”Jos me molemmat nyt sairastuttais, niin tuotanto seisahtuis täysin” : Osaamisriskien kartoittaminen verkostokumppanuuteen perustuvassa tuotannossa

Osaamisen ja tiedon hallinnan tärkeys on kasvanut nykypäivän yrityksissä yhä enemmän. Tietämys on hyvin keskeinen strateginen resurssi yrityksissä, ja sillä on suuri vaikutus yritysten suorituskykyyn markkinoilla. Henkilöstöön liittyvien riskien taidokkaan hallitsemisen on havaittu vaikuttavan yritysten menestykseen merkittävällä tavalla. Osaamiseen liittyviä riskejä on eritelty aikaisemmin muun muassa tieto- ja henkilöriskeiksi, mutta tässä tutkielmassa on päätetty käyttää termiä ”osaamisriski”, joka kattaa sekä tieto- että henkilöriskit. Osaamisriskien ilmiötä tutkitaan tässä tutkielmassa kolmen suomalaisen tuotannollisen yrityksen yhteisen tuotannon kontekstissa. Yritysten toiminta pohjautuu pitkälle vietyyn kumppanuuteen, ja yritykset osallistuvat tuotannossaan yhteisten tuotteiden tekemiseen. Tutkielmassa halutaan selvittää, millaisia osaamisriskejä ja niiden hallintakeinoja kumppanuuteen perustuvassa tuotannossa toimivat eri tahot tunnistavat. Tutkielman avulla halutaan myös laajemmin lisätä ymmärrystä osaamisriskeistä ja niiden hallinnasta osana tuotannollisten yritysten riskienhallintaa. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu 18 haastattelusta, joita on toteutettu yritysten eri tahoille. Tutkimusaineistoon sisältyy kolme erilaista haastatteluaineistoa, joiden haastattelurungot ovat erilaisia. Haastatelluista yrityksistä käytetään anonymiteetin vaalimiseksi pseudonyymejä Yritys X1, Yritys X2 ja Yritys Y. Haastattelumenetelmänä on hyödynnetty puolistrukturoituja haastatteluja. Yritys X1:stä on haastateltu yhtä johtajaa ja yhtä esihenkilöä, Yritys X2:sta 14 työntekijää sekä Yritys Y:stä yhtä esihenkilöä. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla haastatteluissa esiin nousseita osaamisriskejä ja niiden hallintakeinoja on saatu jäsenneltyä. Osaamisriskien jäsentelyn taustalla on hyödynnetty myös kirjallisuuskatsauksessa eriteltyjä osaamisriskejä. Haastatteluissa koettiin keskeisiksi osaamisriskeiksi muun muassa kokeneen osaajan menettäminen, osaamisen tunnistamattomuus sekä haasteet tiedonkulussa ja kommunikaatiossa verkostojen kanssa työskennellessä. Osaamisriskien hallintakeinoiksi mainittiin esimerkiksi säännöllinen kouluttaminen, riskeistä ja muutoksista viestiminen sekä verkostoyhteistyön kehittäminen

Feasibility of video/audio monitoring in the analysis of motion and treatment effects on night-time seizures - Interventional study

The aim of the study: This pilot study assessed the ability of a video/audio-based seizure monitoring system to evaluate (I) baseline frequency and severity of nocturnal seizures with motor features in patients with drugresistant epilepsy (DRE) and (II) the individual effect of brivaracetam (BRV) treatment on number, duration and movement intensity of these seizure types. Algorithmic feature analysis was developed for assessment of qualitative changes in movement intensity measurements within seizure types before and after BRV intervention. Materials and methods: Night-time motor seizures of recruited patients were recorded in two separate four-week monitoring periods. The first period defined a prescreening phase (n = 13 patients) to establish a baseline, and the second period defined the intervention phase (n = 9 patients), with BRV initiated during the second week of the second monitoring period. All recorded nights were analyzed by an expert video reviewer, and all unequivocal seizures were classified by an epileptologist. Seizure frequencies using both seizure diaries and video monitoring were compared. The effect of BRV on both seizure duration and movement intensity was assessed by numerical comparison of visual features calculated from motion characteristics of the video, as well as spectral features from the recorded audio. The statistical significance of changes in seizure duration and intensity before and after the intervention were investigated by Wilcoxon rank-sum test and visual inspection of Kernel density estimation. Results: 8 patients marked seizures in their seizure diaries during the prescreening phase. During the three-week follow-up, three patients achieved > 50% seizure decrease, four patients did not respond to treatment, and two patients experienced worsening of seizures. Five patients were able to document 40-70% of their seizures compared to the video/audio monitoring system. According to the signal feature analysis the intervention decreased movement intensity with clear clinical significance in three patients, whereas statistically significant differences in features appeared in 8 out of 9 patients. Conclusions: The novel video/audio monitoring system improved the evaluation of treatment effect compared to the seizure diaries and succeeded in providing a comparative intra-patient assessment of the movement intensity and duration of the recorded seizures.Peer reviewe

Feasibility of video/audio monitoring in the analysis of motion and treatment effects on night-time seizures - Interventional study

The aim of the study: This pilot study assessed the ability of a video/audio-based seizure monitoring system to evaluate (I) baseline frequency and severity of nocturnal seizures with motor features in patients with drugresistant epilepsy (DRE) and (II) the individual effect of brivaracetam (BRV) treatment on number, duration and movement intensity of these seizure types. Algorithmic feature analysis was developed for assessment of qualitative changes in movement intensity measurements within seizure types before and after BRV intervention.Materials and methods: Night-time motor seizures of recruited patients were recorded in two separate four-week monitoring periods. The first period defined a prescreening phase (n = 13 patients) to establish a baseline, and the second period defined the intervention phase (n = 9 patients), with BRV initiated during the second week of the second monitoring period. All recorded nights were analyzed by an expert video reviewer, and all unequivocal seizures were classified by an epileptologist.Seizure frequencies using both seizure diaries and video monitoring were compared.The effect of BRV on both seizure duration and movement intensity was assessed by numerical comparison of visual features calculated from motion characteristics of the video, as well as spectral features from the recorded audio. The statistical significance of changes in seizure duration and intensity before and after the intervention were investigated by Wilcoxon rank-sum test and visual inspection of Kernel density estimation.Results: 8 patients marked seizures in their seizure diaries during the prescreening phase. During the three-week follow-up, three patients achieved > 50% seizure decrease, four patients did not respond to treatment, and two patients experienced worsening of seizures. Five patients were able to document 40-70% of their seizures compared to the video/audio monitoring system. According to the signal feature analysis the intervention decreased movement intensity with clear clinical significance in three patients, whereas statistically significant differences in features appeared in 8 out of 9 patients.Conclusions: The novel video/audio monitoring system improved the evaluation of treatment effect compared to the seizure diaries and succeeded in providing a comparative intra-patient assessment of the movement intensity and duration of the recorded seizures

The analgesic effect of therapeutic rTMS is not mediated or predicted by comorbid psychiatric or sleep disorders

Background: Mechanisms underlying alleviation of neuropathic pain by repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) of primary motor cortex (M1) and right secondary somatosensory cortex (S2) are only partly known. Patients with chronic neuropathic pain often have comorbidities like depression and sleep problems. Through functional connectivity, rTMS of M1 and S2 may activate dorsolateral prefrontal cortex, the target for treating depression with rTMS. Thus, the analgesic effect of rTMS could be mediated indirectly via improvement of psychiatric comorbidities or sleep. We examined whether rTMS has an independent analgesic effect or whether its clinical benefits depend on effects on mood or sleep. We also evaluated if comorbid psychiatric or sleep disorders predict the treatment outcome. Methods: Sixteen patients with chronic drug-resistant neuropathic orofacial pain participated in this randomized controlled crossover rTMS study. Patients' psychiatric history was evaluated by a specialist in psychiatry. Intensity and interference of pain, mood, and the quality of sleep and life were evaluated at baseline and after 2 active (primary somatosensory cortex [S1]/M1 and S2) and placebo rTMS treatments. A logistic regression analysis was done to investigate predictors of treatment outcome. Results: The analgesic effect of the right S2 stimulation was not associated with improvement of psychiatric conditions or sleep, whereas S1 /M1 stimulation improved sleep without significant analgesic effect (P=0.013-0.0/16 in sleep scores). Psychiatric and sleep disorders were more common in patients than in the general population (P=0.000-0.001 in sleep scores), but these comorbidities did not predict the rTMS treatment outcome. Conclusion: We conclude that rTMS to the right S2 does not exert its beneficial analgesic effects in chronic neuropathic orofacial pain via indirect improvement of comorbid psychiatric or sleep disorders.Peer reviewe

Uni- ja hengityskeskus yhtenäistää diagnostiikkaa ja hoitoa

Hengitysvajeen sekä uni- ja vireystilahäiriöiden hoidossa tarvitaan useiden erikoisalojen moniammatillista yhteistyötä. Kansallisella koordinaatiolla haetaan kustannustehokkuutta ja potilaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Sitä varten perustettiin TYKS:n Uni- ja hengityskeskus.</p

Esimiesopas hiljaisen tiedon jakamiseen eläköityvältä konkarilta seuraajalle : Case Istekki Oy

Työikäisen väestön eläköityminen on nostanut esille pohdinnan osaamisen säilymisestä organisaatioissa ja siihen on pyritty tuomaan ratkaisuja osaamisen johtamisesta. Hiljainen tieto on asiantuntijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon kytkeytynyttä tietoa, jota voi olla paljon etenkin pitkän työuran ja kokemuksen kautta. Hiljaisen tiedon johtamisen kannalta olennaisin vaihe on hiljaisen tiedon jakaminen muille, jotta se jäisi organisaatioon asiantuntijan eläkkeelle siirtymisen myötä. Loppuen lopuksi esimies on vastuussa onnistuneesta hiljaisen tiedon jakamisesta asiantuntijalta toiselle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä toimeksiantajana toimivalle Istekki Oy:lle. Tarkempana tutkimuskohteena oli Istekin Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiapalveluiden yksikkö Kuopiossa ja siellä olevat eläköityvät konkarit ja heidän seuraajansa. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka eläköityvien konkareiden hiljaista tietoa kannattaisi jakaa seuraajille ja miten esimiehet voisivat tukea tätä prosessia. Opinnäytetyössä tehtiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä Kuopion yksikön esimiehille ja asiantuntijoille selvitykset, joiden tarkoituksina oli kartoittaa heidän ajatuksiaan hiljaisen tiedon jakamisesta. Kolmen esimiehen pohdintoja kartoitettiin joulukuussa 2020 järjestetyssä suunnittelupalaverissa. Kolmea asiantuntijaa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä tammikuussa 2021. Haastateltavista asiantuntijoista kaksi oli lähivuosina eläköityviä konkareita ja yksi oli toisen konkarin seuraaja. Palaveri ja haastattelut toteutettiin ja nauhoitettiin Microsoft Teams -alustan kautta. Nauhoitteet litteroitiin ja aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Lopputuotoksena esimiehille laadittiin esimiesopas hiljaisen tiedon jakamiseen liittyen, jonka tarkoituksena oli tuoda käytännöntason ohjeita ja vinkkejä prosessin tukemiseen. Opinnäytetyön selvityksen aineistoja ja muita kirjallisuuslähteitä hyödynnettiin oppaan sisällössä. Oppaan laadinnassa huomioitiin muutama Istekin strateginen tavoite osaamisen kehittämiseen liittyen, jotta opas pystyttiin luomaan strategian mukaiseksi. Opas laadittiin suoraan Istekin sisäiseen käyttöön ja siinä oli yhteensä 20 sivua. Selvityksessä kerättyjen aineistojen koettiin vastaavan opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin kattavasti, jotta niiden avulla pystyttiin luomaan konkreettinen lopputuotos Istekille. Jatkotutkimusideana aihetta voisi tutkia vielä laajemmin esimerkiksi vertailemalla Kuopion ja Tampereen Terveyden ja hyvinvoinnin teknologiapalveluiden yksiköiden eroja hiljaiseen tietoon liittyen