Development cooperation and national planning : analysing Finnish complicity in postcolonial Tanzania’s decentralization reform and regional development

Architecture and planning projects dominated Finnish-Tanzanian development cooperation in the 1970s. While few previous connections between Finland and sub-Saharan Africa existed, the adoption of international aid operations in Finnish foreign policy provided a pathway for architects and planners to partake in the nation-building endeavours of socialist Tanzania. Through archival analysis, this paper provides a comprehensive perspective into how a Finnish development cooperation agency and development employees (architects included) worked for the benefit of the implementation of Tanzanian socialist policy and aimed to advance regional development as well as to serve the purposes of ujamaa and the authoritarian one-party governance system. The Uhuru Corridor Regional Physical Plan (1975–1978) that followed became the first attempt at large-scale regional planning in Tanzania and attempted to establish regional planning as a solid part of state management. The paper suggests that within the framework of national planning, the difference between a development cooperation project and a planning project is obscure, and it demonstrates that basing research on the conceptual likenesses between planning and development can provide fruitful approaches to planning history.Architecture and planning projects dominated Finnish-Tanzanian development cooperation in the 1970s. While few previous connections between Finland and sub-Saharan Africa existed, the adoption of international aid operations in Finnish foreign policy provided a pathway for architects and planners to partake in the nation-building endeavours of socialist Tanzania. Through archival analysis, this paper provides a comprehensive perspective into how a Finnish development cooperation agency and development employees (architects included) worked for the benefit of the implementation of Tanzanian socialist policy and aimed to advance regional development as well as to serve the purposes of ujamaa and the authoritarian one-party governance system. The Uhuru Corridor Regional Physical Plan (1975–1978) that followed became the first attempt at large-scale regional planning in Tanzania and attempted to establish regional planning as a solid part of state management. The paper suggests that within the framework of national planning, the difference between a development cooperation project and a planning project is obscure, and it demonstrates that basing research on the conceptual likenesses between planning and development can provide fruitful approaches to planning history.Peer reviewe

Modernismi, kolonialismi ja kaupunki : Uhuru-vyöhykkeen seutukaavahanke Tansaniassa 1975-1978

Tutkielmani käsittelee Tansanian neljästä läänistä koostuvan Uhuru-vyöhykkeen seutukaavahanketta, joka toteutettiin osana suomalaista kehitysyhteistyötä vuosina 1975−1978. Hanke oli myös osa Tansaniassa 1970-luvulla vallinnutta ujamaa-politiikkaa. Ujamaa-politiikan keskeisiä tavoitteita olivat maaseudun kehittäminen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentaminen. Uhuru-vyöhykkeen seutukaavahankkeen keskeinen tarkoitus oli hillitä kaupunkien nopeaa kasvua kaavoituksen avulla ja suunnata muuttoliikettä kohti pieniä ja keskisuuria yhdyskuntia. Tutkielmani teoreettiset lähtökohdat perustuvat modernismin ja kolonialismin vuoropuhelulle. Modernismi on käsitteellisesti monitulkintainen ilmiö, jonka voi ymmärtää esimerkiksi historiallisessa, tyylillisessä tai yhteiskunnallisessa merkityksessä. Niin kutsuttuun jälkikolonialistiseen tutkimussuuntaukseen kuuluvat tutkijat esittävät voimakasta kritiikkiä modernismia kohtaan ja esittävät sen pahimmillaan epäoikeudenmukaisuutta ylläpitävänä, toiseuttavana ja kulttuurisia merkityksiä kaventavana ilmiönä. Kolmantena teoreettisena lähtökohtana esitän hybridin käsitteen, jonka keskeinen anti on kulttuuristen merkitysten monimuotoisuuden selittämisessä ja ymmärtämisessä. Hybridin käsitteen kautta esitän kulttuurin luonteen alati muuttuvana ja jatkuvasti uusia eroavaisuuksia tuottavana prosessina. Hyödynnän tutkielmassani kirjallisuutta muun muassa taidehistoriasta, sosiologiasta, Afrikan tutkimuksesta, kaupunkitutkimuksesta ja jälkikolonialistisesta tutkimussuuntauksesta. Tutkimusaineistoni koostuu hankkeesta 1970-luvulla kirjoitetuista raporteista sekä hankkeeseen liittyvästä arkistomateriaalista. Aineiston laajuuden vuoksi rajaan käsittelemäni osuuden sen keskeisten teemojen, kuten kaupunkien ja modernismin näkökulmasta. Aineistoanalyysin keskeistä metodia voisi kuvata aineistolähtöiseksi sisällönanalyysiksi. Uhuru-vyöhykkeen esimerkin kautta tarkastelen modernismin ja (jälki)kolonialismin suhdetta ja niille hankkeessa muodostuvia merkityksiä. Tarkastelen hanketta kehityksen näkökulmasta nostamalla aineistosta esiin sellaisia kohtia, joissa käsitellään Uhuru-vyöhykkeen seutukaavahankkeessa tavoiteltua ihanteellista muutosta tai tulevaisuutta. Hankkeeseen liittyvää idealismia hahmottelen erityisesti suomalaisen modernismin ja tansanialaisen ujamaa-politiikan kautta. Jälkikolonialistiset teoriat toimivat idealismin kriittisen analyysin työkaluna. Suomalaisten asiantuntijoiden keskeinen anti hankkeessa keskittyy tansanialaisen suunnitteluinstituution kokonaisvaltaiseen standardisointiin ja keskisuurten, suomalaisten pikkukaupunkien tai kaupunkilähiöiden kokoisten yhdyskuntien korostamiseen. Hankkeen kautta suomalaiset pyrkivät muokkaamaan tansanialaisia asuinstandardeja väljemmiksi ja asuinalueita toimivammiksi. Asumiseen liittyvä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuus muodostuu keskeiseksi osaksi hankkeen tavoitteita. Hybridin käsitteen avulla esitän hankkeen merkitysten moninaisuuden kautta ja osoitan, että modernismin merkitykset eivät ”siirtyneet” sellaisinaan Tansaniaan hankkeen välityksellä. Sen sijaan modernismin soveltaminen uudessa ympäristössä korostaa siihen liittyvää problematiikkaa. Vaikka kaavoitushankkeen maalailema tulevaisuuskuva on onnellinen, Uhuru-vyöhykkeen seutukaavahanke toimii esimerkkinä siitä, että modernismin ideologiseen perintöön sisältyvä universaali kehitysusko voi saada kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta haitallisia merkityksiä kulttuurieroja kaventavana ja kategorisoivana ajattelutapana. Tapausesimerkki osoittaa, että hybridin käsite on toimiva työkalu ajatteluun tai ilmiöihin liittyvän problematiikan havaitsemiseen ja ymmärtämiseen, ja siten myös potentiaalinen jatkotutkimuksen aihe

How to digitally enhance bioeconomy collaboration:multidisciplinary research teamideation for technology innovation

Publisher Copyright: © 2020 OSA - The Optical Society. All rights reserved.In this paper we examine the potential of digital platforms for managing multidisciplinary collaboration and particularly the ideation processes of multidisciplinary research and development in the case of technology-supported vertical farming. The article draws on research data from semi-structured interviews and a collaborative workshop that was conducted with researchers representing biological, digital, and technological domains. The results of this research indicate that digital platforms may offer impactful, processaccelerating support during the kick-off phase of multidisciplinary technological innovations. A digital platform can support ideation and the prioritisation of ideas and can be especially fruitful when paired with face to face discussion and non-digital interaction.Peer reviewe

Money, time, or saving the world: Balancing valuations of ‘good’ interdisciplinary research

This paper analyses valuations of ‘good’ interdisciplinary research that manifest in research planning workshops. We use ethnographic case data from an interdisciplinary research project on vertical farming to build insight on how differing registers in the valuing of ‘good’ interdisciplinary research are balanced. The vertical farming project we use as a case includes researchers from sub-disciplines of the life sciences, technology, data science, and human sciences in a Finnish university of applied science (UAS). We use thematic content analysis to identify four core registers of valuing the ‘goodness’ of research and tensions between the following registers: money, sustainability, scientific value, and academic identity. These registers largely conform to a statistical-economical regime of academic evaluation, while sustainability draws on RRI principles and the interdisciplinary emphasis on societal problem-solving. The registers are balanced mainly through temporal and conceptual compartmentalisations. Throughout three workshop encounters over the course of a six-month period, a perpetual negotiation of the different registers of valuing ‘good’ research was taking place, with attempts to avoid exclusionary choices between “money, time, or saving the world”.Peer reviewe

Effects of vitamin D2-fortified bread v. supplementation with vitamin D2 or D3 on serum 25-hydroxyvitamin D metabolites: an 8-week randomised-controlled trial in young adult Finnish women

AbstractThere is a need for food-based solutions for preventing vitamin D deficiency. Vitamin D3(D3) is mainly used in fortified food products, although the production of vitamin D2(D2) is more cost-effective, and thus may hold opportunities. We investigated the bioavailability of D2from UV-irradiated yeast present in bread in an 8-week randomised-controlled trial in healthy 20–37-year-old women (n33) in Helsinki (60°N) during winter (February–April) 2014. Four study groups were given different study products (placebo pill and regular bread=0 µg D2or D3/d; D2supplement and regular bread=25 µg D2/d; D3supplement and regular bread=25 µg D3/d; and placebo pill and D2-biofortified bread=25 µg D2/d). Serum 25-hydroxyvitamin D2(S-25(OH)D2) and serum 25-hydroxyvitamin D3(S-25(OH)D3) concentrations were measured at baseline, midpoint and end point. The mean baseline total serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D=S-25(OH)D2+S-25(OH)D3) concentration was 65·1 nmol/l. In repeated-measures ANCOVA (adjusted for baseline S-25(OH)D as total/D2/D3), D2-bread did not affect total S-25(OH)D (P=0·707) or S-25(OH)D3(P=0·490), but increased S-25(OH)D2compared with placebo (P&lt;0·001). However, the D2supplement was more effective than bread in increasing S-25(OH)D2(P&lt;0·001). Both D2and D3supplementation increased total S-25(OH)D compared with placebo (P=0·030 andP=0·001, respectively), but D2supplementation resulted in lower S-25(OH)D3(P&lt;0·001). Thus, D2from UV-irradiated yeast in bread was not bioavailable in humans. Our results support the evidence that D2is less potent in increasing total S-25(OH)D concentrations than D3, also indicating a decrease in the percentage contribution of S-25(OH)D3to the total vitamin D pool.</jats:p

Vitamin D intake, serum 25-hydroxyvitamin D status and response to moderate vitamin D3 supplementation: a randomised controlled trial in East African and Finnish women

Insufficient vitamin D status (serum 25-hydroxyvitamin D (S-25(OH)D)0·05 for differences between ethnic groups). In conclusion, high prevalence of vitamin D insufficiency existed among East African women living in Finland, despite higher vitamin D intake than their Finnish peers. Moderate vitamin D3 supplementation was effective in increasing S-25(OH)D in both groups of women, and no ethnic differences existed in the response to supplementation.Peer reviewe

Arkiliikkumisesta bisnestä: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä.Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja.Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä.</p

ARKILIIKKUMISESTA BISNESTÄ: Kestävän liiketoimintaekosysteemin tulevaisuuskuva

Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE) -hankkeen tavoitteena on löytää keinoja, joilla eri ikäryhmien liikkumista voidaan lisätä siten, että ratkaisut edistävät sekä aktiivisten kulkutapojen käyttöä että liikkuvaa elämäntapaa tukevaa liiketoimintaa. Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti keväällä 2021 kaksi Mental Time Travel -menetelmään pohjautuvaa työpajaa, joissa toteutettiin henkinen aikamatka liikunnallista aktiivisuutta edistävään 2030-luvun Suomeen ja pohdittiin arkiliikkumisen edistämisen muodostamia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tuloksista syntyi tulevaisuuskuva arkiliikkumista edistävästä ekosysteemistä. Työpajat tuottivat merkittävän määrän materiaalia, jonka tuloksena esille nousseet liiketoimintamahdollisuudet ovat syntyneet yhdistelemällä aineistosta esille nousevia ideoita, ajatuksia ja ehdotuksia. Aineistosta piirtyy rikas kuva tulevaisuuden mahdollisesta toimintaympäristöstä. Se sisältää liiketoiminnan mahdollisuuksia, joista voidaan sellaisenaan tai yhdistämällä niitä muiden yhteiskunnan toimintojen kanssa rakentaa perusteltuja liiketoimintamalleja. Jokaisen liiketoimintamahdollisuuden osalta raportissa kuvataan myös liiketoiminnan potentiaaliset asiakkaat, ansaintalogiikka sekä liiketoiminnan toteuttamiseen tarvittavat yhteistyötahot. Liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä voidaan muodostaa liiketoimintamahdollisuuksien kokonaisuuksia kestävien liiketoimintamallien ja -ekosysteeminrakentamisen pohjaksi. Toivomme, että nämä aihiot inspiroivat monialaisia toimijoita pohtimaan omia mahdollisuuksiaan toimia osana kestävää arkiliikkumista edistävää liiketoimintaekosysteemiä

Professionalism, privilege and publicity: representations of development cooperation in amateur photography and Finnish newspapers, 1968–1972

Peer reviewe

Taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen suhde poikkitieteellisenä haasteena

Kirjoituksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia haasteita arkkitehtuurihistorian tutkimus niin kutsutuissa kehitysmaissa nostaa esiin ja minkälaisia valmiuksia ne taidehistorian tutkijalta edellyttävät. Keskeisimpänä tarkastelun kohteena on taidehistorian tieteenalan suhde kehitysmaatutkimukseen. Artikkeli perustuu kirjoittajan poikkitieteellisen, suomalaisten arkkitehtien liikkuvuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitysyhteistyön vaikutuspiirissä 1960–1980-luvuilla tarkastelevan väitöskirjahankkeen aikana muodostuneisiin tutkimustuloksiin ja havaintoihin. Kehitysyhteistyöhankkeisiin osallistuminen edellytti arkkitehdeilta uutta ammatillista aluevaltausta alakohtaisine tiedollisine ja kyvyllisine vaatimuksineen. Samalla tavalla alan tutkimus edellyttää tutkijalta muidenkin tieteenalojen kuin taidehistorian hallintaa. Se, miten tieteenalarajat ja niiden olemus mielletään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontevana tai epäluontevana taidehistorian ja kehitysmaatutkimuksen välinen suhde näyttäytyy