Examining effectiveness of an immigrant labor market integration intervention : The role of acculturation, discrimination, self-efficacy, outcome expectances, action and coping planning

The designing of effective intervention tools to improve immigrants’ labor market integration remains an important topic in contemporary Western societies. This study examines whether and how a new intervention tool, Working Life Certificate (WLC), helps unemployed immigrants to find employment and strengthen their belief of their vocational skills. The study is based on quantitative longitudinal survey data from 174 unemployed immigrants of various origins who participated in the pilot phase of WLC examinations in 2009. Surveys were administered in three waves: before the test, right after it, and three months later. Although it is often argued that the unemployment among immigrants is due either to their lack of skills and cultural differences or to discrimination in recruitment, scholars within social psychology of behavior change argue that the best way of helping people to achieve their goals (e.g. finding employment) is to build up their sense of self-efficacy, alter their outcome expectances in a more positive direction or to help them to construct more detailed action and coping plans. This study aims to shed light on the role of these concepts in immigrants’ labor market integration. The results support the theories of behavior change moderately. Having positive expectances regarding the outcomes of various job search behaviors was found to predict employment in the future. Together with action and coping planning it also predicted increase in job search behavior. The intervention, WLC, was able to affect participants’ self-efficacy, but contrary to expectations, self-efficacy was found not to be related to either job search behavior or future labor market status. Also, perceived discrimination did not explain problems in finding employment, but hints of subtle or structural discrimination were found. Adoption of Finnish work culture together with strong family culture was found to predict future employment. Hence, in this thesis I argue that awarding people diplomas should be preferred in immigrant integration training as it strengthens people’s sense of self-efficacy. Instead of teaching new information, more attention should be directed at changing people’s outcome expectances in a more positive direction and helping them to construct detailed plans on how to achieve their goals.Tehokkaiden maahanmuuttajien työllisyyttä parantavien interventioiden kehittäminen on ajankohtainen aihe tämän päivän länsimaisissa yhteiskunnissa. Tämä tutkimus tarkastelee uuden interventiovälineen, Työelämäsertifikaatin, vaikuttavuutta ja toimintamekanismeja työttömien maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi ja uskon omiin työelämätaitoihin vahvistamiseksi. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen pitkittäisaineistoon, joka on kerätty survey-menetelmällä. Otos koostuu 174 työttömästä eri kansallisuuksia edustavasta maahanmuuttajasta, jotka osallistuivat Työelämäsertifikaatin pilotointiin vuonna 2009. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa: ennen Työelämäsertifikaatti-kokeeseen osallistumista, heti sen jälkeen ja kolmen kuukauden kuluttua kokeesta. Maahanmuuttajien työttömyyttä selitetään usein työssä tarvittavien taitojen puutteella, kulttuurisilla eroilla tai rekrytoinnissa tapahtuvalla syrjinnällä. Käyttäytymisen muuttamista tutkivassa sosiaalipsykologiassa tutkijat kuitenkin argumentoivat, että paras tapa auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa (esim. työllistyä) on vahvistaa heidän pystyvyyden tunnettaan, muuttaa heidän tulosodotuksiaan positiivisemmiksi tai auttaa heitä muodostamaan yksityiskohtaisempia toiminta- ja selviytymissuunnitelmia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella näiden käsitteiden merkitystä maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisessa. Tulokset tukevat teoriaa kohtalaisesti. Positiiviset odotukset työnhakukäyttäytymisen tuloksista ensimmäisessä vaiheessa ennustivat työllistymistä viimeisessä vaiheessa. Positiiviset tulosodotukset yhdessä yksityiskohtaisten työnhakuun liittyvien toiminta- ja selviytymissuunnitelmien kanssa ennustivat aktivoitumista työnhakukäyttäytymisessä. Työelämäsertifikaatti-kokeeseen osallistuminen vaikutti osallistujien pystyvyyden tunteeseen, mutta, vastoin odotuksia, pystyvyyden tunteella ei ollut vaikutusta työnhakukäyttäytymiseen eikä työllistymiseen. Syrjinnän kokemukset eivät selittäneet työllistymisen pitkittymistä, mutta tuloksissa havaittiin merkkejä rakenteellisesta tai tiedostamattomasta syrjinnästä. Suomalaisen työkulttuurin omaksuminen yhtäaikaisesti joko suomalaisen tai kotimaan perhekulttuurin kanssa ennusti työllistymistä viimeisessä vaiheessa. Tulosten perusteella esitän että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa pitäisi painottaa erilaisten diplomien jakamista, sillä se vahvistaa ihmisten pystyvyyden tunnetta. Pelkän tiedon määrän lisäämisen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota positiivisuuden lisäämiseen työnhakukäyttäytymisen tulosodotuksista. Ihmisiä pitäisi myös auttaa muodostamaan mahdollisimman yksityiskohtaisia työnhakuaikatauluja ja suunnitelmia

Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2018

Tässä raportissa käsitellään toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen lähiajan suunnitelmia palkata tai vähentää henkilöstöä. Raportti pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain tuottamiin työnantajahaastatteluihin. Vuonna 2018 toimipaikoista 57 % oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Rekrytointiongelmat nousivat ennätystasolle vuonna 2018. Kun työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2017 kokenut 37 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista, oli 2018 ongelmia jo 41 %:lla toimipaikoista. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella rekrytointiongelmat näyttävät jatkavan kasvuaan myös kuluvana vuonna

Vuorovaikutuksen merkitys päihdetyössä. Ilman luottamuksellista yhteistyösuhdetta ei voi olla luottamuksellisia keskusteluita

Tutkimus käsittelee vuorovaikutuksen merkitystä päihdetyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät päihteitä käyttävän asiakkaan ja hänen työntekijänsä välisessä vuorovaikutuksessa ovat luottamussuhdetta vahvistavia ja asiakkaan toimijuutta edistäviä. Tutkimusta varten haastateltiin kahdessa eri kolmannen sektorin palvelussa kolmea päihteitä käyttävää asiakasta ja heidän työntekijäänsä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimushaastattelut kerättiin teemahaastatteluilla. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan huomioiva ja kohtaava vuorovaikutusorientaatio näyttäisi edistävän luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja sitä kautta vahvistavan asiakkaiden toimijuutta. Asiakkaille yhteistyösuhde, jossa pystyi keskustelemaan luottamuksellisesti, oli tärkeä, sillä päihdemaailmassa luottaminen toisiin ihmisiin on vaikeaa. Kun työntekijät suhtautuivat asiakkaisiin arvostavasti ja positiivisesti kannustaen, asiakkaat kokivat, että he olivat merkityksellisiä työntekijöille. Myös se, että rehellisyydestä ei seuraa rangaistuksia, oli iso tekijä luottamussuhteen syntymisessä. Asiakkaan epäileminen ja syyllistäminen tuntuu asiakkaan näkökulmasta kylmältä ja kontrolloivalta, eikä edistä lämpimän ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen muodostumista asiakkaan ja työntekijän välille. Työntekijät kokivat empatiaa asiakkaiden rankkaa elämäntilannetta kohtaan ja toivoivat, että asiakkaat onnistuisivat omissa tavoitteissaan. Hyvässä yhteistyösuhteessa osapuolet ovat tasa-arvoisia, toistensa osaamista, tietämystä ja kokemusta kunnioittavia yhteistyökumppaneita. Luottamus ei synny hetkessä, vaan se ansaitaan vastavuoroisen kohtaavan vuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen tulosten mukaisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorovaikutuksella on suuri merkitys yhteistyösuhteen onnistumisessa. Vastavuoroinen, toisiaan kunnioittava vuorovaikutus lujittaa asiakkaan ja työntekijän välistä luottamusta, joka on merkittävänä tekijänä asiakkaan toimijuuden vahvistamisessa

Verkkoke, helposti ylläpidettävä ympäristö internet-reitityksen opettamiseen

Diplomityön tavoitteena on kehittää käyttökelpoisempi versio Verkkokejärjestelmästä. Verkkoke on Teknillisen korkeakoulun Tietokoneverkot-kurssilla käytettävä verkko-opetusympäristö. Järjestelmän idea on tutustuttaa opiskelijat käytännönläheisesti reititysalgoritmeihin. Verkkokeen kuuluu verkkosimulaattorin avulla toteutettu reititysohjelmointiharjoitus, joka tarjoaa opiskelijalle rajoittamattoman määrän satunnaisia verkkotopologioita kokeiltavaksi. Verkkoke sisältää myös tarpeelliset hallinnolliset toiminnot kurssin käytännön järjestelyjen hoitamiseen. Järjestelmän tärkein tavoite on pienentää kurssi- henkilökunnan työtaakkaa. Kunnollisen ohjelmointitehtävän järjestäminen kymmenille opiskelijoille ilman apuvälineitä ja automaatiota olisi opettajan näkökulmasta liian suuri työ. Vaihtoehtoisesti huonosti järjestetty harjoitus ei juuri auttaisi opiskelijaa. Verkkoken prototyyppiversioita on käytetty kurssilla useita vuosia. Järjestelmä on riittävän valmis käytettäväksi, mutta kaipaa hiontaa. Diplomityössä ja siihen liittyvässä ohjelmistokehitysprojektissa arvioidaan Verkko- ken nykytilaa, verrataan sitä muihin samankaltaisiin järjestelmiin ja tehdään parannuksia. Helppoon ylläpidettävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, koska Tietokoneverkot-kurssin puitteissa olisi mahdotonta käyttää suuria henkilöresursseja vaativaa järjestelmää. Opiskelijanäkökulmaa ei kuitenkaan unohdeta. Harjoituksen täytyy olla opettavainen ja mielekäs. Yhdessä nämä kaksi näkökulmaa varmistavat, että Verkkokesta saadaan toimiva järjestelmä reititysalgoritmien opettamiseen

Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella

Tässä analyysissa on tarkoituksena eritellä omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella ja arvioida järjestelmän toiminnan piirteitä. Analyysikysymykset liittyvät siihen, ketkä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella osallistuvat, mistä lähtöammateista ja koulutustaustasta osallistutaan, kuinka koulutukseen valikoidutaan ja millaista on koulutuksen jälkeinen työllistyminen, vaikuttavuus ja kustannukset. Analyysi on luonteeltaan pääasiassa kuvailevaa, lisäksi käytetään joitain tilastollisia mallinnuksia. Aineistoina käytetään kirjallisuusanalyysia, työnvälitystilastojärjestelmän tilastoja sekä työnvälitystilaston yksilötietokannan aineistoja

Yritysten digitalisaatio ja kasvu : Pk-yritysbarometrin näkökulmia

Tässä analyysissa käsitellään pk-yritysten digitalisaatiota ja kasvuhakuisuutta sekä niihin liittyviä tekijöitä. Analyysi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteisen pk-yritysbarometrin mikroaineistoon syksyltä 2018. Vaikka vastaajina on yli 4600 yritystä, on vastausosuus alhainen. Sen vuoksi tulosten edustavuuteen suhteessa kaikkiin pk-yrityksiin on suhtauduttava varovaisesti. Yrityksen digitalisaatiolla on yhteys sen kasvuun. Tämä liittyy yrityksen parantuneeseen tilanteeseen ja myös parantuneisiin odotuksiin. Yrityksen iällä ei ole kuitenkaan yhteyttä sen digitalisaatioon. Henkilöstömäärä ja liikevaihto liittyvät digitaalisten työkalujen käyttöön. Yleisimmät digitaaliset työkalut ovat kotisivut, sosiaalinen media, pilvipalvelut ja verkko-ostot. Yrityksen henkilöstömäärän kasvua on myös tarkasteltu. Vanhat yritykset kasvattivat henkilöstöään harvemmin kuin uudet. Henkilöstön kasvattamiseen oli yhteydessä myös parantunut suhdannetilanne, liikevaihdon, investointien arvon ja kansainvälistymispanostusten kasvu. Nuoret yritykset pyrkivät kasvamaan vanhoja voimakkaammin. Voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä tunnistimme yhteyden kansainvälisyyteen, vientiin ja tuontiin, henkilöstömäärän kasvattamiseen ja investointeihin. Kasvuhakuisissa yrityksissä löytyi ainoastaan yhteys liiketoimintatekijöihin

Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022

Ministeri Tuula Haatainen käynnisti vuoden 2021–2022 taitteessa Työvoimatiekartat -hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus kaikilla toimialoilla koko Suomessa. Hankkeessa on etsitty toimia, joilla avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat saadaan paremmin löytämään toisensa. Työ- ja elinkeinoministeriö on johtanut työtä, jota on tehty eri toimialaryhmissä yhdessä muiden hallinnonalojen (OKM, STM) sekä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa. Julkaisu on Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2023

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Työmarkkinaennusteemme laatimisessa nojataan valtionvarainministeriön talousennusteeseen. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja -verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2021

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Työmarkkinaennusteemme laatimisessa nojataan valtionvarainministeriön talousennusteeseen. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja -verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2019

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Talouskehityksen osalta käydään läpi eri ennustelaitosten tuloksia. Työmarkkinaennusteemme laatimisessa nojataan valtionvarainministeriön talousennusteeseen. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Täsmällisten vaihteluvälien raportoiminen on haastavaa siksi, että ennusteet laaditaan vaiheistetusti, jossa kullakin vaiheella on oma ennusteriskinsä. Ennusteet ovatkin kunkin ajanhetken parhaita mahdollisia arvioita tulevasta kehityksestä