Genome-wide association analysis reveals variants on chromosome 19 that contribute to childhood risk of chronic otitis media with effusion

To identify genetic risk factors of childhood otitis media (OM), a genome-wide association study was performed on Finnish subjects, 829 affected children, and 2118 randomly selected controls. The most significant and validated finding was an association with an 80 kb region on chromosome 19. It includes the variants rs16974263 (P = 1.77 x 10(-7), OR = 1.59), rs268662 (P = 1.564 x 10(-6), OR = 1.54), and rs4150992 (P = 3.37 x 10(-6), OR = 1.52), and harbors the genes PLD3, SERTAD1, SERTAD3, HIPK4, PRX, and BLVRB, all in strong linkage disequilibrium. In a sub-phenotype analysis of the 512 patients with chronic otitis media with effusion, one marker reached genome-wide significance (rs16974263, P = 2.92 x 10(-8)). The association to this locus was confirmed but with an association signal in the opposite direction, in a UK family cohort of 4860 subjects (rs16974263, P = 3.21 x 10(-4), OR = 0.72; rs4150992, P = 1.62 x 10(-4), OR = 0.71). Thus we hypothesize that this region is important for COME risk in both the Finnish and UK populations, although the precise risk variants or haplotype background remain unclear. Our study suggests that the identified region on chromosome 19 includes a novel and previously uncharacterized risk locus for OM.Peer reviewe

FGF23 gene variation and its association with phosphate homeostasis and bone mineral density in Finnish children and adolescents

Peer reviewe

Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus yksityisellä ja julkisella sektorilla

Tutkimushankkeessa tarkasteltiin osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yhteyksiä työurien pituuteen. Keskityimme erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin välisiin eroihin, sillä työnantajasektorien välillä on järjestelmäeroja, jotka todennäköisesti vaikuttavat sekä osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön että sen jälkeiseen työmarkkinoille osallistumiseen

Työpolitiikka ja työllisyysaste : tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä

Tässä raportissa luodaan katsaus ulkomaiseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen työpolitiikan työllisyysvaikutuksista ja muotoillaan politiikkajohtopäätöksiä tämän tutkimustiedon perusteella. Tarkasteltavat politiikka-alueet ovat aktiivinen työvoimapolitiikka, työttömyysturvajärjestelmä, työkyvyttömyyteen ja osatyökyvyttömyyteen liittyvät etuusjärjestelmät ja työn verotus. Aktiivisen työvoimapolitiikan, työn verotuksen ja työttömyysturvan osalta tukeudutaan kansainvälisiin meta-analyyseihin ja katsauksiin, joita täydennetään tuoreimmalla ulkomaisella ja kotimaisella tutkimuksella. Työkyvyttömyyteen ja osatyökyvyttömyyteen liittyvien etuusjärjestelmien osalta pääpaino on pohjoismaisissa arviointitutkimuksissa. Kaikkien osioiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota tutkimusten laatuun, tulosten uskottavuuteen ja soveltuvuuteen Suomeen. Työpolitiikan toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia käsitellään aiempaan kirjallisuuteen nähden laajasti. Katsauksen mukaan työpolitiikalla voidaan vaikuttaa työllisyyteen, mutta sen vaikutukset ovat rajalliset. Käsiteltyjä osa-alueita koskevien yksityiskohtaisten politiikkajohtopäätösten lisäksi esitämme yleisiä johtopäätöksiä. Näihin liittyviä läpileikkaavia teemoja ovat toimenpiteiden sivuvaikutukset, keskinäinen vaihtoehtoisuus, kohdentaminen, suhdanneriippuvaisuus, osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen, kustannusvaikuttavuus ja monialaisuus.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Evidence for genetic regulation of the human parieto-occipital 10-Hz rhythmic activity

Several functional and morphological brain measures are partly under genetic control. The identification of direct links between neuroimaging signals and corresponding genetic factors can reveal cellular-level mechanisms behind the measured macroscopic signals and contribute to the use of imaging signals as probes of genetic function. To uncover possible genetic determinants of the most prominent brain signal oscillation, the parieto-occipital 10-Hz alpha rhythm, we measured spontaneous brain activity with magnetoencephalography in 210 healthy siblings while the subjects were resting, with eyes closed and open. The reactivity of the alpha rhythm was quantified from the difference spectra between the two conditions. We focused on three measures: peak frequency, peak amplitude and the width of the main spectral peak. In accordance with earlier electroencephalography studies, spectral peak amplitude was highly heritable (h(2)>0.75). Variance component-based analysis of 28000 single-nucleotide polymorphism markers revealed linkage for both the width and the amplitude of the spectral peak. The strongest linkage was detected for the width of the spectral peak over the left parieto-occipital cortex on chromosome 10 (LOD=2.814, nominal PPeer reviewe

The influence of occupational class and physical workload on working life expectancy among older employees

Objective This study investigates the impact of physical workload factors and occupational class on working life expectancy (WLE) and working years lost (WYL) in a sample of older Finnish workers. Methods A 70% random sample of Finns in 2004 was linked to a job exposure matrix for physical workload factors and register information on occupational class and labor market status until 2014. Transitions between being at work, time-restricted work disability, unemployment, economic inactivity, disability retirement, retirement and death were estimated. A multistate Cox regression model with transition-specific covariates was used to estimate the WLE and WYL at age 50 up to 63 years for each occupational class and physical workload factor for men and women (N=415 105). Results At age 50, male and female manual workers had a WLE of 10.13 and 10.14 years, respectively. Among both genders, manual workers had one year shorter WLE at age 50 than upper non-manual employees. This difference was largely attributable to unemployment (men: 0.60, women: 0.66 years) and disability retirement (men: 0.28, women: 0.29 years). Self-employed persons had the highest WLE (11.08 years). Men and women exposed to four or five physical workload factors had about one year lower WLE than non-exposed workers. The difference was primarily attributable to ill-health-related reasons, including disability retirement (men: 0.45 years, women: 0.53 years) and time-restricted work disability (men: 0.23, women: 0.33 years). Conclusions Manual workers and those exposed to physical workload factors had the lowest WLE. The differences in WYL between exposure groups can primarily be explained by ill-health-based exit routes

Identification of NCAN as a candidate gene for developmental dyslexia

A whole-genome linkage analysis in a Finnish pedigree of eight cases with developmental dyslexia (DD) revealed several regions shared by the affected individuals. Analysis of coding variants from two affected individuals identified rs146011974G >A (Ala1039Thr), a rare variant within the NCAN gene co-segregating with DD in the pedigree. This variant prompted us to consider this gene as a putative candidate for DD. The RNA expression pattern of the NCAN gene in human tissues was highly correlated (R > 0.8) with that of the previously suggested DD susceptibility genes KIAA0319, CTNND2, CNTNAP2 and GRIN2B. We investigated the association of common variation in NCAN to brain structures in two data sets: young adults (Brainchild study, Sweden) and infants (FinnBrain study, Finland). In young adults, we found associations between a common genetic variant in NCAN, rs1064395, and white matter volume in the left and right temporoparietal as well as the left inferior frontal brain regions. In infants, this same variant was found to be associated with cingulate and prefrontal grey matter volumes. Our results suggest NCAN as a new candidate gene for DD and indicate that NCAN variants affect brain structure.Peer reviewe

Predisposition to Childhood Otitis Media and Genetic Polymorphisms within the Toll-Like Receptor 4 (TLR4) Locus

Background Predisposition to childhood otitis media (OM) has a strong genetic component, with polymorphisms in innate immunity genes suspected to contribute to risk. Studies on several genes have been conducted, but most associations have failed to replicate in independent cohorts. Methods We investigated 53 gene polymorphisms in a Finnish cohort of 624 cases and 778 controls. A positive association signal was followed up in a tagging approach and tested in an independent Finnish cohort of 205 cases, in a British cohort of 1269 trios, as well as in two cohorts from the United States (US); one with 403 families and the other with 100 cases and 104 controls. Results In the initial Finnish cohort, the SNP rs5030717 in the TLR4 gene region showed significant association (OR 1.33, P=.003) to OM. Tagging SNP analysis of the gene found rs1329060 (OR 1.33, P=.002) and rs1329057 (OR 1.29, P=.003) also to be associated. In the more severe phenotype the association was stronger. This finding was supported by an independent Finnish case cohort, but the associations failed to replicate in the British and US cohorts. In studies on TLR4 signaling in 20 study subjects, the three-marker risk haplotype correlated with a decreased TNF alpha secretion in myeloid dendritic cells. Conclusions The TLR4 gene locus, regulating the innate immune response, influences the genetic predisposition to childhood OM in a subpopulation of patients. Environmental factors likely modulate the genetic components contributing to the risk of OM.Peer reviewe

Työeläkekuntoutukseen osallistumisen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

JOHDANTO. Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuudesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tiedetään vähän. MENETELMÄT. Käytimme rekisteritiedoista koostuvaa aineistoa vuosina 2008-2010 työeläkekuntoutuksen aloittaneista ja propensiteettipisteen avulla kaltaistetuista verrokeista (n = 3 199 paria). Aineisto koostui äskettäin työsuhteessa olleista 30-55-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat aiemmin olleet työkyvyttömiä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tai mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Seurasimme toistaiseksi myönnetylle täydelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä viiden vuoden aikana. Laskimme myös odotettuja työkyvyttömyyseläkevuosia ennen vanhuuseläkeikää. TULOKSET. Työeläkekuntoutus vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja lisäsi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Odotetuissa työkyvyttömyyseläkevuosissa ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Työeläkekuntoutus lykkäsi myöhemmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen mahdollista alkamisajankohtaa. Kuntoutujien kokonaisaika työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitä edeltävässä työeläkekuntoutuksessa oli lähes puoli vuotta pidempi kuin verrokkien. PÄÄTELMÄT. Työeläkekuntoutus ei näytä vähentävän tulevia työkyvyttömyyseläkevuosia. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, minkälaiset toimet parhaiten edistäisivät niiden työelämään osallistumista, joita työkyvyttömyys uhkaa