WintEVE - myynnin tukipalvelut ja tarpeet : sähköautot

Tässä esiselvityksessä perehdyttiin sähköautoiluun liittyviin myynnin tukipalveluihin Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Tukipalveluilla tarkoitetaan myynnin tueksi järjestettyjä asioita kuten jälleenmyyjille tarjottua myyntikoulutusta, infopaketteja, oppaita, sovelluksia ja muuta oheistoimintaa. Lisäksi selvitettiin käytännön asioita sähköautojen verotukseen sekä vakuutuksiin liittyen. Selvityksen pääpaino oli täyssähköautoilla sekä plugin-hybrideillä, mutta asioita kartoitettiin myös muiden sähköajoneuvojen näkökulmasta. Tarkoituksena oli saada selville, minkälainen tilanne tukipalveluiden osalta on tällä hetkellä, miten tilanne tulee kehittymään lähitulevaisuudessa, sekä pohtia ilmeneekö asiassa joitakin konkreettisia puutteita tai tarpeita

Esineiden internetin vaikutus journalismiin

Opinnäytetyö käsittelee esineiden internetiä (Internet of Things, IOT) journalismin näkökulmasta. Työssä ei käydä läpi tämän uuden teknologian teknisiä ominaisuuksia, vaan keskitytään sen mukanaan tuomiin vaikutuksiin arkielämäämme ja sitä kautta journalismiin. Työn tavoitteena oli löytää vastaus siihen, kuinka esineiden internet vaikuttaa journalismiin vai vaikuttaako se ollenkaan. Myös se oli tarkastelun kohteena, voiko esineiden internetistä kertyvää tietoa hyödyntää journalismissa, esimerkiksi joko sisällöntuottamisessa tai markkinoinnissa. Koska hyvin nopeasti tutkimuksen edetessä selvisi, ettei esineiden internetiä hyödyntävää journalismia vielä ole ainakaan niin, että siitä olisi julkisesti saatavissa ja löydettävissä tietoa, on aihetta tutkittu olemassa olevia IOT-sovelluksia analysoiden sekä hyödyntämällä mm. McKinseyn tutkimusta IOT:n hyödyistä ja vaikutuksista. Myös journalismin tulevaisuutta yleensä on selvitetty. Näiden pohjalta työssä todetaan, että esineiden internetin vaikutukset journalismiin ovat epäsuoria ja monisäikeisiä. Esineiden internet tarjoaa paljon tietoa, jota journalismissa voidaan hyödyntää mm. uutistuotannossa. Tällaista ovat esimerkiksi liikenneonnettomuuksista reaaliaikaisesti saatava tieto, jonka tietokoneet prosessoivat muutamassa sekunnissa uutisiksi. IOT-tietoa hyödyntäen uutiset, ja muutkin jutut, voidaan personoida aiempaa vahvemmin ja sisältö kohdentaa vastaanottajan tilanteen, paikan ja mielialankin mukaan. Toinen iso muutos tulee erilaisten, uudenlaisten käyttöliittymien kautta. Tulevaisuudessa journalismia kulutetaan missä vain, projisoimalla tietoa ilmaan tai esittämällä se virtuaalitodellisuudessa. Lukupäätteitä voivat olla kodinkoneet, tapetit, peilit. Työ ei anna vastausta siihen, kuinka esineiden internetiä pitäisi journalismissa hyödyntää, mutta tuo vahvasti esiin sen, että esineiden internet, kuten internet edellisten vuosikymmenten aikana, tulee muokkaamaan ja muuttamaan journalismia. Esineiden internet muuttaa elämäämme ja arkeamme niin monta kautta, ettei journalismi voi jättäytyä sen ulkopuolelle

The Ins and outs of the chromatoid body

Spermatogenesis is a complex differentiation process that produces millions of genetically unique sperm cells every day. During spermatogenesis the developing germ cells undergo metamorphic changes as they transform from primitive spermatogonial stem cells to large meiotic spermatocytes, divide into smaller round spermatids and finally become streamlined, compact sperm. Each cell type has a unique transcriptional profile. Early cells of spermatogenesis, especially meiotic spermatocytes express massive amounts of transcripts while transcription is completely halted later due to the nuclear condensation of spermatids. To cope with these transcriptomic challenges, large cytoplasmic ribonucleoprotein granules called germ granules appear and provide dynamic platforms for the transcripts and their regulators to come together. Here, two proteins of the largest germ granule, the Chromatoid Body (CB), were selected for investigation: the autophagosome transporting FYCO1 and the RNA degrading endonuclease SMG6. Two mouse lines were created to reveal the roles of these germ granule components in spermatogenesis. The results show that FYCO1 is needed for the integrity of germ granules. CB morphology was disrupted in the absence of FYCO1, a phenotype that worsened under stress conditions. Nonetheless FYCO1 depleted mice were fertile. Conversely, the deletion of the second component, endonuclease SMG6, lead to infertility. The results showed that SMG6 is required for the transcriptional balance of developing germ cells which it regulates together with the piRNA pathway. Both studies highlight the importance of germ granules in spermatogenesis. Overall, this thesis comprises three studies. First, a simple BSA-gradient method to isolate round spermatids and spermatocytes from mice using standard laboratory equipment was developed to facilitate the two main studies of this thesis work. In the first of these studies FYCO1 was identified as a link between autophagy and the CB while the second revealed the role of the endonuclease SMG6 in spermatogenesis and male germ cells transcriptional integrity. Together these two studies contribute to revealing the functions of the enigmatic germ granules and the pivotal roles they play for the maintenance of male fertility.Kromatoidikappale: Sukellus pintaa syvemmälle Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuisessa kasvussa ja erityisesti miesten hedelmällisyyden häiriöistä tiedetään edelleen vähän. Spermatogeneesi on ainutlaatuinen, monimutkainen ja tarkoin säädelty kehitysprosessi. Ensin kantasolut jakautuvat mitoottisesti kasvattaakseen määräänsä. Meioosissa ne sekoittavat geneettisen materiaalinsa luoden uusia yhdistelmiä, mahdollistaen evoluution. Lopulta ne käyvät läpi morfologisen muodonmuutoksen pyöreästä solusta siittiölle tyypilliseen virtaviivaiseen ulkomuotoonsa. Sukusolut ilmentävät genomiaan aktiivisesti ja niiden RNA profiili onkin poikkeuksellisen monimuotoinen verrattuna muihin erilaistuneisiin soluihin. RNA‐säätely on erittäin tärkeässä asemassa, ja onnistuneeseen kehitykseen tarvitaan laaja kirjo erilaisia mekanismeja. Tärkeässä osassa ovat niin sanotut sukusolujyvät, joihin RNA molekyylit ja RNA:ta sitovat proteiinit kerääntyvät. Olen väitöskirjatyössäni keskittynyt hedelmällisyyden kannalta tärkeän sukusolujyvän, kromatoidikappaleen (Chromatoid body, CB), toimintaan ja luonut kaksi poistogeenistä hiirimallia niin, että yksi CB komponentti, joko FYCO1 tai SMG6, on poistettu uroshiiriltä. Yllättäen puutteita siittiönmuodostuksesta ei löytynyt FYCO1-poistogeenisiltä uroksilta, vaikka CB:n ulkomuoto ja toiminta olikin häiriintynyt. Yhteys CB:n ja autofagian, joka on solujen oma kierrätys ja laadunvalvonta mekanismi, välillä kuitenkin paljastui. Tutkimus osoitti myös, että FYCO1 proteiinilla on tärkeä rooli sukusolujyvästen rakenteen ylläpidossa. Toisessa työssä keskityttiin tutkimaan RNA:ta hajottavan SMG6 proteiinin roolia sukusoluissa. Smg6-poistogeenisten uroshiirien siittiönmuodostus oli vakavasti häiriintynyt ja urokset olivat hedelmättömiä. Erityisesti kehittyvien siittiöiden normaalin RNA profiilin ylläpidossa oli ongelmia Smg6-poistogeenisilla uroshiirillä, mikä kertoo SMG6 proteiinin mahdollisista tehtävistä sukusoluissa. Näiden töiden lisäksi väitöskirjaani sisältyy kolmas työ, jossa kehitettiin uusi menetelmä, jolla eri sukusolujen eristäminen kiveksestä on mahdollista myös hyvin pienellä alkumateriaalilla, jolla toivomme voivamme vaikuttaa koe-eläinten käyttömäärän vähentämiseen. Tämä menetelmä myös mahdollistaa solueritellyn sukusolututkimuksen laajemmalle tutkijayhteisölle. Kokonaisuutena väitöskirjani valaisee sukusolujyvästen tärkeää tehtävää siittiönmuodostuksessa, sekä paljastaa molekyylitason mekanismeja tässä elintärkeässä prosessissa

Ilmastonmuutoksen ja ekosysteemipalveluiden mallinnus : integroiva kirjallisuuskatsaus epävarmuuden, käyttökelpoisuuden ja rajapintatyön roolista

Mallintaminen on erittäin ajankohtainen tapa tuottaa tietoa kompleksisista ilmiöistä ja niihin liittyvistä kausaalisuhteista. Mallinnus nähdään parhaana saatavilla olevana työkaluna tarjota päättäjille tietoa lähitulevaisuuden skenaarioista ja tarvittavista toimista (Meah, 2019; Schirpke et al., 2020). Tässä tutkielmassa luodaan kokonaiskuva modernista ympäristömallinnuksesta vertaamalla globaaleja, objektiiviseen dataan pohjaavia ilmastomalleja paikallisiin, ekologista ja sosiaalista tietoa yhdistäviin ekosysteemipalvelumalleihin. Mallinnuksen lisäksi tarkastellaan tieteen ja päätöksenteon rajapintaa, joka on etenkin mallien yhteiskunnallisen käyttökelpoisuuden keskiössä. Käyttökelpoista ja yhteiskunnallisesti relevanttia mallinnusta analysoidaan integroivan kirjallisuuskatsauksen (Whittemore & Knafl, 2005) kautta. Kirjallisuuden aiheina ovat ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelut, mallinnus ja tieteen ja politiikan rajapinta, n=58. Eri tieteenalat ja näkökulmat ovat edustettuna aineistossa. Koska päämääränä on luoda kattava ymmärrys mallinnuksesta poikkitieteellisenä ilmiönä, tutkielma ei keskity mallinnuksen teknisiin näkökulmiin. Kirjallisuudesta tyypitellään epävarmuuden lajeja sekä niiden hallintaan pyrkiviä strategioita (mm. van der Sluijs, 2005). Lisäksi tunnistetaan käyttökelpoisten mallien ja muiden tieteen muotojen tunnuspiirteitä (mm. Saltelli et al., 2020). Käyttökelpoisimpia ovat tilanteeseen sopivat, ratkaisukeskeiset ja saatavilla olevat mallit yhdistettynä riittävään vuorovaikutukseen ja luottamukseen mallien käyttäjien ja luojien välillä. Ilmastonmuutos ja ekosysteemipalvelut toimivat tapausesimerkkeinä, joita analysoidaan läpileikkaavasti kaikissa kappaleissa. Keskustelu tieteen ja päätöksenteon suhteesta on erityisen tärkeää kestävyyskriisiä ratkaistaessa. Koska mallinnus sijoittuu tieteen ja päätöksenteon rajapinnalle (Duncan, Robson-Williams, & Edwards, 2020), rajapintatyön rooli epävarmuuden hallitsijana ja viestijänä sekä mallin käyttökelpoisuuden varmistajana on analyysin keskiössä.Computing complex phenomena into models providing information of the causalities and future scenarios is a very topical way to present scientific information. Many claim models to be the best available tool to provide decision making with information about near-future scenarios and the action needed (Meah, 2019; Schirpke et al., 2020). This thesis studies global climate models based on objective data compared to local ecosystem services models combining ecological and societal data offer an extensive overview of modern environmental modelling. In addition to modelling, the science-policy boundary is important when analyzing the societal usefulness of models. Useful and societally-relevant modelling is analyzed with an integrative literature review (Whittemore & Knafl, 2005) on the topics of climate change, ecosystem services, modelling and science-policy boundary, n=58. Literature from various disciplines and viewpoints is included in the material. Since the aim is to create a comprehensive understanding of the multidisciplinary phenomenon of modelling, the focus is not on the technical aspects of it. Based on the literature, types of uncertainty in models and strategies to manage them are identified (e.g. van der Sluijs, 2005). Characteristics of useful models and other forms of scientific information are recognized (e.g. Saltelli et al., 2020). Usefulness can be achieved when models are fit for purpose, accessible and solution-oriented, and sufficient interaction and trust is established between the model users and developers. Climate change and ecosystem services are analyzed as case studies throughout the thesis. The relationship of science and policy is an important discussion especially important when solving the sustainability crisis. Because modelling is a boundary object (Duncan et al., 2020), the role of boundary work in managing and communicating the uncertainties and ensuring the usefulness of models is at the center of the analysis

Data agency at stake : MyData activism and alternative frames of equal participation

Data activism has emerged as a response to asymmetries in how data and the means of knowledge production are distributed. This article examines MyData, a data activism initiative developing principles for a new technical and commercial ecosystem in which individuals control the use of personal data. Analyzing material collected at a formative event shaping MyData activism, we examine how more just data arrangements are framed to enhance equal participation. Our analysis shows agreement on what is ultimately at stake: individual data agency and fair competition in the data economy. However, two alternatives are offered for what participation involves. Collaboration with commercial actors favors framing participation as agency in data markets, thereby potentially limiting the scope of what is at stake. The alternative framing presents a rights-based understanding of economic and civic agency, potentially leading to a broader understanding of participation in a datafied society.Peer reviewe

Concrete and plastic as floor materials in barns

vokMyynti VAKOLA (09) 224 251Concrete and plastic as floor material in barns; Betong- och plastsorter med olika bindemedel som golvmaterial i ladugårda

Prisoners training AI : Ghosts, Humans and Values in Data Labour

Despite accounts of how artificial intelligence (AI) is replacing human labour, constant efforts are needed to keep AI-based automation running. In this chapter, we are particularly interested in data work that supports processes of automation. We explore an unconventional arrangement in which Finnish prisoners annotate text to produce training data for a local AI firm. The use of prison labour to train AI invites straightforward conclusions of exploitation of the marginalised. On a closer look, however, attention is drawn to local and situational variations of data labour: how high-tech development can be married with humane penal policies and low-cost labour with rehabilitative aspirations. We argue for an approach that can hold together seemingly contradictory value aims and open novel ways of exploring processes of automated decision-making. By acknowledging what is of value to the different parties involved, we can begin to see alternative paths forward in the study of automation.Peer reviewe

Selvitys meriteitse Suomeen kulkeutuvien vieraslajien saapumisreiteistä

Liite 7. HAVINA-loppuraporttiin. URN:NBN:fi-fe2014062529465</a