”Uteliaille toimittajille pettymystä ei näytetä”: Kaunokirjallisen journalismin poetiikkaa aikakauslehtireportaasissa

“Their disappointment is concealed from the nosy reporters.” The Poetics of Literary Journalism in Reportage This article centers on an eye-witness reportage, “Myrskyn silmässä” (“In the Eye of the Storm”), written by Miira Lähteenmäki and published in the Finnish magazine, Image, in 2000. The reportage deals with the S26 demonstrations against the World Bank and the IMF, which took place in Prague in September 2000. I regard this work of reportage as a piece of nonfiction, a “third” genre between fiction and fact. My aim is to compare the reportage and its implied reader to literary journalism on the one hand, and to traditional news journalism on the other hand. I apply methods from both media and literary studies. The methods include analysis of 1) the actual speakers and the actors who are subjects of speech, 2) the diegetic and mimetic features and their functions, and 3) types of speech presentation in the text. By these means I find that the repor¬tage gives its reader critical tools to weigh the information it presents, thereby shif¬ting much of the responsibility for inter¬pretation from the reporter-narrator to the reader. I conclude that the self-reflexi¬ve and interpretative reporter-narrator of “Myrskyn silmässä” is more typical of li¬terary journalism than of traditional news journalism

"Ja Pluto-Salmisenhan me jo tunnemmekin"Kertojan havaittavuus henkilöjutussa Takapiru

Artikkelin tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistu henkilöjuttu ”Takapiru”, jonka kertoja on kautta jutun voimakkaasti läsnäoleva siitä huolimatta, että tekstissä ei ole käytetty minämuotoa. Kertojan havaittavuuden asteita puretaan narratologisesti Seymour Chatmanin klassisen jaottelun avulla, ja tekstistä löydetäänkin yhtä lukuun ottamatta kaikki kertojan läsnäolon asteet. Samalla tulee testatuksi Chatmanin alun perin fiktiotekstejä varten tarkoittaman mallin sopivuus faktatekstin tutkimiseen. Lajityyppien raja-alueella liikkuminen edellyttää artikkelin aluksi hiukan tarkempaa määrittelyä siitä, viitataanko käsitteillä fakta ja fiktio lajityypille ominaisiin esitystekniikoihin vai tekstin epistemologiseen todellisuussuhteesee

Faktaa, fiktiota ja feikkiuutisia – miten olla hukkumatta informaatiotulvaan?

Minut kutsuttiin puhujaksi informaatiolukutaidon seminaariin päivälleen tasan puoli vuotta ennen seminaaria. Hahmottelin silloin esitykselleniotsikon Faktaa, fiktiota ja feikkiuutisia − miten olla hukkumatta informaatiotulvaan? Kuin tilauksesta kaksi päivää ennen seminaaria julkaistiintutkimus, jonka mukaan jopa puolet suomalaisista uskoo ammattimaisen median tekevän valheellisia uutisia (Virranta 2017). Tulos oli tutkimuksentekijän mukaan hämmästyttävä. Jotakin merkittävää on tosiaan tekeillä, ja puheeni aihe on nyt ajankohtaistakin ajankohtaisempi

Challenges in Covering Innovation Topics. Experiences of Journalists in the US, Japan and Finland

Journalists face plenty of challenges when covering innovation topics. Because innovation stories combine elements from several traditional beats, they are often left “homeless” in the media. The general lack of resources in the media affects specialty areas in particular. On top of that, innovation topics are often difficult to write because the issues are complicated and unpredictable. The risk of engaging in PR is particularly high when writing about innovation. Journalists can try to cope with these challenges, for instance by networking with experts, doing collaborative stories between desks, appreciating the fact that innovation stories take their time and finding a personal involvement in the topic to make it more appealing to the reader. The data in the present article consist of 69 thematic interviews with press journalists from the US, Japan and Finland

Kuinka olla tutkija, asiantuntija ja viestijä yhtä aikaa

Esitys Tiedejulkaisemisen päivässä 8.10.2020Maria Lassila-Merisalo pohtii omakohtaisten esimerkkien välityksellä, mitä eroa on tutkijan, asiantuntijan ja viestijän rooleilla ja kuinka nämä roolit kietoutuvat toisiinsa hänen työssään Hämeen ammattikorkeakoulun strategisen viestinnän päällikkönä

Esitelmä Tiedejulkaisemisen päivillä 8.-9.10.2019

Vertaisarvioinnin eli refereemenettelyn tarkoitus on varmistaa tieteellisen julkaisun laatu. Laatua vaaditaan myös arviointiprosessilta. Mitkä asiat ovat vertaisarvioijan vastuulla, ja mitkä eivät hänelle kuulu

Faktan ja fiktion rajamailla : kaunokirjallisen journalismin poetiikka suomalaisissa aikakauslehdissä

Maria Lassila-Merisalo kartoitti väitöstutkimuksessaan suomalaista kaunokirjallista journalismia, joka perustuu faktapohjaisen materiaalin esittämiseen fiktiolle tyypillisten kerrontakeinojen avulla. Hän havaitsi, että lajin kriteerit täyttävää journalismia on harjoitettu maassamme hyvinkin mainitsemisen arvoisesti, mutta ei kovin yhtenäisesti saati organisoidusti. Lajityyppi tunnetaankin heikosti.- Esimerkkejä kaunokirjallisesta journalismista voi löytää vaikkapa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tai sanomalehtien sunnuntaisivuilta, Lassila-Merisalo kertoo.Kaunokirjallisen journalismin elkeitä ilmestyi suomalaisiin lehtiin Lassila-Merisalon mukaan 1900-luvun taitteessa, ensimmäisten reportaasien myötä. Silloin alettiin yhdistää faktatietoa ja toimittajan omaa elämystä ja kokemusta. Lajityypin kultakautta elettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Tuolloin kirjoittivat juttujaan muun muassa ”sankaritoimittajat” Matti Jämsä ja Veikko Ennala ja Viikkosanomien tarinankertojat, kuten Juha Tanttu. Reportaaseissa luotettiin tarinankerronnan voimaan.Seuraava merkittävä ajanjakso oli 1980-luvulla. Silloin vapautunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ja uusi kaupunkikulttuuri synnyttivät lehtiä, joissa fiktion tekniikoita viljeltiin ajoittain hyvinkin vapaamielisesti. 2000-luvulle tultaessa kaunokirjallisten juttujen informaatiopitoisuus on kasvanut, ja puhdasta tarinamuotoa löytää lehdistä yhä harvemmin.- Paljon puhutaan uutisten ja median viihteellistymisestä ja elämyksellisyyden lisääntymisestä, mutta kaunokirjallisen journalismin kohdalla voi itse asiassa havaita siirtymää vastakkaiseen suuntaan. Näyttääkin siltä, että lajityypit ovat alkaneet lähestyä toisiaan. Uutisia höystetään tarinallisilla elementeillä, ja kaunokirjallisia juttuja pönkitetään runsailla taustafaktoilla, Lassila-Merisalo selventää.Lassila-Merisalo katsoo kaunokirjallisen journalismin kuuluvan ei-fiktion lajityyppiin, joka on kolmas laji faktan ja fiktion välissä. Kaunokirjallisen journalismin tyypillisiä piirteitä on esimerkiksi vahvasti läsnä olevan kertojan käyttö. Ilmaisunvapauden lisääminen tuo aina mukanaan eettisiä ongelmakohtia.- Onko esimerkiksi oikein muokata tapahtumien järjestystä tekstin dramaattisuuden hyväksi? Tai onko hyväksyttävää esittää arveluja henkilön ajatuksista, Lassila-Merisalo konkretisoi kysymyksiä, joiden eteen toimittaja voi joutua. Tällaiset kysymykset kuuluvat olennaisesti ei-fiktion problematiikkaan. Ei-fiktion ja fiktion välinen raja voi olla paikoin vaikea tai jopa mahdoton löytää, mutta Lassila-Merisalo muistuttaa, että vastuuntuntoinen toimittaja ei koskaan lakkaa etsimästä sitä.- Kaunokirjallisista piirteistään huolimatta lehtijuttu on aina journalismia, joten tarinan on taivuttava todellisuuden ehdoilla eikä toisinpäin, Lassila-Merisalo toteaa.This study explores the concept of “literary journalism” in Finnish context. Literary journalism is defined as a subspecies of nonfiction, which depicts actual events and people using techniques of fictional discourse. Finnish journalists have borrowed literary techniques from fiction through the ages but it has been done if not unconsciously, then at least unsystematically. The aim is to acknowledge the form by highlighting it from different angles, from a humanistic point of view.The study deals with two main issues: searching the line between fact and fiction and defining the nature of Finnish literary (magazine) journalism. The study consists of three sections. The first section focuses on the concepts of fact and fiction and their definitions as well as crossing the lines by applying narratological methods to journalism studies. The second section takes a look at the practice of writing: how the concepts of fact and fiction have been understood and utilized in for example ethical guidelines for journalists. The third part includes a history of Finnish literary journalism as well as interviews with contemporary writers of the form. In the beginning of each section is a previously published peer-reviewed article. These articles form the theoretic-analytical core of the study, applying methods from literary studies to journalistic texts and thereby mapping the nonfictional nature of the stories.It can be concluded that even though the term literary journalism has been rather unknown in Finland, the methods of the form have nevertheless been used actively in Finnish magazines. The study suggests that Finnish literary journalism can and should be regarded as a representative of the genre of nonfiction. Still, it is worth remembering that every time a reporter crosses the line between nonfiction and fiction, it is a violation of the reader’s trust. Thus, using fictional techniques requires a high sense of responsibility from the writer. And even though it may sometimes be difficult to find a boundary between fiction and nonfiction, this does not mean that one could stop searching

Literary Journalism across the Globe Journalistic Traditions and Transnational Influences

Cover -- Title Page -- Copyright Page -- Table of Contents -- Acknowledgments -- Introduction -- Part I: Toward a Theory of International Literary Journalism -- Chapter 1. Literary Reportage: The "Other" Literary Journalism -- Chapter 2. Reportage in the U.K.: A Hidden Genre? -- Chapter 3. The Edge of Canadian Literary Journalism: The West Coast's Restless Search for Meaning versus Central Canada's Chronicles of the Rich and Powerful -- Chapter 4. The Counter-Coriolis Effect: Contemporary Literary Journalism in a Shrinking World -- Chapter 5. The Evolutionary Future of American and International Literary Journalism -- Part II: Jurnalistic Traditions -- Chapter 6. Dutch Literary Journalism: From Pamphlet to Newspaper (ca. 1600-1900) -- Chapter 7. Literary Journalism's Magnetic Pull: Britain's "New" Journalism and the Portuguese at the Fin-de-Siècle -- Chapter 8. Literary Journalism in Spain: Past, Present (and Future?) -- Chapter 9. Social Movements and Chinese Literary Reportage -- Chapter 10. A Century of Nonfiction Solitude: A Survey of Brazilian Literary Journalism -- Chapter 11. Literary Journalism in Twentieth-Century Finland -- Part III: Transnational Influences -- Chapter 12. Riding the Rails with Robin Hyde: Literary Journalism in 1930s New Zealand -- Chapter 13. James Agee's "Continual Awareness," Untold Stories: "Saratoga Springs" and "Havana Cruise" -- Chapter 14. Željko Kozinc, the Subversive Reporter: Literary Journalismin Slovenia -- Chapter 15. Creditable or Reprehensible? The Literary Journalism of Helen Garner -- Chapter 16. Ryszard Kapuściński and the Borders of Documentarism: Toward Exposure without Assumption -- Contributors -- Index -- Back CoverDescription based on publisher supplied metadata and other sources.Electronic reproduction. Ann Arbor, Michigan : ProQuest Ebook Central, YYYY. Available via World Wide Web. Access may be limited to ProQuest Ebook Central affiliated libraries