohdentuu myös maankäyttösektoriin aiempaa enemmän ja järjestelmällisemmin. Suunnittelujärjestelmään kohdistuvat muutokset aiheuttavat myös viranomaisvaikutuksia, jotka kohdistuvat erityisesti ministeriöihin. Uudessa ilmastolaissa yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ilmastopolitiikkaan sekä sitä koskevaan päätöksentekoon lisäksi osin parannetaan. Ilmastolain vaikutusten arvioinnin kannalta kuitenkin esimerkiksi se, ettei suunnitelmien esittämiä varsinaisia toimenpiteitä ole vielä tiedossa, aiheuttaa arvioinnille epävarmuutta. Lain asettamat sisällölliset vaatimukset ilmastosuunnitelmille ohjaavat kuitenkin niistä aiheutuvia vaikutuksia

Luonnonsuojelulain kehittämistarpeet 2020

Julkaisuun liitetyn PDF:n saavutettavuutta korjattu 1/2022.Tässä selvityksessä tarkastellaan luonnonsuojelulain toimivuutta aiemman, vuonna 2010 tehdyn luonnonsuojelulain toimivuusarvioinnin jälkeen. Selvitys tarkastelee itse lain toimivuutta, mutta luonnonsuojelulaki ei toimi tyhjiössä, vaan sen toimeenpanoon liittyvät käytännöt ja resurssit ovat keskeisiä lain toimivuuden kannalta. Vuoden 2010 jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Elinympäristöjen ja lajien uhanalaisuudesta on saatu uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet. Luonnonsuojelulain keinovalikoima on sidottu lain nykyiseen rakenteeseen. Luonnonsuojelulaki on erityislaki, jolla on suojeltu erityisen arvokkaita luontokohteita ja rauhoitettu eliölajeja. Vaikka suojelualueilla on olennainen asema luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, luonnon monimuotoisuutta ja merkittäviä luontoarvoja on olemassa myös suojelualueiden ulkopuolella. Lain edellisessä toimivuusarvioinnissa esitettiin perustellusti, että luonnonsuojelun keinovalikoimaa tulisi laajentaa. Erityisesti arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyvyys, niiden ulkopuolisten alueiden maankäyttö ja metsien käsittely ja muu luonnonvarojen käytön ohjaus kaipaa uusia ja vahvempia keinoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekologisten prosessien turvaamiseksi. Selvitykseen sisältyy 65 johtopäätöstä tai toimenpide-ehdotusta luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön ja ohjauskeinojen kehittämiseksi tehostamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Selvitys on tehty pääosin dokumenttianalyysinä

Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi

Hankkeessa toteutettiin ympäristönsuojelulain (527/2014) toimivuus- ja vaikuttavuusarvioin-ti, jossa selvitettiin kyselyillä ja haastatteluilla eri tahojen näkemyksiä lain uudistuksista. Selvityksen perusteella myönteisinä asioina on koettu muun muassa lupahakemusten laatua ja tiedonkulkua parantaneet ennakkotapaamiset, turvetuotannon sijoituspaikan luonnonar-vojen parempi huomioiminen lupaharkinnassa, valvonnan perustellumpi kohdistuminen ja yhdenmukaistuminen riskiperusteisuuden ja maksullisuuden myötä sekä mahdollisuus maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyyn. Myös lupamääräysten tarkistamismenettelystä luopuminen on otettu pääasiassa myönteisesti vastaan erityisesti kunnissa ja toiminnanhar-joittajien keskuudessa. Menettelyt ovat uudistusten myötä osin nopeutuneet. Selvityksestä käy ilmi, että ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen nähdään erittäin tärkeänä menettelyitä kehitettäessä. Sama koskee myös osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia sekä niihin liittyvää haitankärsijöiden asemaa. Nämä näkökohdat tulee huomioida entistäkin selkeämmin jatkossa ympäristönsuojelulain¬säädäntöä kehitettäessä. Muita kehitettäviä asioita ovat muun muassa lupamääräysten tarkistamis¬menettelyn palauttaminen tarkemmin määriteltävissä tapauksissa, jälkivalvonta¬menettelyiden tukeminen palvelemaan paremmin haitankärsijöitä sekä valvontamaksujen tarkistaminen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

The Circular Economy and product policy

The aim of the ‘Circular Economy and Product Policy’ project was to explore how the objectives of a sustainable circular economy can be integrated into environmental product policy. Building on interviews and workshops with international and Finnish experts, the multidisciplinary project identified and examined in detail four areas of product policy in the rapidly evolving regulatory environment of the European Union: 1) the Ecodesign Directive, 2) extended producer responsibility (EPR), 3) product service systems (PSSs), and 4) environmental product claims. The review of the policy instruments in, e.g., the workshops showed that there is still room for improvement in existing product policy instruments, yet also a clear need for new instruments. In addition to recommendations on individual policy instruments, the project proposes cross-cutting measures: more systematic ex-post evaluations of the impacts of policy instruments, and attention to the coherence of the numerous and varied instruments, national policies, information systems, and environmental impacts. The circular economy is only a means to an end; environmental and other sustainability considerations must remain at the heart of product policy.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

The Older Finnish Twin Cohort-45 Years of Follow-up

The older Finnish Twin Cohort (FTC) was established in 1974. The baseline survey was in 1975, with two follow-up health surveys in 1981 and 1990. The fourth wave of assessments was done in three parts, with a questionnaire study of twins born during 1945-1957 in 2011-2012, while older twins were interviewed and screened for dementia in two time periods, between 1999 and 2007 for twins born before 1938 and between 2013 and 2017 for twins born in 1938-1944. The content of these wave 4 assessments is described and some initial results are described. In addition, we have invited twin-pairs, based on response to the cohortwide surveys, to participate in detailed in-person studies; these are described briefly together with key results. We also review other projects based on the older FTC and provide information on the biobanking of biosamples and related phenotypes.Peer reviewe

Kolmiportainen tuki varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmiportaisen tuen ja inkluusion toteutumista tehostettua tai erityistä tukea saavan lapsen nivelvaiheessa varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ammatti-ihmisten näkemyksiä monitahoisesta yhteistyöstä lapsen nivelvaiheessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työntekijöistä yhtä lastentarhanopettajaa, yhtä erityislastentarhanopettajaa ja yhtä päiväkodin johtajaa. Alkuopetuksen osalta haastateltiin luokanopettajaa sekä erityisopettajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastatteluissani saatiin kerättyä kokemuksia kolmiportaisesta tuesta ja inkluusiosta. Teemahaastatteluiden avulla saatiin tietoa lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten kokemuksista tehostettua tukea saavan lapsen nivelvaiheesta esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat kolmiportaisen tuen toteutuvan hyvin nivelvaiheessa ja ammatti-ihmisillä koettiin olevan merkittävä rooli nivelvaiheessa. Monitahoisen yhteistyön merkitys korostuu juurikin lapsen nivelvaiheissa, jotta tukitoimet saavat jatkumon lapsen siirtyessään ryhmästä toiseen tai esiopetuksesta alkuopetukseen. Aineisto toi esille, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunta koki inkluusion toteutuvan hyvin ja sen olevan osa päiväkodin arkea. Perusopetuksen puolella haastateltavat eivät kokeneet inkluusion toteutuvan. Sen sijaan paljon töitä tehdään, jotta oppilas voisi toimia lähikoulussaan ja yleisopetuksen luokassa mukana. Kaikki haastateltavat arvioivat useiden koulurakennusten olevan tiloiltaan jopa sopimattomia inkluusion toteutumiseen. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä lapsen nivelvaiheessa ja sitä haastateltavat olivat valmiita laajentamaankin. Tärkeää olisi tuoda myös ennen esiopetusvuotta lapselle tarjottu tuki näkyväksi ja linjaan kolmiportaisen tuen kanssa

Kaihileikkauksen jälkeinen kontrollipuhelu potilaalle : ohje Coronaria Silmäsairaalan hoitohenkilökunnalle

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Coronaria Silmäsairaalan leikkauksen jälkeistä potilasohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kaihileikkauspotilaiden hoitotyötä tekevien hoitajien käyttöön kirjallinen ohje leikkauksen jälkeen, eli postoperatiivisesti toteutettavaa kontrollipuhelua varten. Ohjeeseen haluttiin sisällyttää myös tietoa mahdollisten komplikaatioiden tunnistamiseksi ja toimintaohjeet niiden varalle. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhteistyössä työelämäyhteistyökumppanin, eli Coronaria Silmäsairaalan kanssa. Aluksi yksikössä kaihipotilaiden parissa työskenteleville hoitajille tehtiin tarvekartoitus siitä, millaiselle postoperatiivisen kontrollipuhelun ohjeelle heillä olisi tarvetta. Tarvekartoitus toteutettiin kyselylomakkeilla, joihin vastasi neljä (4) hoitajaa. Hoitajien vastausten perusteella laadittiin silmäsairauksien erikoislääkärille kysymykset siitä, mitä kaikkea ohjeeseen tulisi sisällyttää, jotta hoitajat voisivat sen avulla toteuttaa kontrollipuhelun. Yhteistyökumppanilla ei ollut ennestään käytössä postoperatiivista kontrollipuhelua, joten puhelun avulla voidaan kehittää postoperatiivista hoitotyötä ja samalla kasvattaa potilastyytyväisyyttä. Tuotoksena syntyi kirjallinen ohje hoitajien käyttöön puhelun tueksi. Asiasanat: kaihi, kaihileikkaus, potilasohjaus, näköaisti, postoperatiivine

A Meta-Analysis of the Relation Between RAN and Mathematics

Several studies have shown that rapid automatized naming (RAN) is a significant predictor of mathematics, but the nature of their relationship remains elusive. Thus, the purpose of this meta-analysis was to estimate the size of their relationship and determine the conditions under which they correlate. We used a random-effects model analysis of data from 38 studies (33 unique samples, 151 correlations, 7,135 participants) to examine the size of the RAN–mathematics relationship and the role of different moderators (i.e., math measure and variable, type of RAN task, math age, study design, and sample characteristics). The results showed a significant correlation between RAN and mathematics (r = .37; 95% confidence interval [CI] [.33–.42]) as well as a large heterogeneity of individual correlations. The results also revealed that RAN produced stronger correlations with arithmetic calculation tasks than with general achievement tests; stronger correlations with single-digit calculation tasks than multidigit calculation tasks; and stronger correlations with math fluency tasks than math accuracy tasks. The effect of these moderators suggests that part of the reason why RAN predicts mathematics is that they both require quick access to and retrieval of phonological representations from long-term memory. Our findings also suggest that RAN objects or colors can be used as early predictors of mathematical skill, especially of arithmetic fluency.peerReviewe