Clover content and yield of swards on organic farms - maintenance and estimation

Grassland production based on legumes is an essential part of the productivity and economy of the organic farming systems. The clover content is an important factor in organic grassland management to optimize the yield, feed value and pre-crop effect of ley. The ley yield and clover content of one-, two- and three-year-old leys were determined on eight organic farms in 1998. Two-year-old leys produced the highest (6500 kg/ha dm) and three-year-old leys (4900 kg/ha dm) the lowest yields, with no significant differences between one- and two-year-old leys. The clover content (20-80 % of dm) diminished to the same extent as the yields. Because the ley samples from the organic farms gave strong evidence of decreasing yield level and clover content in the 3-year-old leys, we started to develop a technique to maintain the ley productivity in older swards. This technique includes oversowing of clover in the spring of the second ley year and utilization of lime-pelleted, pre-inoculated seed. Lime-pelleted, pre-inoculated clover seed oversown at different times in spring were compared with the aim of developing an oversowing method for Finnish conditions. The preliminary results do not show any differences, but studies are ongoing

Preliminary evaluation of annually cultivated forage legumes for organic farming in Finland

In 1998-2001 nineteen forage legume species (Lupinus, Medicago, Melilotus, Pisum, Trifolium and Vicia species) were evaluated at two sites of Eastern Finland (Mikkeli and Juva). Species were studied for their annual productivity in pure stands and in mixtures with cereals (barley and oats) and Italian ryegrass. Swards were cut either twice or once (whole grain silage stage of barley)

Preliminary evaluation of perennial forage legumes for organic farming in Finland

In 1998-2001 fourteen forage legume species were evaluated for their productivity in mixed organic swards. The aim was to find new alternatives for red clover. Medicago falcata produced the highest dry matter yield (about 11 000 kg/ha/year). Dry matter production of Trifolium pratense, Trifolium hybridum and Medicago sativa varied from 2 200 to 10 600 kg/ha/year

Stop as a next-to-lightest supersymmetric particle in constrained MSSM

So far the squarks have not been detected at the LHC indicating that they are heavier than a few hundred GeVs, if they exist. The lighter stop can be considerably lighter than the other squarks. We study the possibility that a supersymmetric partner of the top quark, stop, is the next-to-lightest supersymmetric particle in the constrained supersymmetric standard model. Various constraints, on top of the mass limits, are taken into an account, and the allowed parameter space for this scenario is determined. Observing stop which is the next-to-lightest supersymmetric particle at the LHC may be difficult.Comment: v2: A few references, a plot indicating used parameters, discussion about the role of parameters in determination of the stop NLSP, CCB minima and a comment about (g-2) added. Typos corrected. Version in PR

Finger weeder for cabbage and lettuce cultures

Summer 2002 we compared finger weeder against net harrow and herbicides in cabbage. Field trial 2003 was dedicated to lettuce: we compared different intensities of finger weeding in two different lettuce cultivars

A Climatology of Disdrometer Measurements of Rainfall in Finland over Five Years with Implications for Global Radar Observations

To improve the understanding of high-latitude rain microphysics and its implications for the remote sensing of rainfall by ground-based and spaceborne radars, raindrop size measurements have been analyzed that were collected over five years with a Joss–Waldvogel disdrometer located in Järvenpää, Finland. The analysis shows that the regional climate is characterized by light rain and small drop size with narrow size distributions and that the mutual relations of drop size distribution parameters differ from those reported at lower latitudes. Radar parameters computed from the distributions demonstrate that the high latitudes are a challenging target for weather radar observations, particularly those employing polarimetric and dual-frequency techniques. Nevertheless, the findings imply that polarimetric ground radars can produce reliable “ground truth” estimates for space observations and identify dual-frequency radars utilizing a W-band channel as promising tools for observing rainfall in the high-latitude climate.Peer reviewe

Työrauhan ja työrauhattomuuden kolme koota:kaverit, koulukulttuuri ja kontrolli

Tiivistelmä. Huoli koulujen työrauhasta heijastuu niin kotimaisen kuin myös ulkomaisen tutkimuksen kenttään. Lisäksi työrauhan ylläpitämisen haasteet ovat vaikuttaneet Suomen lainsäädäntöön. Koulujen työrauhatutkimus Suomessa oli vilkkaimmillaan peruskoulu-uudistuksen aikaan 1970- ja 80-luvuilla. Ominaista aiemmille tutkimuksille on se, että luokan työrauhaa on peilattu pääasiassa opettajan näkökulmasta käsin. Lisäksi tutkimukset ovat painottuneet lähinnä yläkouluihin. Alakouluikäisten lasten näkökulmasta löytyy vain vähän tutkimustietoa. Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia merkityksiä alakouluikäiset lapset antavat työrauhalle ja työrauhattomuudelle. Tarkastelen myös, poikkeavatko eri ikäryhmien tai tyttöjen ja poikien käsitykset toisistaan. Tutkielmaani osallistuu yhden oululaisen alakoulun 3.- ja 5.-luokkalaiset lapset. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka taustalla vaikuttaa lapsinäkökulmainen tutkimusperinne. Lapsuuden erityispiirteet ja pyrkimys tuoda lapsen ääni kuuluviin vaikuttavat tämän tutkimuksen metodologisiin ratkaisuihin. Aineistonkeruu tapahtuu kirjoitelmatyyppisesti eläytymismenetelmän periaattein. Aineiston analyysissa esittelen lasten erilaiset käsitykset fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti. Lisäksi analyysissani nostan lasten äänen esiin kerronnallisten menetelmien keinoin. Tutkimustulosten perusteella lasten käsitykset niin työrauhasta kuin myös työrauhattomuudesta myötäilevät sukupuoleen ja ikätasoon katsomatta pitkälti koulukulttuurin mukaisia sääntöjä ja rutiineja. Käsityksistä heijastuu vahvasti opettajan läsnäolo näkökulmineen ja kontrolleineen. Verraten työrauhaan, lasten käsitykset työrauhattomuudesta poikkeavat vähemmän toisistaan ja käsityksissä esiintyy vähän yksilöllisiä tulkintoja. Työrauhan ja työrauhattomuuden taustatekijöiksi lapset kertovat yhtäältä oppilaiden vireystilan, motivaation tai kuuliaisuuden, joista jokainen on sidoksissa opettajan luokanhallintakeinoihin tai oppiainekseen. Toisaalta oppilaiden itsekontrolli ja kaverit nousevat taustatekijöistä esiin. Lasten käsityksistä selviää, kuinka lapset osoittivat kokevansa työrauhaa ja työrauhattomuutta luonnehtivan ilmapiirin henkilökohtaisella tavallaan. Tämän tutkielman ollessa lyhytkestoinen ja tulosten edustaessa vain pienen osallistujajoukon käsityksiä tutkimushetkellä, eivät tulokset ole yleistettävissä. Lisäksi aineistonkeruun rajoittuessa yksinomaan kirjoitelmiin, jää tutkielmani ulkopuolelle lukuisia lapselle luontaisia viestintäkeinoja, jotka olisivat voineet tuoda lisää ulottuvuuksia tutkimusprosessiin ja -tuloksiin. Tulosten antina on kuitenkin nimenomaan kasvatusalan ammattilaisille suunnattu arvokas tieto lasten käsityksistä työrauhaan ja työrauhattomuuteen. Tutkimustulokset mahdollistavat opettajan näkemään itsensä, opetusmenetelmänsä sekä vallitsevan koulukulttuurin lapsen näkökulmasta käsin, edistäen samalla opettajan oman toiminnan arviointia ja kehittämistä

Keskitetyn jätevedenpuhdistamisen etuja ja haittoja pohjoisissa olosuhteissa

Tiivistelmä. Jätevedenpuhdistaminen on lailla säänneltyä toimintaa, mutta lainsäädäntö ei määrittele sitä, minkälaisessa yksikössä jätevesien puhdistaminen tulee tehdä. Jo 1980-luvulta asti on Pohjois-Pohjanmaalla rakennettu siirtoviemärilinjoja ja siirtoviemärilinjan varrelta lakkautettu pieniä lammikko- ja jätevedenpuhdistamoja. Tällöin jätevedet johdetaan keskitetysti siirtoviemärilinjoja pitkin isoon keskusyksikköön eli keskuspuhdistamolle prosessoitaviksi. Keskuspuhdistamo on suurempi laitos, jonka tavoitteena on vastaanottaa ja puhdistaa laajalta alueelta isoja jätevesimääriä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää keskitetyn jätevedenpuhdistamisen etuja ja haittoja pohjoisissa olosuhteissa mukaan lukien jätevedenpuhdistamisen tehokkuuden ja taloudellisuuden tarkastelu. Jätevedenpuhdistamolla toimintojen tulee olla parasta käytössä olevaa tekniikkaa, BAT (Best Available Techniques), jolla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Nämä kirjataan laitoskohtaiseen ympäristölupaan ja niitä tulee ajantasaistaa tekniikan kehittyessä silloin, kun sillä saavutetaan hyötyä tai etua verrattuna käytössä olevaan tekniikkaan. Tutkimuksessa käsiteltiin aineisto, joka oli kerätty elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) suorittamissa haastattelututkimuksissa yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden lakisääteisten määräaikaistarkastusten yhteydessä. Saatujen tulosten mukaan molemmilla, sekä keskitetyllä että pienen paikallisen yksikön jätevedenpuhdistamisella on tarvetta. Keskitetty jätevedenpuhdistaminen voi kuitenkin olla kokonaisuuden kannalta merkityksellistä, koska silloin puhdistetut jätevedet voidaan pyrkiä purkamaan sellaiseen vesistöön, jossa puhdistettujen jätevesien vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätevesien johtaminen siirtoviemärilinjalla ei ole liian haastavaa, mikäli siirtolinjan laitteet toimivat moitteetta. Nykyään ympäristöluvan myöntämisen kriteereissä puhdistettujen jätevesien vastaanottavan vesistön tilalla ja sen tilatavoitteilla on huomattava merkitys. Osasta nykyisistä purkuvesistöistä halutaan poistaa jätevesikuormitus kokonaan ja vesistöjä, joita ei ole koskaan kuormitettu prosessoiduilla jätevesillä, niihin ei ympäristöluvan myöntäjä todennäköisesti myönnä purkulupaa. Tällöin keskitetyllä ratkaisulla saadaan pienten puhdistusyksikköjen lähialueen joet ja järvet rauhoitettua yhdyskuntien jätevesikuormitukselta, kuten Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokilaaksossa, Raahessa, Kempeleessä ja Oulussa, jossa puhdistetut jätevedet puretaan mereen.Advantages and disadvantages to use centralized wastewater treatment plants in Northern conditions. Abstract. Wastewater purification is regulated by law, but legislation does not define in which scale of unit wastewater purification has to be done with. Since 1980’s, transfer sewer lines have been built in Northern Ostrobothnia and small pond purification units and wastewater treatment plants along the transfer sewer lines have been closed. Thus, in these cases wastewater is led through the transfer sewer lines into a large, centralised unit or a centralised treatment plant to be processed. A centralised treatment plant is a larger plant which has the purpose to receive and purify large amounts of wastewater from a wide area. The goal of this thesis was to study the pros and cons of centralised water purification in cold conditions, reflection also on the efficiency and economy of wastewater purification. At a wastewater treatment plant, the best available techniques, BAT (Best Available Techniques), has to be used. BAT defines that the production and purification methods as well as the ways of planning, construction, maintenance and usage process that are as efficient and developed as possible and technically and economically viable and which will help to prevent environmental damage or most efficiently reduce it. These are defined in a unit specific environmental permit, and they need to be updated along the development of technology whenever this leads to benefit or advantage in comparison with the technology in use. The study analysed data collected from interview surveys conducted in connection plants with the statutory periodic inspections of municipal wastewater treatment by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre). According to the results of this research, both centralised and small local units of wastewater purification are needed, but centralised wastewater purification is significant in larger perspective as the purified wastewater can, where possible, be discharged to water bodies where the impacts of purified wastewater are as low as possible. Directing wastewater through a transfer sewer line was not seen challenging even in cold conditions if the equipment works as blanned. Nowadays the condition and the stated goals of water bodies that receive purified wastewater play a major role in the criteria for granting environmental permits. The issuers of environmental permits aim at totally removing wastewater load from some current receiving water bodies and they will not be likely to grant permits for discharging wastewater in water bodies that have never been loaded with processed wastewater. Thus, a centralised solution will helps in larger scale to protect from wastewater load to the rivers and lakes that are located close to small treatment plants, such as in Kalajoki valley, Raahe, Kempele and Oulu in Northern Ostrobothnia, in which the purified wastewater is discharged into the sea