Evidence-based violence risk assessment in psychiatric inpatient care: an implementation study

The aim of this study was to promote evidence-based violence risk assessment in inpatient psychiatric care. The study was an implementation study with three phases utilizing a mixed-method approach. The Ottawa Model of Research Use was used as a theoretical framework. The setting was three closed adults’ psychiatric wards and two associations for families of mental health patients. The violence risk assessment intervention implemented was the Dynamic Appraisal of Situational Aggression. First, assessment of key elements for implementation was explored from the perspectives of nursing staff, relatives of mental health patients, and the practice environment. In addition, the intervention was specified. Second, implementation was monitored on the wards: barriers and facilitators for the implementation, knowledge transfer strategies, adaptation and use of the intervention were explored. Third, evaluation of outcomes of the intervention implemented was done from perspectives of nursing staff and mental health inpatients. The feasibility of the intervention was explored. Assessment of key elements revealed the views of nursing staffs and relatives of mental health patients on the complexity of violent events in psychiatric care and identified common needs for the development of violence prevention and management. Monitoring the implementation yielded knowledge about intervention implementation in the clinical practice setting and its challenges. Evaluation of implementation outcomes revealed mixed perceptions of violence risk assessment intervention and the feasibility criteria set were not fully met. This dissertation provides new insights which can be utilized when implementing novel methods to prevent and manage patent violence in more user-centered manners. On basis of the study results, patient involvement in short-term risk assessment can be seen as a new, promising working method in psychiatric inpatient care. Thus, to confirm this finding, more research is needed.Näyttöön perustuva väkivallan riskinarvointi psykiatrisessa sairaalahoidossa: implementointi-tutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli edistää näyttöön perustuvaa väkivallan riskinarviointia psykiatrisessa sairaalahoidossa. Tutkimus toteutettiin implementointitutkimuksena hyödyntäen monimenetelmällisyyttä ja se jakautui kolmeen vaiheeseen Ottawa Model of Research Use viitekehyksen mukaisesti. Tutkimusympäristönä olivat kolme suljettua aikuispsykiatrista osastoa ja kaksi mielenterveysomaisten järjestöä. Tutkimuksessa käytäntöön viety väkivallan riskinarviointimenetelmä oli Dynamic Appraisal of Situational Aggression. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin hoitohenkilökunnan, mielenterveysomaisten ja käytännön työympäristön näkökulmasta tärkeimpiä tekijöitä uuden menetelmän käytäntöön viemisen suhteen. Käytäntöön vietävä menetelmä tarkennettiin. Toisessa vaiheessa intervention käytäntöön viemistä seurattiin osastoilla: Käytäntöön viemistä estävät ja edistävät tekijät tunnistettiin. Strategiat menetelmän käytäntöön viemiseksi valittiin. Menetelmän käyttöönottoa seurattiin. Kolmannessa vaiheessa hoitohenkilökunta ja potilaat arvioivat käytäntöön viedyn menetelmän, sekä menetelmän käyttökelpoisuutta tutkittiin. Tutkimuksen tulosten mukaan uuden menetelmän käytäntöön viemisen tärkeimpinä huomioitavina tekijöitä olivat hoitajien ja mielenterveysomaisten näkökulmista väkivaltatilanteiden kompleksisuus psykiatrisessa hoidossa. Yhteisiä tarpeita väkivallan ennaltaehkäisemisen ja hallitsemisen kehittämiseksi löydettiin. Tulokset toivat tietoa menetelmien käytäntöön viemisen menetelmistä käytännön työympäristöissä ja siihen liittyvistä haasteista. Näkemykset käytäntöön viedystä väkivallan riskinarviointimenetelmästä olivat ristiriitaiset eivätkä asetetut kriteerit menetelmän käyttökelpoisuudesta täyttyneet täysin. Tämä väitöskirja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää vietäessä käytäntöön uusia käyttäjälähtöisiä menetelmiä potilasväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Potilaiden mukaanottoa väkivallan lyhyen aikavälin riskinarviointiin voidaan pitää tulosten perusteella uutena, lupaavana lähestymistapana psykiatrisessa sairaalahoidossa. Lisätutkimusta tarvitaan kuitenkin havainnon vahvistamiseksi.Siirretty Doriast

Tie1/Tie2-mediated PI3K/Akt signaling in lymphatic vessel quiescence and remodeling

Abstract. The lymphatic vascular system is a network of blind-ended lymphatic capillaries which collect extracellular fluid, and larger collecting lymphatic vessels which transport the fluid back to blood circulation. The major functions of the lymphatic system are the maintenance of tissue fluid homeostasis, intestinal fat absorption and immune surveillance via importing antigens and antigen-presenting cells to lymph nodes. The maintenance and function of the lymphatic system is controlled by growth factor receptors expressed by lymphatic endothelial cells (LECs). Two major signaling pathways that regulate the quiescence and remodeling of the lymphatic vasculature are the angiopoietin/tyrosine kinase with Ig-like and EGF-like domains (Ang/Tie) signaling pathway and the vascular endothelial growth factor C/vascular endothelial growth factor receptor 3 (VEGF-C/VEGFR-3) signaling pathway. The phosphoinositide 3 kinase/protein kinase B (PI3K/Akt) pathway downstream regulates a variety of cellular functions including cell metabolism, growth, proliferation, and survival. One of the downstream effectors of PI3K/Akt signaling pathway is the transcription factor forkhead box protein O1 (FoxO1), which is inhibited via the activation of PI3K/Akt pathway. FoxO1 has a crucial role in inhibiting the formation of new lymphatic vessels by repressing genes involved in the process under normal conditions. During stress and inflammation, PI3K/Akt pathway is deactivated leading to FoxO1 translocation into the nucleus and where it activates the genes involved in vascular remodeling and destabilization. Understanding the pathways and mechanisms related to lymphatic vessel quiescence and remodeling has therapeutic value in manipulation of lymphangiogenesis e.g. in lymphedema and other pathologies in which lymphatic function is reduced

The Post-Zelman Voucher Battleground: Where to Turn After Federal Challenges to Blaine Amendments Fail

Lantta presents information concerning the US Supreme Court decision Zelman v. Simmons-Harris and its impact upon school voucher programs. School voucher proponents are now attempting to bring about the revocation of Blaine amendments to state laws that prohibit the public funding of private schools in one form or another

Laitosten yhdistyminen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa : Neljä tarinaa organisaatiomuutoksesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkasteltiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitosten yhdistymisen kokemista henkilöstön kannalta. Tarkastelussa keskityttiin laitosten työntekijöiden kertomiin tarinoihin. Laadullinen tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä haastatteluaineistosta. Ensimmäisen aineiston keräsi assistentti Jukka Lipponen keväällä 1994 haastattelemalla kahtatoista laitoksien esimiestä. Toinen haastatteluaineisto on keväältä 2000 ja ne ovat ryhmähaastatteluja. Ryhmähaastatteluja on yhteensä 11 ja niihin osallistui kolmesta neljääntoista henkeä laitokselta. Ryhmässä olivat edustettuina laitoksen esimies, laitoksen opettajat ja tutkijat sekä toimistohenkilökunta. Menetelmänä tutkimuksessa sovelletaan tarinatutkimusta. Se on haastatteluaineiston analysoimista haastateltujen tuottamien narratiivien pohjalta. Analyysin tuloksena löytyi neljä tarinaa organisaatiomuutoksesta: aktiivinen yhdistäminen, neutraali sopeutuminen, itsenäisyyden säilyttäminen ja negatiivinen kehittyminen. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa olivat organisaatiomuutokseen (mm. Mirvis, P. H. (1985). Negotiations after the Sale: The Roots and Ramifications of Conflict in an Acquisition. Journal of Occupational Behavior, 6, 1, 65-84 sekä Virkkunen, J. (1994). Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen uhkana ja mahdollisuutena. Tutkimus muutosta koskevista ajatusmalleista. Helsinki, Hakapaino) ja fuusioihin liittyvä kirjallisuus (mm. Navahandi, A. & Malekzadeh, A. (1988). Acculturation in mergers and acquisitions. Academy of Management Review 13 sekä Schweiger D. M. & Denisi A. S. (1994). Communication with employees following a merger: A longitudinal field experiment. Academy of Management Journal 34) sekä tarinatutkimukseen liittyvä kirjallisuus (mm. Baumeister (1994): How Stories Make Sense of Personal Experience: Motives That Shape Autobiographical Narratives. Personality and Social Psychology Bulletin (1994) Vol 20, no. 6, 676-690 sekä Riessman, C. K. (1993). Narrative Analysis. Newbury Park: Sage Publications)

Johdon ohjausjärjestelmien rooli yrityskaupan jälkeisessä integraatiossa : Tapaus tilitoimistoalalta

Yrityskauppa ja -integraatiotilanteet ovat yrityksen toiminnan kannalta merkittäviä tapahtumia, joihin käytetään suuria määriä resursseja ja rahaa. Yrityskauppoja käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suuri osa yrityskaupoista kuitenkin epäonnistuu tai alisuoriutuu siihen asetettuihin odotuksiin nähden. Johdon laskentatoimen näkökulmasta yritysintegraatiotilanteita on tutkittu niukasti. Etenkin tietointensiivisellä alalla olevien asiantuntijaorganisaatioiden integraatiotilanteita ja johdon ohjausjärjestelmiä käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu vähän. Johdon ohjausjärjestelmät voivat olla yritysintegraatiossa merkittävässä roolissa, sillä niiden avulla ohjataan organisaation työntekijöiden käyttäytymistä kohti integraation päämääriä ja tavoitteita. Tämän tutkielman teoriaosuudessa perehdytään yrityskaupan- ja integraation käsitteisiin, johdon ohjausjärjestelmien määritelmään sekä tarkastellaan aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjä johdon ohjausjärjestelmien teoreettisia viitekehyksiä. Tarkoituksena on käsitellä etenkin yritysoston jälkeistä integraatioprosessia sekä eri johdon ohjausjärjestelmien vertailun avulla perustella tutkielmassa käytetty teoreettinen viitekehys. Lisäksi teoriaosuudessa luodaan katsaus johdon ohjausjärjestelmiä ja yritysintegraatiota käsittelevään aikaisempaan tutkimustietoon sekä käsitellään erityisesti tietointensiivisten organisaatioiden integraatioon liittyviä käsitteitä. Empiirisessä osuudessa tutkitaan laadullisten tapaustutkimuksen kautta, millaisessa roolissa johdon ohjausjärjestelmät ovat yritysoston jälkeisessä integraatiossa. Lisäksi tutkitaan, ovatko jotkin johdon ohjausjärjestelmien osa-alueet kriittisimmissä rooleissa integraatiossa ja miten yritysintegraatio vaikutti ostetun yrityksen ohjausjärjestelmiin. Tässä tutkielmassa tapaustutkimuksen kohteena on kaksi tilitoimistoalalla toimivaa yritystä. Aineisto kerättiin käyttäen teemahaastatteluja. Tapausyrityksistä haastateltiin yhteensä viisi henkilöä, joiden katsottiin olevan merkittävässä asemassa yritysintegraation kannalta. Tutkimustulosten mukaan johdon ohjausjärjestelmillä voi olla merkittävä rooli yritysintegraation koordinoimisessa, suoriutumisen mittaamisessa, henkilöstön osallistamisessa, motivoinnissa, luottamuksen rakentamisessa sekä integraation tuomien muutosten rationalisoimisessa. Ohjausjärjestelmien yksittäisten osa-alueiden sijaan johdon ohjauksen muodostama kokonaisuus on ratkaisevassa asemassa integraation onnistumisen kannalta

Corporate responsibility in Finnish forest industry SMEs : Practice without preaching?

Increasing societal demands are driving forest industry companies to evaluate the impacts of their business activities more comprehensively. Corporate responsibility (CR) is not a new phenomenon to the industry sector as environmental considerations have been on the agenda of the firms for decades through the use of forest resources. Globalization and relocations of operations overseas have increased the general public's awareness of the societal effects of business. CR of major forest industry corporations has been studied extensively but a research gap was identified in the case of CR in small and medium-sized (SME) Finnish forest industry companies. The significance of SMEs is expected to grow within Finnish forest industry in the future as mechanical forest industry increases its relative importance. Based on literature this study suggests that SMEs should approach CR as a strategic issue, i.e., they should evaluate which aspects of this multidimensional phenomenon can affect the firm's ability to reach its objectives. The relatively limited resources of the firm should be allocated to those strategic CR issues. Empirical primary data was collected by interviewing the line managers of medium-sized Finnish sawmills. The managers were asked to identify sources of competitive advantage within the company, to give their definitions of CR and to discuss the potential of CR as a source of competitive advantage. The findings were congruent with earlier studies on SMEs in other industry fields. The firms often execute CR without identifying it and relate to CR through their key stakeholders (employees, community, customers). The interviewed line managers did not generally perceive CR to have potential as a source of CA. If CR is to be promoted amongst Finnish forest industry SMEs, robust business cases have to be presented to demonstrate the measurable benefits of CR. Practical examples of what CR incorporates in the smaller firm are required. Consumer studies are necessary to discover the value of CR stewardship perceived by the customers.Alati lisääntyvät yhteiskunnalliset vaatimukset pakottavat metsäteollisuusyritykset ottaamaan toimintojensa kokonaisvaikutukset entistä monipuolisemmin huomioon. Yritysvastuu ei ole uusi ilmiö metsäteollisuudessa, joka on puuraaka-aineen käytön vuoksi vuosikymmenien ajan joutunut kiinnittämään erityishuomiota ympäristönäkökulmiin. Globalisaatio ja toimintojen siirtäminen ulkomaille ovat lisänneet suuren yleisön kiinnostusta teollisuudenalan toimien sosiaalisiin vaikutuksiin. Suurten metsäteollisuusyritysten yritysvastuuta on tutkittu paljon, mutta metsäteollisuuden pienten ja keskisuurten (PK-) yritysten osalta yritysvastuuta ei ole tutkittu Suomessa. PK-yritysten merkityksen Suomen metsäteollisuudessa odotetaan kasvavan lähi-tulevaisuudessa, kun mekaaninen metsäteollisuus kasvattaa suhteellista merkitystään. Kirjallisuuden perusteella tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys esittää, että PK-yritysten kannattaa lähestyä yritysvastuuta strategisena kysymyksenä, ts. arvioida, mitkä tämän monitahoisen käsitteen ilmenemismuodoista ovat niin merkittäviä, että ne voivat vaikuttaa yrityksen kykyyn saavuttaa tavoitteensa. Yrityksen verrattain rajalliset resurssit kannattaa uhrata strategisesti tärkeisiin yritysvastuun ilmenemismuotoihin. Tutkimuksen empiirinen primääridata kerättiin haastattelemalla keskikokoisten suomalaissahojen linjapäälliköitä, joita pyydettin identifioimaan yrityksen kilpailuedun lähteitä, määrittelemään yritysvastuuta ja kertomaan näkemyksiään yritysvastuun potentiaalista kilpailuedun lähteenä. Tulokset olivat yhdenmukaisia muita teollisuudenaloja koskevien aiempien PK-tutkimusten kanssa. Yritykset toteuttavat laajalti yritysvastuuta, mutta päälliköt eivät juurikaan tunnista sitä. Yritysvastuun toteutuu sidosryhmäsuhteissa (työntekijät, lähiympäristö, asiakkaat). Haastateltujen linjapäälliköiden mielestä yritysvastuu ei juurikaan tuo kilpailuetua yrityksille. Yritysvastuun edistäminen suomalaisen metsäteollisuuden PK-yrityksissä edellyttää, että toimintojen liiketoimintaedut voidaan kiistatta osoittaa. Tarvitaan myös käytännön esimerkkejä siitä, mitä yritysvastuu pienemmissä yrityksissä sisältää. Kuluttajatutkimuksien avulla voidaan selvittää, miten yritysvastuun merkitys näkyy asiakkaiden valinnoissa

Vanhemmuusohjelmien käytettävyys haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta - Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata lasten mielenterveys- ja käytösongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettujen vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus vanhemmuusohjelmista sekä lisätä tietoa niiden saavutettavuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä. Systemaattinen haku tehtiin PubMed/Medline, CINAHL, PsychINFO, Cochrane Library ja ERIC-tietokantoihin. Tiedonhaku rajattiin koskemaan interventiotutkimuksia. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti käytettävyyttä kuvaavien osa-alueiden (hyväksyttävyys, tarve, implementointi, käytännöllisyys, adaptiivisuus, integrointi, siirrettävyys, vaikuttavuuden testaus) mukaisesti sekä laatimalla kuvaus vanhemmuusohjelmista TIDieR-tarkistuslistan mukaisesti. Katsaukseen valittiin mukaan 13 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä eri vanhemmuusohjelmaa. Osallistumista edisti muun muassa käytännön järjestelyissä tukeminen, vanhemmuusohjelman maksuttomuus sekä palvelun sopivuus perheen tarpeisiin. Osallistumista puolestaan esti esimerkiksi muutokset perheen taloudellisessa tilanteessa sekä aikatauluongelmat. Kaikilla vanhemmuusohjelmilla oli lyhytaikaista vaikutusta lasten käytöshäiriöoireisiin. Ohjelmien käytön havaittiin vahvistavan vanhemmuustaitoja ja vähentävän vanhempien kuormitusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien vanhemmuusohjelmien käytettävyyttä lisää oikea-aikaisesti tarjottu palvelu, palvelun osuvuus lapsen ja perheiden tarpeisiin, osallistumisen tukeminen sekä palvelun joustavuus

Quality of mental health services and rights of people receiving treatment in inpatient services in Finland: a cross-sectional observational survey with the WHO QualityRights Tool Kit

Background: This article aims to review the quality of mental health services and the rights of the people receiving treatment in inpatient hospital care in Finland using the World Health Organization's QualityRights Tool Kit as a part of a randomized controlled trial VIOLIN. So far, reports on the QualityRights Tool Kit have mainly been from low- and middle-income countries or countries lacking resources for health services. Reports from countries with well-resourced health care systems, such as the Nordic countries, are still quite few.Methods: A cross-sectional observational survey was conducted on 13 closed inpatient psychiatric wards (acute, rehabilitation, forensic psychiatric) at eight hospitals in Finland. The data for the survey were gathered through a document review, observations, and group interviews among staff members, service users and family members. The STROBE checklist for cross-sectional studies was followed in the reporting.Results: Finnish mental health services are partially or fully achieving the standards set by the WHO QualityRights Tool Kit (final scores: 2.5-2.9 out of 3). The highest final score out of the five themes (2.9/3) was achieved under Freedom from torture or cruel, inhuman or degrading treatment or punishment and from exploitation, violence and abuse. The lowest final score out of the five themes (2.5/3) was achieved under the right to exercise legal capacity and the right to personal liberty and the security of person.Conclusions: According to the findings, Finnish mental health services appear to be of high quality. However, we have identified some gaps in quality, which we have addressed in a national randomized controlled trial VIOLIN. Improvements can be realized through shared decision making and relaying information to service users.</p