The role of cognitive emotion regulation strategies in objectively measured sleep

Tavoitteet. Ihmisen uneen vaikuttavat monet biologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Myös päivän aikana koetut tunteet ja kokemukset voivat vaikuttaa seuraavan yön uneen. Tunteilla ei välttämättä ole kuitenkaan suoraa vaikutusta unen laatuun ja määrään, vaan yhteyteen saattaa vaikuttaa merkittävällä tavalla tunteiden säätely. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kognitiivisten tunteiden säätelyn strategioiden yhteyttä objektiivisesti mitattuun uneen. Tutkimuksessa tarkastellaan kymmenen erillisen strategian yhteyttä unen määrään, laatuun, ajankohtaan ja ajankohdan säännöllisyyteen. Lisäksi tarkastellaan teoreettisesti adaptiivisten ja epäadaptiivisten strategioiden mahdollista yhteyttä uneen. Menetelmät. Kognitiivisia tunteiden säätelyn strategioita ja unta mitattiin yhteensä 329 nuorella (tyttöjä 67.1%, iän keskiarvo = 17.47) osana Helsingin yliopiston SleepHelsinki! -tutkimusprojektia. Unta mitattiin objektiivisesti aktigrafilla. Tunteiden säätelyn yhteyttä unimuuttujiin tutkittiin regressioanalyyseillä ensin erillisten strategioiden osalta sekä toiseksi adaptiivisten ja epäadaptiivisten tunteiden säätelyn strategioiden osalta. Tulokset ja johtopäätökset. Nuorten kokonaisuniaika oli keskimäärin 6.55 tuntia arkisin ja viikonloppuisin 7.41 tuntia. Määrät ovat selvästi alle 8-10 tunnin suosituksen. Tutkimuksessa löytyi selkeä yhteys tunteiden säätelyn strategioiden ja unijakson ajoittumisen väliltä. Sekä useat yksittäiset adaptiiviset strategiat että adaptiivisten strategioiden käyttö ylipäätään oli yhteydessä aikaisempaan unijakson ajoittumiseen. Ruminointi ja katastrofointi taas olivat yhteydessä unen myöhäisempään ajoittumiseen. Yhteys tunteiden säätelyn strategioiden sekä unen kokonaismäärään, laadun tai säännöllisyyden välillä jäi tässä tutkimuksessa epäselväksi. Tulokset viittaavat siihen, että useilla tunteiden säätelyn strategioilla saattaa olla yhteys nuorten yöunen ajoittumiseen erityisesti arkisin. Riittävä tunteiden säätely lienee tarpeen laadukkaalle yöunelle, mutta tietyn strategian adaptiivisuus saattaa kuitenkin riippua monista, toisiinsa kietoutuneista, yksilöön, tilanteeseen ja tunteeseen liittyvistä tekijöistä.Aims. Human sleep is influenced by several biological and environmental factors. Furthermore, day-time experiences and emotion-related processes are likely to impact the subsequent sleep. However, it has been suggested that emotions may not have a direct impact on the quality or duration of sleep, but emotion regulation may have a noteworthy part in between. The aim of the present study is to investigate the effect of cognitive emotion regulation strategies on objectively measured sleep in adolescents. Ten distinct cognitive emotion regulation strategies and their association on sleep duration, sleep quality, regularity, and the timing of sleep phase was examined. The possible links between theoretically adaptive and maladaptive strategies and sleep were investigated as well. Methods. Sleep and cognitive emotion regulation strategies of 329 adolescents (67.1% girls, age M=17.47) were measured in SleepHelsinki!, a University of Helsinki –based research project. Sleep was measured objectively with actigraphy. Regression analyses were performed between distinct emotion regulation strategies and sleep outcomes, and between two composite variables (adaptive and maladaptive strategies) and sleep outcomes. Results and Conclusions. The average sleep duration of adolescents was 6.55 hours on weekdays and 7.41 hours on weekends, which is considerably less that the recommended 8-10 hours. A clear link between emotion regulation strategies and the timing of the sleep phase was found. The overall use of adaptive strategies as well as the use of distinct adaptive strategies was related to an earlier midpoint of the sleep phase on weekdays. Furthermore, the more rumination and catastrophizing were used, the later the sleep midpoint occurred. However, the link between emotion regulation strategies and duration, quality and regularity of sleep remains elusive. The results obtained in the present study suggest that the usage of various emotion regulation strategies is connected to the timing of nighttime sleep, particularly on weekdays. Sufficient emotion regulation is likely necessary for good nighttime sleep, but the adaptivity of the strategy may depend on complex person-, situation- or emotion-related matters

Asynchronies and disturbances as a tool in analysing well-being problems at work

Il semblerait que les changements récurrents au sein des situations de travail tendent à augmenter les plaintes liées au stress, aux cadences, à la santé ainsi que le nombre des problèmes liés à la sécurité des travailleurs. Les professionnels de la santé et de la sécurité du travail cherchent à réduire ce stress et à traiter divers facteurs de risque ou divers problèmes liés à l’environnement de travail. Cependant, malgré leurs bonnes intentions, ces professionnels peuvent aussi ajouter une part de confusion avec leurs méthodes préventives et leurs recommandations faites au sein de situations marquées par la rapidité des changements qui s’y produisent. Les dynamiques de transformations des milieux professionnels ne sont pas bien comprises et appréhendées à partir d’un regard sur le travail quotidien, que ce soit du point de vue de l’organisation toute entière ou de celui de l’individu. Cet article propose d’utiliser l’approche théorique de l’activité pour conceptualiser autrement le bien-être professionnel dans les situations de changement rapide. Les concepts clés mobilisés sont les concepts qui orientent l’activité de production et de services, ainsi que de leurs asynchronismes. De multiples asynchronismes ont été observés au sein des analyses qui nous avons menées dans deux entreprises. Ces asynchronismes ont occasionné de la frustration et de la confusion, et ont diminué le niveau de motivation au travail et la perception de bien-être des employés. La nature de la charge correspondante a été dénommée la «  charge de perturbation  ». Les données et les résultats que nous avons obtenus montrent que les changements rapides des concepts sous-jacents aux activités de production et de services constituent un enjeu majeur pour la recherche sur le bien-être, notamment puisque les changements continuels au cours d’une carrière professionnelle sont désormais devenus incontournables depuis ces dix dernières années.Recurrent changes at workplaces seem to increase the haste, stress, health complaints and safety problems of workers. OHS-professionals try to reduce stress or cure separate environmental problems and risk factors at work. However, in spite of their good intentions, in rapid change situations, these professionals may add to the confusion with their prevailing methods and recommendations. The dynamics of workplace transformations are not well understood from the perspective of the everyday work of either the organization or the individual. In this paper, the Activity Theoretical Approach is used to reconceptualize work-related well-being in situations of rapid change. Key concepts are production and service concepts and their asynchronies. Many asynchronies were observed in the analysis of the two cases of different types of organizations. These asynchronies caused frustration, confusion and lowered the work motivation and perceived well-being of employees. The nature of the load was called disturbance load. Our data and results show that rapid changes in production and service concepts are a major challenge for research on well-being, especially since continuous change has become an inseparable part of work life over the past ten years.Los cambios constantes en los lugares de trabajo parecen incrementar el apuro, el estrés, las quejas sobre la salud y los problemas de seguridad de los trabajadores. Los profesionales de la salud y de la seguridad laboral intentan reducir el estrés o remediar diferentes problemas de medio ambiente y factores de riesgo en el trabajo. Sin embargo, a pesar de sus buenas intenciones, en situaciones de cambios rápidos, estos profesionales pueden generar confusión con sus métodos y recomendaciones habituales. No comprenden bien la dinámica de las transformaciones del puesto de trabajo desde la perspectiva del trabajo diario tanto de la organización como de los individuos. En este artículo, utilizamos el enfoque teórico de la actividad para reconceptualizar el bienestar atribuible al trabajo en situaciones de cambios rápidos. Los conceptos clave son los de producción y servicio, así como el de sus asincronías. Se observaron varias asincronías en el análisis de los dos casos en diferentes tipos de organizaciones. Estas asincronías causaron frustración, confusión y disminuyeron la motivación laboral y la sensación de bienestar de los empleados. El tipo de carga se dio a llamar carga de perturbación. Nuestros datos y resultados muestran que los cambios rápidos en los conceptos de producción y de servicio son un desafío importante para la investigación sobre el bienestar, especialmente desde que los cambios continuos se han transformado en una parte inseparable de la vida laboral desde los últimos diez años

Additions to the diversity of lichens and lichenicolous fungi living on decaying wood in Finland.

Peer reviewe

Historiallinen katse kirjoitettuun nuoruuteen.

Teema: Arviointi.Kirjallisuusarvostel

Lost before found? : On systematics and conservation of lichen genus Micarea Fr. (Pilocarpaceae, Ascomycota)

The lichenized genus Micarea Fr. (Ascomycota) comprises ca. 100 species. All species in the genus are crustose and mostly inconspicuous. The species are known from wide range of habitats, where they can cover large surface areas. Many of them are epiphytes on bark or wood, but several are also frequently encountered on rocks or soil. Some of the species are specialized living in old-growth forests or in strict microhabitats, and these species may be sensitive to forest management practices. Micarea includes one of the largest groups of congeneric obligate lignicoles depended entirely on dead wood. In addition, many species are regarded as facultative lignicoles. Micarea prasina group is a monophyletic subgroup within the genus, including the type species of the genus Micarea prasina Fr. At the moment, the group includes 28 species. Challenges in species delimitation within this group are often noted. For example, the type species M. prasina is known for its phenotypic variability and taxonomic difficulties. The aim of this thesis was to investigate the deficiently known lichen genus Micarea focusing especially on the M. prasina group. Moreover, the aim was to gather new information on the distribution, taxonomy, systematics, and evolution of wood-dependency within this group. We also studied the conservation biology of wood dependent communities of Micarea and decomposer fungi, and underline the importance of cooperation between taxonomists and ecologists. The specimens for the thesis were collected from several European countries and from the USA. In addition, herbaria collections were examined. The main results are: 1.) We present a three-loci phylogeny of the Micarea prasina group and circumscribe nine new species based on phenotypic characters and phylogenetic analysis. Crystalline granules are studied as a novel character for the species. They are shown highly relevant in linking the old type specimen of M. prasina to fresh material. Also, a new species for North America is discovered. 2.) We bring new insights to the evolution of wood-inhabiting Micarea species and their reproduction. We suggest that lignicolous substratum requirement has evolved multiple times independently, and that obligate lignicoles are usually anamorphic. 3.) We show that local forest continuity is important for species rich Micarea communities. These communities seem to depend on dead standing pine trees that have been available continuously for long periods. However, local continuity did not explain diversity of decomposer fungi. Our results indicate that species diversity is still rather poorly known even in the relatively well-studied areas of Europe. Understanding species boundaries is a necessity for reliable conclusions in habitat requirements and threat status of the species. Two of the new species described in this study are likely obligate lignicoles occupying strict microhabitats. Intense forest management can pose a real threat to these species.Tyynyjäkäliin (Micarea Fr.) kuuluu maailmanlaajuisesti noin 100 lajia. Kaikki suvun lajit ovat pieniä ja varsin huomaamattomia rupijäkäliä, joiden ekologinen rooli on kuitenkin merkittävä. Lajit muodostavat usein laajoja kasvustoja kaarnalle, lahopuulle ja kiville. Osaa lajeista tavataan ainoastaan vanhoissa metsissä tai ne ovat erikoistuneet kapeisiin mikrohabitaatteihin. Lahopuulla tyynyjäkälät ovat yksi yleisimmistä jäkäläsuvuista. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli lisätä tietämystä puutteellisesti tunnetusta tyynyjäkälien suvusta, keskittyen erityisesti ns. Micarea prasina -ryhmään. Työssä kerättiin tietoa lajien levinneisyydestä, sukulaisuussuhteista, lahopuulla elävien lajien evoluutiosta sekä luonnonsuojelubiologiasta. Materiaalina käytettiin keruita Suomesta ja useista muista Euroopan maista sekä USA:sta. Lisäksi käytiin läpi useiden kansainvälisten herbaarioiden näytteitä. Tulokset osoittavat: 1.) Lajiston monimuotoisuus on luultua suurempaa. Perustuen kolmeen DNA-alueeseen ja fenotyyppisiin tuntomerkkeihin työssä kuvataan kahdeksan tieteelle uutta lajia ja lisäksi nostetaan yksi taksoni synonyymitasolta lajitasolle. Ilmoitamme myös yhden Pohjois-Amerikalle uuden lajin. 2.) Lahopuulle sopeutuminen vaikuttaa lajien lisääntymisbiologiaan. Lahopuulle sopeutuminen on tapahtunut useissa kehityslinjoissa itsenäisesti ja kyseiset lajit lisääntyvät ensisijaisesti suvuttomasti. 3.) Metsän paikallinen jatkuvuus vaikuttaa positiivisesti tyynyjäkäläyhteisöjen monimuotoisuuteen. Kyseiset yhteisöt hyötyvät vanhojen pystyyn kuolleiden mäntyjen jatkumosta. Tulokset viittaavat myös siihen, että lajisto on yhä puutteellisesti tunnettua jopa varsin hyvin tutkituissa Euroopan maissa. Lajirajojen luotettava hahmottaminen on keskeistä lajien elinympäristövaatimusten ja uhanalaisuuden arvioinnissa. Kaksi väitöskirjassa tieteelle uutena kuvattua lajia ovat todennäköisesti harvinaisia ja täysin riippuvaisia lahopuusta. Tällaiset lajit ovat herkkiä metsätalouden aiheuttamille muutoksille, etenkin lahopuun määrän vähenemiselle. Onkin syytä pohtia, menetämmekö lajeja jo ennen kuin löydämme niitä

Värien mittaus kasvien lehdistä

Tutkin työssäni värikartan tekoa kasvillisuudesta. Kasveihin liittyvät olemassa olevat värikartat ovat tehty tieteelliseen tai maataloudelliseen käyttöön ja kertovat kasvien kunnosta sekä lannoitustarpeesta. Värikarttoja ei siis ole tehty suunnittelutyötä varten. Näin sen puutteena arkkitehtuurisuunnittelun kannalta, sillä ala on muuten hyvin materiaalista ja värihallinnan piirissä, mutta maisema-arkkitehtuurissa keskeinen rakennuselementti eli kasvillisuus ei ole vastaavalla tavalla värihallittua. Kasveja valitaan suunnitelmaan pääasiassa habituksen ja tilallisuuden puolesta, jonka ohessa suunnitelmaan tullaan väistämättä luoneeksi väripaletin. Henkilökohtainen tavoitteeni oli tunnistaa vihreiden sävyjen merkitys maisemassa ja suhteessa rakennettuun ympäristöön ja tehdä värihallittu työskentely mahdolliseksi myös kasvien osalta. Syy värikarttojen puutteeseen lienee johtuvan siitä, että kasvien värit ovat kunnosta ja vuodenajasta riippuen hyvin muuntelevia. Yhtä ja yleispätevää värikartastoa on siten vaikea toteuttaa. Päämääräni olikin tehdä suunnittelutyöhön sopiva mittausmenetelmä, jotta suunnittelija voi itse tarpeen tullen tehdä värikartan suunnitelman pohjalta. Menetelmän tulee olla kustannustehokas ja helppo toteuttaa. Värijärjestelmäksi, jonka puitteissa värihallinta tapahtuu, valitsin NCS-värijärjestelmän. Järjestelmä on omaksuttu hyvin Euroopassa ja Pohjoismaissa ja toimii erinomaisesti yhteisenä värihallintakielenä eri suunnittelualojen ja värivalmistajien kesken. Kustannustehokkuuden saavutin valitsemalla mittausvälineiksi suunnittelijoille tarkoitettuja välineitä, kuten NCS INDEX -standardiväriviuhkan ja optisen NCS Colour Pin SE -mittarin, joka lukee pinnan värin ja palauttaa parhaan vastaavuuden NCS-standardivärikartasta. Mittauksen virhemarginaalin tilastollisen testaamisen sijaan saatoin käyttää tuloksen luotettavuuden varmistamiseksi ja menetelmän tarkkuuden määrittämiseksi tätä mittauksen vastaavuutta standardiväreihin. Kasvien värien muodostuminen sekä pigmenteistä että optisista rakenneväreistä, ja solukon optisten ominaisuuksien aiheuttama läpikuulto ovat värien mittausta hankaloittavia tekijöitä. Selvitin miten ja missä olosuhteissa väri on mitattavissa kasvien solukosta ja kuvaan menetelmän

Nainen Linnaisten ullakolla: Gotiikan, ambivalenssin ja toiseuden kohtaamisia

The Woman in the Attic of Linnais – The Meeting of Gothic, Ambivalence and Otherness “Does Finland have an aristocracy?” This is how the writer and historian Zacharias Topelius begins his serial story Gröna kammarn på Linnais gård (“The Green Room at Linnais Manor”, 1859), which was published in Helsingfors Tidningar (1859) and later on in the first part of Topelius’s collected works Vinterqvällar (“Winter Tales”, 1880), both in Swedish and in Finnish. The first sentence of the story reveals its central theme: the decaying power of the nobility and the rise of the middle class. The line between them is, however, anything but clear. Nobility is represented at the same time as a useless historical relic and as a tempting call from the past. The same ambivalence concerns the other central theme of the story: supernaturalness. Topelius offers a possibility of the supernatural, but gives a rational explanation to the apparently supernatural phenomena. However, this rationalizing does not remove the power which the “ghost” has over the reader. In this story, as well as in his literary production in general, Topelius uses the Gothic genre as a social, political means to represent the old world which should be replaced with a new and a better one. The Gothic conventions, such as the figure of the ancient tyrant, the ghost, and the imprisoned woman enable the author to deal with the issues of injustice and power. The female prisoner of the Green Room, who eventually commits suicide, is a character that brings forward the different ways in which gender and class intersect and produce social inequality