Ketkä pääsevät taivaaseen? : Kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden uskontoteologia pelastuksen näkökulmasta

Tutkin tässä tutkielmassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden uskontoteologiaa. Maahanmuuttajatyöntekijät ovat koulutukseltaan pappeja ja diakoniatyöntekijöitä. Uskontoteologia taas käsittelee sitä, miten maailman uskonnollinen moninaisuus hahmottuu tietyn uskonnon näkökulmasta. Tarkastelen uskontoteologiaa kristillisen pelastusopin näkökulmasta, koska oppi on keskeinen sekä luterilaisessa perinteessä että uskontoteologian teoreettisessa keskustelussa. Keräsin tutkimusaineiston sähköisen kyselyn avulla marraskuussa 2009. Kysely sisälsi 12 avointa kysymystä sekä monivalintatehtäviä. Kyselyyn vastasi 45 kirkon maahanmuuttajatyöntekijää. Analysoin aineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto kertoi monipuolisesti kirkon maahanmuuttajatyöstä. Työssä tavattiin monien uskontojen edustajia ja sitä toteutettiin eri tavoin seurakuntatyöstä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työ koettiin hyvin käytännönläheiseksi. Pelastusta pohdittiin, mutta se ei useinkaan ollut keskustelunaiheena. Opillinen keskustelu nähtiin helpompana maahanmuuttajien kuin uskontokriittisten suomalaisten kanssa. Pelastusta pidettiin kuitenkin tärkeänä kristillisenä oppina. Opin koettiin olevan merkittävä sekä tämän- että tuonpuolisen elämän kannalta. Vastaajien näkemykset pelastumisen tavoista mukailivat luterilaista oppia, joskin erilaisia tulkintojakin esiintyi. Maailman uskonnollista moninaisuutta selitettiin ihmisen tai Jumalan ominaisuuksiin tai historiallisiin tekijöiden vedoten. Osa vastaajista näki pelastuksen mahdollisena myös kristinuskon ulkopuolella, osa ei. Joidenkin mukaan pelastus toteutuu eri tavalla tai vain osittain muissa uskonnoissa. Sekä muiden uskontojen edustajiin että uskonnottomiin ja ateisteihin haluttiin suhtautua kunnioittavasti ja rakastavasti. Oman vakaumuksen vaaliminen koettiin tärkeänä. Kristinuskoa haluttiin tuoda esiin sopivaksi katsotuissa tilanteissa ja tasa-arvoisessa vuoropuhelussa. Kiteytin kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden näkemykset pelastuksen tarpeesta ja mahdollisuudesta yhteys-käsitteen ympärille. Vastaajat näkivät ihmisen kaipaavan pelastusta erosta takaisin yhteyteen itsensä, muiden ihmisten ja Jumalan kanssa. Tätä prosessia kuvattiin erilaisin termein, esimerkiksi puhumalla Jeesuksesta tai mielenrauhasta. Lähes kaikki vastaajat korostivat ennemmin ihmisten kuin uskontojen kohtaamista. Niin taivasta kuin pääsemistä tärkeämpänä näyttäytyi yhteinen matkanteko

Ja suurin niistä on toivo : nuorten aikuisten kosmopoliittinen eletty teologia

Peer reviewe

Moninaiset tulevaisuudet : nuorten utopioiden ulottuvuudet

Peer reviewe

Transnational cities implementing EU external aid - the cases of Tampere and Turku

Hakutermit: local authorities, European Union, external aid, transnational city, focused interview, narrative analysis The aim of this study is to understand why the local authorities of the European Union (EU) participate in projects, funded by a special programme of the European Commission, in which they are not the final beneficiaries themselves but where the final beneficiary is a less developed city outside the EU. The topic is approached from the point of view of the political actorness of a European transnational city at the turn of the 21st century. The processes of globalisation and Europeanisation are acknowledged as reshaping the arena of international relations. These processes have created a situation where cities are ever more independent actors in transnational relations, often acting local-to-local manner, i.e. local authorities from different nation-states form networks of common action. The empirical material of the study concerns two local-to-local projects funded through the Tacis programme of EU external aid. These are cooperative projects of the cities of Tampere (Finland) and Nizhni Novgorod (Russia) and Turku (Finland) and St. Petersburg (Russia). The projects are approached in the light of general city strategies and official documents, as well as four focused interviews made in both of the Finnish cities. The material is analyzed from the historical-hermeneutic perspective through narrative analysis. The result of the analysis is two “stories from the field” ­ the stories of how Tampere and Turku participated in Tacis projects. According to the analysis, the reasons for the participation of EU local authorities in Tacis projects are manifold. The case of Tampere represented a separate project connected to the strategic goals of the city. The connection to a third, European partner was an important motivating factor. The case of Turku represented a series of three projects, where the reasons for participation varied during cooperation. At the outset the motivating factor was to learn the EU project application techniques; in the long run personal contacts became crucial. In both cases the twinning agreements between the Finnish and Russian local authorities created the basis for action. All in all, the reasons for participation depended on the status of the interviewees. The two cases studies showed that there is a lot of coincidence in the scheme of participation. In the end these projects of international solidarity are connected to the ideology of sustainable development. This could open up interesting perspectives for further studies, which are much needed as the EU external aid remains an understudied area of EU affairs