The Power of VPL: Validation of Prior Learning as a Multi-targeted Approach For Access to Learning Opportunities For All

Preface from Ruud Duvekot: Learning is more than ever important and valuable, people are encouraged to invest in their potential throughout their lives, taking into account their prior learning. According to policy papers all across the globe, this should concern all citizens, including the underrepresented groups and non-traditional learners with regard to higher education because everywhere the knowledge-economy needs more higher-educated participation from all..

Tohditko tunnistaa? : osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen nykytila ja kehittämishaasteet ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti vuoden 2009 aikana Opetushallituksen rahoittaman selvityksen, jossa tutkittiin aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen nykytilaa ja kehittämishaasteita opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvitystyössä yhteistyökumppaneina olivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Jyväskylän ammattiopisto. Tohditko tunnistaa -julkaisun ensimmäisessä osassa tehdään valtakunnalliseen kyselyyn perustuen kokonaiskatsaus ammatillisen peruskoulutuksen nykytilaan osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Toisessa osassa kootaan yhteen ja syvennetään artikkelimuotoisestikeskeisiä haastattelun ja kyselyn tuloksia sekä tehdään kehittämisehdotuksia. Julkaisu on neljäs osa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämistyön jatkumoon Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousi muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen sekä tunnistamiskäytänteiden ja toimintatapojen kehittäminen. Toivomme, että julkaisu avaa uusia näkökulmia ja innoittaa kehittämistyöhön

Transfer of innovative methodology for assessment of vocational (vet) teachers' prior learning

Šiame straipsnyje pateikiama informacija, apibendrinanti 2008 m. kovo mėnesį atliktos apklausos metu surinktus duomenis apie ankstesnio mokymosi pripažinimo (AMP) plėtros Baltijos šalyse prielaidas. Pirmoje straipsnio dalyje – „Ankstesnio mokymosi vertinimo plėtra“ – pateikiama išsami padėties Suomijoje, Latvijoje, Lietuvoje ir Estijoje analizė. Antroje dalyje – „AMP mokytojų profesinio rengimo srityje: kompetentingumo klausimas“ – rašoma apie mokytojų kompetentingumo sąvokos turinį ir jo apibrėžimo svarbą ruošiant kompetencijomis paremtas studijų programas ir vertinant bei pripažįstant ankstesnio mokymosi pasiekimus. Straipsnyje taip pat pateikiama informacija apie dabartinę Baltijos šalių patirtį kompetencijų apibrėžimo ir vertinimo metodų srityje. Paskutinėje straipsnio dalyje aptariami bendrieji ir TIMA-Balt projekto metu išryškėję AMP plėtros iššūkiai. Lietuvos, Latvijos ir Estijos ekspertų įvardytus AMP plėtros iššūkius galima suskirstyti į keturias grupes. Pirma, profesinio rengimo institucijose dirbantiems mokytojams trūksta informacijos apie AMP galimybes. Antra, reikėtų peržiūrėti mokytojo profesijos standartą (numatyti jo atnaujinimo procedūrą), sukurti kompetencijomis grindžiamą studijų programą ir apibrėžti kiekvieno šios programos modulio mokymosi rezultatus. Trečia, būtina sukurti AMP metodiką. Ketvirta, AMP plėtros procese labai svarbus vertintojų, kurie kurs ir įgyvendins AMP metodus paruošimo klausimas; tai numatyta kitame TIMA-Balt projekto etape.This article reports on the questionnaire of background and premises of developing APL in Baltic countries in March 2008. The first part of the article, “Towards developing of APL”, presents the situation in Finland, Latvia, Lithuania and Estonia more closely. The second section, “APL in VET teacher education: the question of competence”, illustrates the importance of the definition and the description of teachers’ competence as a starting point of competence-based curriculum design and assessment and accreditation process. It also describes the present situation concerning the definition of competencies and assessment methods in Baltic countries. Finally, the article sums up the challenges of developing APL in general and also in the TIMA-Balt project. The challenges in developing APL mentioned by the experts from Lithuania, Latvia and Estonia can be summarized in four main points. Firstly, VET teachers are not informed enough about the possibilities of APL. Secondly, VET teacher professional standard should be revised (a procedure for updating it), a competence-based curriculum should be developed and learning outcomes of each module should be defined. As a third point the importance of developing methodology for APL was emphasized. Finally, the education of assessors to implement and develop the APL methodology is a significant part in the development process and it will be also the next phase in the TIMA-Balt project