Capacity assessment of Lasse’s quay and the impact of the quay extensions on waiting time by using a digital twin : Case Vaasa Harbour

Layout changes can be expensive. Especially changes in the layout of ports, such as the construction of new quays or the extension of quays, are often very expensive and the implementation of the construction work often takes a lot of time. For this reason, it is necessary to use the most appropriate means and tools to study the needs and possible effects of the extensions, so that the effects of the expensive construction works can be evaluated as comprehensively as possible. It is also often necessary to compare different extension options with each other to choose a solution where the ratio of costs and benefits is as efficient as possible. Kvarken Ports Ltd, which operates the port of Vaasa, wanted to find out the impact of different expansion options on the port's capacity and waiting times, as well as the most suitable schedule for liner traffic and the best possible location of the ramp used by liner traffic in the port. The study examined three different expansion phases. Phase 1, where the length of Lasse's Quay was increased by 144 meters, Phase 2, where the ramp used by liner traffic is located at the southern end of Lasse's Quay, and Phase 2, where the liner traffic ramp is located in the new quay area. Anylogic 8 software was used in the study, which is a versatile simulation software that can be used to implement various simulation models such as logistics, supply chain, and production facility simulations. Anylogic 8 was used to create Discrete-event simulation models of the Present state of the port, Phase 1, and two different versions of Phase 2. The operation of these models was tested by increasing Lasse's Quay traffic between 0-25% in six different simulation runs per scenario model. The schedules for the 5-year simulation tests were created using the 2021-2022 schedule data. Data on the utilization rate of Lasse's Quay and the waiting times of ships were collected from different scenarios. Based on the results of the study, it can be concluded that the planned extensions will significantly reduce waiting times at Lasse's Quay in all traffic growth scenarios. The best location for the liner traffic ramp is in the new quay area, but also the location at Lasse's quay does not cause excessive congestion and is cheaper and faster to implement. The best arrival time for liner traffic is on Tuesday at 4 p.m. It is worth noting that with better planning and traffic optimization, the operation of Lasse's Quay could be made more efficient.Layout muutokset voivat olla kalliita. Erityisesti satamien layoutin muutokset, kuten uusien laiturien rakentaminen tai laiturien laajentaminen, ovat usein erittäin kalliita ja rakennustöiden toteuttaminen vie usein paljon aikaa. Tästä syystä laajennustarpeiden ja mahdollisten vaikutusten selvittämiseen on käytettävä tarkoituksenmukaisia metodeita ja työkaluja, jotta kalliiden rakennustöiden vaikutukset voidaan arvioida mahdollisimman kattavasti. Usein on myös tarpeen vertailla eri laajennusvaihtoehtoja keskenään, jotta voidaan valita ratkaisu, jossa kustannusten ja hyötyjen suhde on mahdollisimman tehokas. Vaasan satamaa operoiva Kvarken Ports Oy halusi selvittää erilaisten laajennusvaihtoehtojen vaikutusta sataman kapasiteettiin ja odotusaikoihin, sopivimman aikataulun linjaliikenteelle, sekä linjaliikenteen käyttämän rampin parhaan mahdollisen sijoituspaikan satamassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea eri laajennusvaihetta: Vaihe 1, jossa Lassen laiturin pituutta kasvatettiin 144 metriä; Vaihe 2, jossa linjaliikenteen käyttämä ramppi sijaitsee Lassen laiturin eteläpäässä; ja toinen vaihtoehto Vaiheesta 2, jossa linjaliikenteen käyttämä ramppi sijaitsee uudella laiturialueella. Tutkimuksessa käytettiin työkaluna Anylogic 8 -ohjelmistoa, joka on monipuolinen simulointiohjelmisto, jonka avulla voidaan luoda ja toteuttaa erilaisia simulaatiomalleja, kuten logistiikka-, toimitusketju- ja tuotantolaitossimulaatioita. Anylogic 8:lla luotiin Diskreetti-tapahtumasimulaatiomallit sataman nykytilasta, vaiheesta 1 ja vaiheen 2 kahdesta eri vaihtoehdosta. Näiden mallien toimintaa testattiin lisäämällä Lassen laiturin liikennettä välillä 0–25 % kuudessa eri liikenteen kasvuskenaariossa. 5 vuoden simulaatiotestien aikataulut luotiin käyttämällä vuosien 2021–2022 aikataulutietoja. Eri skenaarioista kerättiin tietoja Lassen laiturin käyttöasteesta ja laivojen odotusajoista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kaikki suunnitellut laajennukset vähentävät merkittävästi Lassen laiturin liikenteen odotusaikoja kaikissa liikenteen kasvuskenaarioissa. Linjaliikenteen käyttämän rampin paras mahdollinen sijainti on uudella laiturialueella, mutta myöskään sijainti Lassen laiturilla ei aiheuta liiallista ruuhkautumista ja on kustannuksiltaan halvempi, sekä nopeampi toteuttaa. Linjaliikenteen paras saapumisaika Lassen laituriin on tiistaina klo 16. On huomionarvoista, että paremmalla suunnittelulla ja liikenteen optimoinnilla Lassen laiturin toimintaa voitaisiin tehostaa

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutuksen tuotekehityshanke

Tässä julkaisussa on kuvattu eläinlääkäreille tehty täydennyskoulutuskartoitus ja käyty läpi merkittävimpiä jatkokoulutuksen tarjoajia maassamme. Tutkimusosuudessa esitetty kartoitus on tehty syksyllä 2009 niille eläinlääkäriliiton työssäoloeville jäsenille joiden sähköpostiosoite on ollut käytettävissä. Vastaajia oli 19 % kohderyhmästä ja he edustavat melko kattavasti eläinlääkäriliiton jäsenistöä. Eläinlääkärien todettiin olevan aktiivisia täydennyskoulutukseen osallistujia. Tärkein koulutuksentarjoaja oli Suomen eläinlääkäriliitto yhdessä omistamansa koulutuspalveluja tuottavan Fennovet-yrityksen kanssa. Myös Suomen eläinlääkäripraktikot ry on merkittävä täydennyskoulutuksen tarjoaja ja laajemminkin eläinlääkäriyhdistysten rooli on merkittävä. Kaikkiaan koulutuksenjärjestäjiä tuli tutkimuksessa ilmi yli 150. Nykyiseen jatkokoulutukseen ollaan oltu tyytyväisiä. Mieluiten eläinlääkärit osallistuisivat yksittäisiin koulutuspäiviin syksyllä tai talvella. Paras ajankohta on arkisin päiväsaikaan. Myös ulkomailla ollaan valmiita kouluttautumaan, mutta kotimaassakin matkustetaan hyvän koulutuksen vuoksi. Valtion ja yksityisen sektorin palveluksessa työskentelevät eläinlääkärit ovat tilastollisesti muita halukkaampia osallistumaan myös ulkomailla järjestettävään koulutukseen. Suosituimmat opetusmenetelmät ovat asiantuntijaluennot ja käytännön harjoitukset. Merkittävämmäksi esteeksi täydennyskoulutukseen osallistumiselle eläinlääkärit kokevat rahoitukseen liittyvät seikat. Liki yhtä merkittävä este osallistumiselle on eläinlääkärien kokema ajanpuute. Etä- ja virtuaalioppimisvälineiden käyttö on tuttua vain puolelle eläinlääkäreistä. Tutkimus-, asiantuntija- ja opetustehtävissä sekä teollisuuden piirissä työskentelevät eläinlääkärit olivat käyttäneet opiskelussaan tilastollisesti merkittävästi muita enemmän etä- ja virtuaaliopetuksen välineitä. Näiden kautta tarjottavan täydennyskoulutuksen määrän lisääntyminen johtaisi todennäköisesti täydennyskouluttautumisen lisääntymiseen 22,2 % vastaajista ja mahdollisesti 46,8 %:lla. Koulutuksen kustannuksiin nykyisellään oltiin melko tyytyväisiä. Kustannuksista vastasivat likimain yhtä usein työnantaja kuin työntekijäkin, tosin vastaajista valtaosa (85,3 %) oli sitä mieltä että työnantajan tulisi vastata täydennyskoulutuksen kustannuksista. Mieseläinlääkärit olivat tilastollisesti merkittävästi valmiimpia maksamaan koulutuksesta naisia enemmän. Eri työnantajien välillä oli tilastollisesti merkittäviä eroja kustannusten jakautumisessa työntekijän ja työnantajan välillä. Tärkein täydennyskoulutuksen tiedotuskanava on Eläinlääkärilehti. Myös internet ja sähköpostilistat ovat tärkeitä koulutusinformaation jakelun kanavia. Suosituimmat koulutusaiheet joihin eläinlääkärit haluaisivat osallistua olivat pieneläinten uudet hoitokäytännöt ja peruspraktiikka, akuutti ensiapu, käypähoito, esimiestaidot sekä tuotantoeläinpraktiikan tietojen päivitys

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelutuotannon kustannustehokkuus ja toimivuus

Tutkimuksessa analysoidaan Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perusterveydenhuollon kustannustehokkuuden kehitystä vuosina 2007–2009. Sosiaali- ja vanhuspalvelujen osalta kustannustehokkuutta tarkastellaan kuntien oman palvelutuotannon kustannusten avulla vuosina 2007–2008 sekä kuntayhtymän palvelutuotannon kustannusten avulla vuosina 2009–2010. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta. Tulosten mukaan sairaankuljetuksen, kotisairaanhoidon, avohoidon kuntoutuksen ja kuntoutusosaston kustannustehokkuus/suhteellinen tehokkuus parani tai pysyi pääosin samalla tasolla vuosina 2007–2009. Lasten perhepäivähoidon sekä perhe- ja laitoshoidon kustannustehokkuus oli paranemassa verrattaessa vuosien 2007–2008 ja vuosien 2009–2010 välistä kehitystä. Sairaalahoidon, työterveyshuollon, terveysneuvonnan, avosairaanhoidon, hammashuollon ja ravintohuollon kustannustehokkuus/suhteellinen heikkeni vuosina 2007–2009. Lasten päiväkotihoidon ja vanhusten laitoshoidon kustannustehokkuus heikkeni verrattaessa vuosien 2007–2008 ja vuosien 2009–2010 välistä kehitystä. Myös vanhusten kotipalvelujen ja palveluasumisen kustannustehokkuus heikkenisi jossain määrin vastaavana jaksona. Lisäksi vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kustannustehokkuus oli heikkenemässä vuosina 2009–2010. Kun tarkasteltiin jäsenkuntien terveyspalvelujen kustannuseroa Etelä-Pohjanmaan keskiarvoon, havaittiin, että sekä perusterveydenhuollon, hammashuollon että ympäristöterveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2006 korkeammat kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin. Perus- ja ympäristöterveydenhuollon kustannukset laskivat vuonna 2007 alle Etelä-Pohjanmaan keskiarvon, mutta olivat sitä korkeammat hammashuollossa. Kaikissa toiminnoissa kustannukset ylittivät vuonna 2008 selvästi Etelä-Pohjanmaan keskiarvon. Kun tarkasteltiin kuntayhtymän terveyspalvelujen kustannusten kehitystä kuntayhtymän jäsenkuntien verotulojen kehitykseen, havaittiin, että kustannusten nousu oli vuosina 2007–2009 noin 1,3–1,8 kertaa suurempi kuin kuntien verotulojen suhteellinen keskimääräinen kasvu. Vuonna 2010 terveyspalvelujen kustannusten arvioidaan kasvavan, vaikka kuntien verotulot näyttäisivät vähenevän. Kun vertailukohteena oli Kauhavan kaupungin verotulojen kehitys, tulos oli vuosina 2007–2009 edellistä vastaava. Vuonna 2010 Kauhavan verotuloennuste on heikompi kuin jäsenkunnissa keskimäärin, jolloin ero näyttäisi olevan edellistä selvästi suurempi. Tulosten perusteella kustannussäästöjä olisi pyrittävä saamaan aikaan ensi sijassa avosairaanhoidon, terveysneuvonnan, työterveyshuollon, sairaalahoidon, hammashuollon, lasten päiväkotihoidon, vanhusten kotipalvelujen, laitoshoidon, palveluasumisen sekä ravintohuollon ja muiden tukipalvelujen järjestämiseen. Käytännössä kehittämistoimenpiteet olisi ulotettava koko palvelurakenteeseen. Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen on kuntayhtymän tehtävä. Ehdotetut toimenpidekokonaisuudet olivat seuraavat: 1. Yhtenäistämällä ja tiivistämällä koko perusturvan palvelurakenne: ydinpalvelut, muut palvelut, tukipalvelut, 2. selvittämällä palvelujen tuottajavaihtoehdot ja pyrkimällä löytämään uusia tuotantotapoja, 3. laajentamalla merkittävästi yhteistyötä kuntien/muiden tuottajien kanssa tukipalveluissa: * uudelleenorganisoimalla ravintohuolto jokaisen terveysaseman alueella * integroimalla keskeiset taloushallintopalvelut muiden tuottajien kanssa 4. ottamalla käyttöön uudet tietotekniikan sovellukset, 5. siirtymällä yksikkökustannusbudjetointiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vielä kuntayhtymän hallintomallin toimivuutta kuntayhtymän perussopimuksen ja muiden säännösten näkökulmasta. Tarkastelun perusteella todettiin, että kuntayhtymän hallintomalli turvaa vahvan omistajaohjauksen jäsenkunnille ja erityisesti Kauhavan kaupungille. Se perustuu seuraaviin tekijöihin: 1) Perussopimuksen mukaan päätösvalta kaikissa kuntalainsäädännön mukaan valtuustolle kuuluvissa asioissa on jäsenkuntien valtuustoilla, jotka suoraan voivat päättää keskeisistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden asioista. 2) Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän talouden mitoituksen lähtökohtana ovat kuntien rahoitussopimukset. Kuntakohtaisten rahoitussopimusten yhteenlasketusta määrästä muodostuu kuntayh-tymän talousarvioon kuntien maksuosuuksien kokonaismäärä. Tämä tarkoittaa, että kuntayhtymän talousarvio tulee tasapainottaa jäsenkuntien hyväksymään rahoitustasoon. 3) Perussopimus takaa omistajakunnille osallistumisen talousarvion ja taloussuunnitelman valmiste-luun, sillä näiden valmistelun yhteydessä kuntayhtymän tulee käydä jäsenkuntien kanssa neuvottelut perusturvan järjestämisestä ja rahoitussopimuksista. 4) Kauhavan kaupunki voi ehdottoman enemmistön turvin käyttää tarvittaessa yksin yhtymähallituksen päätösvaltaa. Käytännössä omistajaohjaus ei välttämättä toimi omistajakuntia ja erityisesti pääomistajaa tyydyttävällä tavalla. Tällöin syyt ovat pikemminkin muualla kuin itse hallintojärjestelmässä. Omistajaohjauksen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan aitoa käytännön yhteistyötä kuntayhtymän omistajatahon ja kuntayhtymän välillä. Omistajakuntien ja kuntayhtymän välillä tarvitaan vahva ja avoin yhteisymmärrys palvelutuotannon kustannusten reunaehdoista. Tämä koskee myös omistajakuntien kunnallishallitusten ja kuntien yhtymähallitusjäsenten välistä vuorovaikutusta

Implementing a role-based web-portal user interface for enterprise management systems

Yritysten toiminnanohjausjärjestelmillä on usein takanaan vuosien kehityshistoria, jolloin niistä muodostuu laajoja ja ominaisuuksiltaan kattavia järjestelmiä. Laajuus tuo kuitenkin mukanaan haasteita hyvän käyttökokemuksen tarjoavan ja yleisesti käytettävyydeltään hyvän sovelluksen luomiseen. Suomalaisella toiminnanohjausjärjestelmiä kehittävällä ohjelmistoyrityksellä Oscar Software Oy:llä vastaava tilanne on tullut eteen heidän omissa järjestelmissään, jossa ongelmaa lähestyttiin ideoimalla helppokäyttöistä verkkopohjaista ja rooleihin perustuvaa käyttöliittymää yhteen yrityksen toiminnanohjausjärjestelmistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää millainen järjestelmän tulisi olla ja kuinka sellainen toteutettaisiin viisaasti myös tulevaisuuden kannalta. Ongelmaa lähestyttiin hyvin käytännönläheisesti kehittämällä käyttöliittymän prototyyppi Liferay-portaalijärjestelmän avulla ja pyrkimällä sitä kautta vastaamaan nousseisiin kysymyksiin. Prototyypin kehityksen lisäksi Oscar Softwarella haluttiin myös selvittää, soveltuuko Liferay hyvin käyttöliittymän alustaksi. Tämä työ jakaantui kolmeen osaan: prototyypin määrittely, toteutus ja analysointi. Työn alkupuoli keskittyy määrittelyyn käymällä läpi sekä aiheeseen liittyvää teoriaa, että prototyypille asetettuja vaatimuksia. Prototyypin toteutus alkoi pian määrittelyvaiheen aloituksen jälkeen, sillä yrityksen puolesta haluttiin saada konkreettisia tuloksia jo heti työn alkuvaiheessa. Työn loppuosa keskittyy syntyneen prototyypin esittelyyn sekä yleisemmällä, että yksityiskohtaisella tasolla. Analysointi vaiheessa tutkittiin esimerkein kehitystyötä prototyypille Liferay'n avulla ja pohdittiin Liferay'n soveltumista ja etuja käyttöliittymän kehityksen kannalta tutkimuksen aikana ja tulevaisuudessa. Prototyyppi osoitti roolipohjaisen web-portaalikäyttöliittymän soveltuvan hyvin toiminnanohjausjärjestelmän tueksi, mikäli nämä järjestelmät tarjoavat toiminnallisuutensa rajapintana käyttöliittymälle. Roolipohjaisuus ja käyttö verkkoselaimilla mahdollisti uusien käyttäjien tuomisen toiminnanohjausjärjestelmän piiriin. Lisäksi erottamalla tavallisimpia yksinkertaisia toimintoja toiminnanohjausjärjestelmästä omaan käyttöliittymään, saatiin käyttäjälle turhien näkymien ja toimintojen määrää karsittua merkittävästi. Lisäksi roolipohjaisuus toi mukanaan parantunutta tietoturvaa, kun kaikille käyttäjille ei tarvitse näyttää kaikkea järjestelmästä löytyvää tietoa. Prototyypistä koettiin olevan hyötyä myös toiminnanohjausjärjestelmän kehityksessä, kun järjestelmän kehitys ja parantelu voidaan sen avulla kohdistaa helposti yhteen kokonaisuuteen koko järjestelmän sijasta tuotteistaen samalla uudet käyttöliittymäratkaisut

Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan

Tutkimuksessa tarkastellaan Soklin kaivoshankkeen vaikutusta Savukosken kuntaan. Aluksi kuvataan tilasto- ja kartta-aineiston avulla Savukosken kunnan nykyistä kehitystä ja mahdollisuuksia suunniteltua kaivostoimintaa varten. Sen jälkeen analysoidaan, millaisia vaikutuksia kaivoshankkeella on Savukosken kunnan väestö-, työllisyys- ja talouskehitykseen. Analyysit perustuvat Ruralia-instuutissa kehitetyn RegFinDyn -laskentamallin aineistoon kaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksessa tarkastellaan edelleen, millaisia haasteita kaivostoiminta tuo Savukosken kunnan palveluille ja taloudelle. Lopuksi esitetään suosituksia, joiden avulla Savukosken kunta voisi hyötyä kaivoksesta mahdollisimman paljon sekä kokonaisarvio kaivoksen aluetaloudellisesta merkityksestä Savukosken kunnalle. Savukosken kunnassa on tonttitarjonnan, peruspalvelujen, talouden sekä virkistys- ja vapaa-aikamahdollisuuksien puolesta hyvät edellytykset vastata kaivostoiminnan tuomiin haasteisiin. Kunnassa on riittävästi tonttireserviä kaivostoiminnan johdosta Savukoskelle muuttavaa väestöä varten. Kuitenkin vapaista asunnoista tulee ehkä olemaan puutetta. Kunnan palveluvarustus kykenee vastaamaan kaivostoiminnan myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen. Soklin kaivoshanke on suuren luokan hanke, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kaivoksen työssäkäyntialueelle ja sen sijaintikunnalle. Laskelmien mukaan kaivoshankkeen työllisyysvaikutus kohoaa kerrannaisvaikutuksineen enimmillään yhteensä noin 3 400 henkilötyövuoteen investointivaiheen loppuun mennessä vuonna 2014 ja tasoittuu sen jälkeen noin 700 henkilötyövuoteen tarkastelujakson loppuun, vuoteen 2020 mennessä. Kaivoksen työllisyys-, väestö- ja talousvaikutukset ulottuvat ensisijaisesti Itä- ja Pohjois-Lapin sekä Rovaniemen seutukuntien kuntiin, jotka muodostavat tässä tarkastelussa määritellyn työssäkäyntialueen. Kaivoksen hyödyt kohdentuvat siten useaan kuntaan. Kaivoksen investointivaiheen aikana huomattava osa työllisyysvaikutuksesta valuisi voimakkaan pendelöinnin seurauksena Savukosken ja myös Itä-Lapin ulkopuolelle, lähinnä Rovaniemen seutukuntaan. Sen sijaan tuotantovaiheen aikana pääosa työllisyysvaikutuksesta kohdentuisi Itä-ja Pohjois-Lapin seutukuntien kuntiin. Kaivos kohentaisi joka tapauksessa selvästi Savukosken työllisyystilannetta ja vähentäisi työttömyyttä. Kaivoksen investointivaiheessa pääosa hankkeen aiheuttamasta nettomuutosta kohdentuisi lähinnä Rovaniemen seutukuntaan ja tuotantovaiheessa taas Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin. Kaivoksen työllisyysvaikutukset eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa kääntäisi Savukosken kunnan väestökehitystä positiiviseksi. Sen sijaan kaikkien työssäkäyntialueen kuntien veropohja vahvistuisi työllisyyden kasvun seurauksena. Savukosken kunnan verotulot kasvaisivat laskelmien mukaan vuosina 2011–2020 yhteensä runsaalla 7 miljoonalla eurolla verrattuna kehitykseen ilman kaivostoimintaa. Kaivoksen hyödyt eivät koidu automaattisesti Savukosken kunnan hyväksi, vaan ne vaativat kunnalta aktiivisia toimenpiteitä edellytysten luomiseksi niin, että kunta voi maksimoida kaivoksen työllisyysvaikutukset. Keskeistä on, että mahdollisimman monet kaivoksen ansiosta työllistyvät asuvat Savukoskella. Kaivos antaa Savukosken kunnalle uusia mahdollisuuksia myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Ruralia-instituutin arvion mukaan Savukosken kunnan sopeutuminen Soklin kaivoksen investointiin ja toimintaan on hallittavissa kunnan määrätietoisella toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä lähi- sekä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa