Leadership and implementation of sustainable development at the local level.

KESTO-hanke tuotti yhteenvedon kestävän kehityksen johtamisen ja toimeenpanon malleista sekä keskeisistä teemoista suomalaisissa kunnissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin poikkihallinnollisen ja strategisen työn kehittämiseen sekä Agenda 2030:n (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) mahdolliseen rooliin kunnan työssä. Hankkeen aineisto kerättiin toimintatutkimuksella, jonka haastatteluihin, työpajoihin ja kuntatapaamisiin osallistui 12 työryhmää erikokoisista ja -tyyppisistä kunnista eri puolilta Suomea. Työssä hyödynnettiin myös kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta ja aiempia arvioita Suomen kuntakentällä tehdystä kestävän kehityksen työstä. Hanke tunnisti kolme kestävän kehityksen johtamisen mallia, joiden kautta paikallistason työ voidaan organisoida tarkoituksenmukaisesti ja entistä vaikuttavammin. Mallit on tarkoitettu sekä kussakin kunnassa vallitsevien piirteiden tunnistamiseen että kunkin mallin toimivuuden ehtojen huomioimiseen jatkotyössä. Agenda 2030:n SDG-kehikko (Sustainable Development Goals) voi paikallistasolle sovellettuna osaltaan vahvistaa kuntien strategista johtamista ja yhteistoiminnallisia prosesseja. Kuntien tulee panostaa merkittävästi ainakin niihin poikkihallinnollisiin sisältökokonaisuuksiin, joissa on Suomen oloissa vielä paljon tekemistä ja joihin kunnilla on toimeenpanevaa valtaa.The KESTO project resulted in creating a summary of the leadership and implementation models regarding sustainable development and its central themes in Finnish municipalities. Special attention was paid to the development of cross-sectoral and strategic work as well as to the potential role of Agenda 2030 (UN Sustainable Development Goals) in the municipalities’ work. The project data was gathered through action research whose interviews, workshops, and municipal meetings were attended by 12 teams from Finnish municipalities ranging in size, type, and location. In addition, international research literature and previous estimates on the work done on sustainable development in Finnish municipalities were applied. The project identified three leadership models for sustainable development through which local-level work can be organized purposefully and in a more impactful manner. The models are aimed at both identifying the governing principles of each municipality and considering the operational conditions of each model in future work. The Agenda 2030 SDG framework can strengthen the strategic leadership and cooperation processes of municipalities when applied on a local level. Municipalities need to place significant emphasis on those cross-administrative sustainability themes where much work is still needed in Finland and where municipalities exercise executive power

From Länsiväylä to Länsibulevardi; transformation of a highway into an urban boulevard in Helsinki

This study and urban design project for the Helsinki Metropolitan Area proposes the transformation of 7, 5 km of roads and their adjacent un-built areas into an urban environment. This addition to the city is characterized by boulevard streetscapes, residential development and a waterfront recovered as part of the adjacent neighbourhood. The proposal is architecturally and socially relevant because of the ongoing construction of Helsinki's Metro extension underneath the whole length of the project area. The aim of this master thesis is to present an alternative design solution within the current plans to develop Koivusaari area in Helsinki and Keilaniemi area in Espoo, which both cities base on the consolidation and covering underground of existing highways. On the contrary, the design presented here is based on decreasing road capacity and on the transformation of the roads' character. In order to do so, this project combines the design of additional residential areas to the existing city structure with the design of an extended street network. The theoretical framework for this design work is found in the sustainable mobility approach to transport planning and in the civil movements that advocate for "liveable" streets (where the quality of public space and the predominance of pedestrians over cars is seen as indicative of a fair, socially inclusive city). The project area stretches along the sea between Helsinki central peninsula and to first periphery in the city of Espoo. It is defined by its proximity to the city centre, the presence of the highway, the sea landscapes, the discontinuity of the urban environment and a coast line that remains inaccessible to pedestrians. By comparing the characteristics of Länsiväylä highway with successful highway-to-boulevard transformation projects around the world, this study highlights the potential benefits of such urban project for the considered area and participates in the debate about how to manage spatially urban growth in the Helsinki Metropolitan Area

Opportunities and obstacles to promote walking and cycling (in Finland).

Valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sisältyy kävelyn ja pyöräilyn yhteenlasketun osuuden nostaminen 30 prosentilla (matkoista) sekä liikenteen kokonaispäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen päätavoitteena oli kartoittaa tietoa, jolla voidaan nopeuttaa näiden tavoitteiden toteutumista. Työssä etsittiin ja arvioitiin vaikuttavimpia keinoja edistää kävelyä ja pyöräliikennettä. Päämenetelminä olivat kansainvälinen kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastattelut.Tutkimuksen johtopäätöksinä suositellaan seuraavia: Kävelyn ja pyöräilyn korostaminen ensisijaisina liikkumisvaihtoehtoina etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla, taloudellisen ohjauksen ja kannustimien lisääminen, poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen ja vastuiden selkiyttäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvien ristiriitojen hyväksyminen ja ratkaiseminen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteiden selkiyttäminen ja kävelyn ja pyöräilyn määrien seurannan kehittäminen, digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen, kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin ripeämpi täydentäminen sekä olosuhteiden ympärivuotisen kunnossapidon tehostaminen.Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Potential and challenges in promoting walking and cycling.

Valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin sisältyy kävelyn ja pyöräilyn yhteenlasketun osuuden nostaminen 30 prosentilla (matkoista) sekä liikenteen kokonaispäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen päätavoitteena oli kartoittaa tietoa, jolla voidaan nopeuttaa näiden tavoitteiden toteutumista. Työssä etsittiin ja arvioitiin vaikuttavimpia keinoja edistää kävelyä ja pyöräliikennettä. Päämenetelminä olivat kansainvälinen kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastattelut. Tutkimuksen johtopäätöksinä suositellaan seuraavia: Kävelyn ja pyöräilyn korostaminen ensisijaisina liikkumisvaihtoehtoina etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla, taloudellisen ohjauksen ja kannustimien lisääminen, poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen ja vastuiden selkiyttäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvien ristiriitojen hyväksyminen ja ratkaiseminen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistavoitteiden selkiyttäminen ja kävelyn ja pyöräilyn määrien seurannan kehittäminen, digitalisaation tehokkaampi hyödyntäminen, kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin ripeämpi täydentäminen sekä olosuhteiden ympärivuotisen kunnossapidon tehostaminen. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

What are patterns of rise and decline?

The notions of change, such as birth, death, growth, evolution and longevity, extend across reality, including biological, cultural and societal phenomena. Patterns of change describe how success and composition of every entity, from species to societies, vary across time. Languages develop into new languages, music and fashion continuously evolve, economies rise and decline, ecological and societal crises come and go. A common way to perceive and analyse change processes is through patterns of rise and decline, the ubiquitous, often distinctively unimodal trajectories describing life histories of various entities. These patterns come in different shapes and are measured according to varying definitions. Depending on how they are measured, patterns of rise and decline can reveal, emphasize, mask or obscure important dynamics in natural and cultural phenomena. Importantly, the variations of how dynamics are measured can be vast, making it impossible to directly compare patterns of rise and decline across fields of science. Standardized analysis of these patterns has the potential to uncover important but overlooked commonalities across natural phenomena and potentially help us catch the onset of dramatic shifts in entities' state, from catastrophic crashes in success to gradual emergence of new entities. We provide a framework for standardized recognizing, characterizing and comparing patterns of change by combining understanding of dynamics across fields of science. Our toolkit aims at enhancing understanding of the most general tendencies of change, through two complementary perspectives: dynamics of emergence and dynamics of success. We gather comparable cases and data from different research fields and summarize open research questions that can help us understand the universal principles, perception-biases and field-specific tendencies in patterns of rise and decline of entities in nature