Knowing and decorating the world: illustrations and textual descriptions in the maps of the fourth edition of the Mercator-Hondius Atlas (1613)

This article analyses the Mercator-Hondius Atlas maps in the context of constructing knowledge of the world. In what follows, we analyse the elements of continental geographies and ocean spaces on the maps presented in the atlas. We take as our starting point the tension between empirical and theoretical knowledge and examine the changes occurring in the ways of representing land and sea on atlas maps which are evident in the Mercator-Hondius Atlas. Consequently, we investigate how the world was represented through information in pictorial and textual form. We argue that the maps in the Mercator-Hondius Atlas make explicit not only the multiple cartographical traditions and the layered nature of atlases as artefacts. They also exemplify the various coexisting functions of the atlas

Eläimet, kasvit ja kulttuurihistoria

Peer reviewe

Spreading News in 1904. The Media Coverage of Nikolay Bobrikov's Shooting

The assassination of Nikolay Bobrikov, the Governor-General of Finland, on 16 June 1904 was a turning point in Finnish history. It was reported in hundreds, if not thousands, of newspapers worldwide. This article follows the spread of that news, particularly its spread over the first week after the assassination. The study draws on the digital newspaper repositories in Australia, Austria, Denmark, Finland, France, Germany, Mexico, Sweden, the Netherlands and the United States. It also draws on the microfilm and physical collections of Russian newspapers at the National Library of Finland. The article shows how the murder activated the telegram network and initiated a series of news waves. The routes the Bobrikov news travelled, their tempo and the evolution of related stories tell a story of a networked but biased global news scene. In that scene, technological, commercial and cultural factors simultaneously facilitated and controlled what stories reached which papers and how.</p

Tuote vai elävä olento? Näkökulmia turkiseläinten historialliseen rooliin Suomessa 1900-luvulla

During the last few decades, fur farming has stirred fierce debate in Finland. The fur industry has its advocates and opponents, who strive to justify their opinions on fur farming with various arguments. In different discussions and studies, people have occasionally referred to the history of humans and fur animals. Without exceptions, the interpretations have in these cases been short-sighted. People have referred to history to support their arguments, instead of contemplating what history can reveal about the shared past of the Finnish people and the fur animals. This article is the first study of history on the shared past of fur animals and humans in Finland that explores the historical relationship between humans and fur animals from the perspective of interspecific history. By doing this, the article gives us a more comprehensive view of how the human understanding of fur animals has formed in the context of Finnish culture. It also sheds light on the question of how the captive fur animals, as well as the runaway minks, have affected Finnish history in the twentieth century. Thus, the article provides new and fresh perspectives to the Finnish discussion about fur farming.Turkistarhaus on herättänyt kiivasta keskustelua Suomessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Elinkeinolle löytyy puolestapuhujansa sekä vastustajansa, jotka ovat erilaisten argumenttien kautta pyrkineet perustelemaan kantaansa. Ajoittain erilaisissa keskusteluissa ja myös tutkimuksissa on viitattu ihmisten ja turkiseläinten välisen suhteen historiaan. Tulkinnat tästä suhteesta ovat kuitenkin olleet poikkeuksetta hyvin suppeita tai historiattomia. Historiaa onkin käytetty ennen kaikkea tukemaan argumentteja sen sijaan, että olisi pohdittu, mitä historia laajemmin kertoo suomalaisten ja turkiseläinten menneisyydestä.&nbsp; Tämä artikkeli on ensimmäinen ihmisten ja turkiseläinten jaettua menneisyyttä Suomessa käsittelevä historiantutkimus, jonka näkökulma ei ole sidottu tilasto- ja taloustutkimukseen tai turkistarhaajien itsensä tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on turkiseläinten ja ihmisten yhteisen historian selvittäminen niin, että myös eläin – näiden toimijuus ja historiallinen vaikutus – otetaan huomioon. Näin artikkeli valottaa yksityiskohtaisemmin sitä, miten käsityksemme turkiseläimistä ovat muotoutuneet suomalaisen kulttuurin kontekstissa ja miten vankeudessa eläneet sekä tarhoilta karanneet turkiseläimet ovat rakentaneet Suomen historiaa 1900-luvun aikana. Artikkeli tuo esille, miten valtavasti käsityksemme turkiseläimistä ovat muuttuneet sadassa vuodessa, vaikka julkisessa keskustelussa turkiseläinten ja ihmisten suhdetta on korostettu vuosituhansia kestäneenä muuttumattomana alistussuhteena. Tutkimusartikkeli osoittaa myös, miten talouskeskeinen ajattelu ja turkiseläinten luokittelu hyödyn välineiksi on sivuuttanut miljoonien Suomen alueella eläneiden turkiseläinten toimijuuden vaikutuksen Suomen luontoon ja yhteiskuntaan. Näin artikkeli antaa historiallisen tarkastelun kautta uutta syvyyttä turkistarhausta käsittelevään keskusteluun