Lasipalatsin aukion kellotornin valaistus : valaistustapojen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja tarkastella useampaa eri valaistustapaa Lasipalatsin aukion kellotornille, koota ulkovalaistukseen liittyviä tekijöitä sekä kartoittaa kellotornin valaistusjärjestelmän ohjaustoimintoja. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa, joka oli hankkeen tilaaja. Työssä kartoitetaan valaistukselliset lähtökohdat ja kootaan tilaajan valaistukseen liittyvät toiveet. Pitkän aikavälin tavoitteena on kellotornin eheyttämisen lisäksi helpottaa ja yksinkertaistaa aukion tapahtumateknistä käyttöä. Kirjallisessa osuudessa tutustutaan ulkovalaistuksen määrällisiin ja laadullisiin vaatimuksiin sekä tarkastellaan näiden vaikutuksia Lasipalatsin aukion näkökulmasta. Lisäksi työssä kartoitetaan valaistusjärjestelmän ohjaustarpeita niin automaattisella kuin manuaalisella tasolla. Tällä tarkoitetaan valaistuksen päivittäistä käyttöä sekä tapahtumateknistä käyttöä. Opinnäyte toimii Lasipalatsin aukion kellotornin valaistuksellisten tarpeiden kartoittajana ja huomioi perustasolla siihen liittyviä tekijöitä. Tarkoitus on tuoda nämä tekijät tiivistetysti, ymmärrettävällä tavalla esille, jotta hankkeen perusperiaatteet saadaan selkeytettyä. Näin hankkeen tilaajalla on työkaluja hankkeen eteenpäin viemiseksi ja ymmärrystä valoteknisestä kokonaisuudesta, jota ollaan työstämässä.The purpose of this final project is to plan, design and examine several possibilities to illuminate the clock tower of the Lasipalatsi Plaza, to assemble a list of factors that affect outdoor lighting and to weigh options for the lighting control system of the clock tower. The project was executed in collaboration with the client, the Lasipalatsi Media Centre. The project surveyed the lighting baseline and collected the client’s expectations for the lighting. The long-term objective was to renovate the clock tower lighting as well as facilitate and simplify event engineering at the plaza. The written part of the project introduces the quantity and quality related requirements, discusses them in the context of the project and considers options for automatic and manual lighting control systems for daily and event specific use. The project yielded a report on the lighting needs of the Lasipalatsi Plaza clock tower and defined the basic principles to be considered when the lighting will be renewed. The project report summarizes these factors and makes them more understandable. As a result, the client now has a clear understanding of the project and is therefore well prepared to take the renewal project forward

Pupils' Experience of Social Participation in Finnish Primary Schools

Social participation means taking a full and active role in school life, being a valued and integral member of the school community. The purpose of this study was to examine pupils’ experiences of social participation and their active roles in Finnish primary schools. The intention was to find out in what ways primary school pupils’ (n = 3,760) personal experiences of pupil–pupil (PP) and pupil–teacher (PT) interaction vary between genders and across age groups in small and large schools. Pupils’ experiences were examined with questions concerning the active participation of the child and the participatory role of the teacher. The results show that pupils’ experiences vary, and there are differences between schools in terms of pupils’ social participation.</p

Cognitive Performance at Time of AD Diagnosis : A Clinically Augmented Register-Based Study

We aimed to evaluate the feasibility of using real-world register data for identifying persons with mild Alzheimer's disease (AD) and to describe their cognitive performance at the time of diagnosis. Patients diagnosed with AD during 2010-2013 (aged 60-81 years) were identified from the Finnish national health registers and enlarged with a smaller private sector sample (total n = 1,268). Patients with other disorders impacting cognition were excluded. Detailed clinical and cognitive screening data (the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer's Disease neuropsychological battery [CERAD-nb]) were obtained from local health records. Adequate cognitive data were available for 389 patients with mild AD (31%) of the entire AD group. The main reasons for not including patients in analyses of cognitive performance were AD diagnosis at a moderate/severe stage (n = 266, 21%), AD diagnosis given before full register coverage (n = 152, 12%), and missing CERAD-nb data (n = 139, 11%). The cognitive performance of persons with late-onset AD (n = 284), mixed cerebrovascular disease and AD (n = 51), and other AD subtypes (n = 54) was compared with that of a non-demented sample (n = 1980) from the general population. Compared with the other AD groups, patients with late-onset AD performed the worst in word list recognition, while patients with mixed cerebrovascular disease and AD performed the worst in constructional praxis and clock drawing tests. A combination of national registers and local health records can be used to collect data relevant for cognitive screening; today, the process is laborious, but it could be improved in the future with refined search algorithms and electronic data.Peer reviewe

Education-Based Cutoffs for Cognitive Screening of Alzheimer’s Disease

Introduction: The educational background and size of the elderly population are undergoing significant changes in Finland during the 2020s. A similar process is likely to occur also in several European countries. For cognitive screening of early Alzheimer’s disease (AD), using outdated norms and cutoff scores may negatively affect clinical accuracy. The aim of the present study was to examine the effects of education, age, and gender on the Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease neuropsychological battery (CERAD-nb) in a large register-based, clinical sample of patients with mild AD and nondemented at-risk persons from the general population (controls) and to examine whether corrected cutoff scores would increase the accuracy of differentiation between the 2 groups. Methods: CERAD-nb scores were obtained from AD patients (n = 389, 58% women, mean age 74.0 years) and from controls (n = 1,980, 52% women, mean age 68.5 years). The differences in CERAD-nb performance were evaluated by univariate GLM. Differentiation between the 2 groups was evaluated using a receiver operating characteristic (ROC) curve, where a larger area under the ROC curve represents better discrimination. Youden’s J was calculated for the overall performance and accuracy of each of the measures. Results: Of the demographic factors, education was the strongest predictor of CERAD-nb performance, explaining more variation than age or gender in both the AD patients and the controls. Education corrected cutoff scores had better diagnostic accuracy in discriminating between the AD patients and controls than existing uncorrected scores. The highest level of discrimination between the 2 groups overall was found for two CERAD-nb total scores. Conclusions: Education-corrected cutoff scores were superior to uncorrected scores in differentiating between controls and AD patients especially for the highest level of education and should therefore be used in clinical cognitive screening, also as the proportion of the educated elderly is increasing substantially during the 2020s. Our results also indicate that total scores of the CERAD-nb are better at discriminating AD patients from controls than any single subtest score. A digital tool for calculating the total scores and comparing education-based cutoffs would increase the efficiency and usability of the test.Peer reviewe

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.publishedVersionPeer reviewe

Remdesiviiri sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa : pragmaattinen, adaptiivinen, satunnaistettu Solidarity Finland -monikeskustutkimus

Lähtökohdat : Remdesiviiriä tutkittiin Solidarity Finland -tutkimuksessa. Menetelmät : COVID-19-taudin takia sairaalahoitoon joutuneet potilaat satunnaistettiin saamaan standardihoitoa tai sen lisäksi remdesiviiriä. Solidarity-tutkimuksessa ja satunnaistettujen ­tutkimusten meta-analyysissä ensisijainen päätetapahtuma oli sairaalahoitoajan kuolleisuus. Tulokset : Rekrytoimme 208 potilasta yhdestätoista sairaalasta. Sairaalahoidon aikana ­remdesiviiriryhmässä (n = 114) kuoli 1 % ja standardihoitoryhmässä (n = 94) 4 %. Invasiiviseen hengityslaitehoitoon joutui 5 % molemmissa ryhmissä. Tehohoitoa sai 11 % remdesiviiri- ja 12 % standardihoitoryhmässä. Maksaentsyymit nousivat merkittävästi 5 %:lla remdesiviiri- ja 2 %:lla standardihoitoryhmässä. Meta-analyysin alaryhmäanalyysissä remdesiviiri vähensi kuoleman riskiä potilailla, jotka eivät sairaalahoidon alkaessa saaneet hengityslaitehoitoa (RR 0,85, 95 % LV 0,75­–0,96). Päätelmät : Suomessa on pandemian aikana mahdollista rekrytoida merkittävä määrä potilaita suuriin, satunnaistettuihin tutkimuksiin, joilla voidaan saada luotettavia tuloksia nopeasti. Remdesiviiristä voi olla apua sairaalahoitoisessa COVID-19-taudissa varhain aloitettuna.publishedVersionPeer reviewe

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe

VOC-talteenottojärjestelmän kehittäminen

VOC-aineita sisältävien liuotinhönkien talteenottoprosessin nykytilan selvittäminen ja kehittäminen oli tullut ajankohtaiseksi toteuttaa Nouryon Chemicals Finland Oy:n Äänekosken CMC -tehtaan tuotantolinjalla kolme. Tutkimuksen yksi tavoitteista oli selvittää tehtaan 3-linjan nykyisen liuotinhönkien talteenottoprosessin toimintapistettä vertaamalla linjan nykyisiä prosesseja ja laitteita Euroopan unionin määrittämään parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Tutkimuksessa keskityttiin tietyn liuotinhönkäpesurin toimintapisteen selvityksen ympärille. Tutkimuksessa selvitettiin myös Euroopan unionin tulevia päästörajoja erilaisille VOC-päästöille, sekä tutustuttiin kryogeenisiin lauhdutusmenetelmiin ja niiden sovellettavuuteen. Työ toteutettiin vahvasti työelämään kytkettynä tutkimuksellisena kehittämistyönä laadullisen tutkimustyön työkaluja käyttäen. Tutkimuksen teoriaosuus perustuu laajasti vieraskielisiin verkkolähteisiin, kirjallisuuteen ja asiantuntijoiden tietotaitoon. 3-linjan nykytilanteen kartoitukseen käytettiin monipuolisesti tehtaan omaa dokumentaatiota ja havainnointia linjan prosessitiloissa. Asiantuntijoiden osaaminen saatiin hyödynnettyä teemahaastatteluiden avulla. Liuotinhönkäpesurin toiminnan tutkimuksessa käytettiin apuna pesurien laskentaohjelmaa, jolla saatiin aikaan useita laskentatuloksia ja taseita käyttämällä erilaisia prosessiarvoja. Laskennan tulokset eivät antaneet suoraan vastausta siihen, miksi pesuri toimii heikosti. Tutkimus antaa kuitenkin jatkoehdotuksia lisämittausten ja -määritysten tekoon. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvityksessä tuli ilmi, että 3-linjalla on jo tällä hetkellä käytössä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mutta aina on varaa lisätoimenpiteille, joilla linjan ympäristönsuojelun tasoa saadaan kasvatettua ja tulevaisuuden päästörajat alitettua. Liuotinhönkien talteenoton toteutus on jatkuva prosessi. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja siihen liittyvät päästötasot päivittyvät jatkuvasti, jolloin niin viranomaisen, kuin tuotantolaitoksen pitää olla aktiivinen toimija. Erilaiset tekniikat soveltuvat vaihtelevasti erilaisten jätekaasuvirtojen tarpeisiin, joten on tärkeä valita käsittelytekniikka, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja räätälöity juuri tiettyyn prosessiin tietyille prosessisuureille

Toimintakyvyn muutos näkyväksi : lasten avokuntoutuksen kuntoutuspalautteet ICF-viitekehyksen mukaisiksi

Lapsen kuntoutuminen on vuorovaikutteinen muutosprosessi, jonka tärkein tavoite on lapsen toimintakykyisyys ja osallistumisen mahdollistuminen hänelle merkityksellisiin toimintoihin. Kuntoutusjakson päättyessä terapeutti raportoi kuntoutuspalautteessaan muun muassa lapsen toimintakyvyssä tapahtuneista muutoksista lähettävälle ja maksavalle taholle. Toimintakykyä arvioidessa tulisi lakisääteisesti käyttää ICF-viitekehystä. Se terästää toimintakyvyn monimuotoisuuden ymmärtämistä ja kuntoutuksen suunnittelua sekä tarjoaa yhteisen käsitteistön toimintakyvyn kuvaamiseen. Tutkimusten mukaan ICF-viitekehys näkyy kuntoutuspalautteissa heikosti ja ammattilaiset kokevat sen omaksumisen työlääksi. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on yhtenäistää kuntoutustyöntekijöiden tapaa kuvata lapsen toimintakykyä ja osallistumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia ICF-viitekehyksen mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa lasten terapeuttien työtä ICF-viitekehyksen omaksumisessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden ryhmähaastatteluja. Asiantuntijat (n=10) ovat työskennelleet pitkään lasten parissa joko fysio-, puhe- tai toimintaterapeutteina. Tulosten mukaan kuntoutuspalautteesta tulisi käydä ilmi, miten lapsen toimintakyky on muuttunut kuntoutusprosessin aikana ja miten se näkyy hänen arjessaan. ICF-viitekehyksen mukainen rakenne tukee terapeutin käytännön työtä ohjaten huomioimaan lapsen vahvuudet sekä tunnistamaan ympäristötekijöiden vaikutukset toimintakykyyn. Kehittämistyön tuotoksena kehitettiin ICF-viitekehyksen mukainen kuntoutuspalautteen malli lasten avokuntoutuksen terapeuttien käyttöön. Malli ohjaa kuvaamaan tiiviisti lapsen toimintakyvyn muutoksia sekä peilaamaan niitä tavoitteisiin. Tällöin kuntoutus kytkeytyy lapselle merkityksellisiin asioihin ja lapsen ja perheen osallisuuden vahvistuminen mahdollistaa arjen muuttumisen.The child's rehabilitation is an interactive process of change, the main goal of which is the child's ability to function and enable him or her to participate in activities that are relevant to him or her. At the end of the rehabilitation period, the therapist reports, among other things, changes in the child's ability to function in the rehabilitation feedback to the sending and paying party. The ICF framework should be legally used to assess functional capacity. It reinforces the understanding of functional diversity and rehabilitation planning and provides a common concept for describing functional capacity. Studies show that the ICF framework is poorly reflected in rehabilitation reports and professionals find it difficult to use. The aim of this research and development work is to harmonize the way rehabilitation workers describe the child's functional capacity and participation, as well as the changes that have taken place in them, in accordance with the ICF framework. In addition, the aim is to facilitate the work of pediatric therapists in using the ICF framework. Focus group interviews were used as the data collection method. Specialists (n=10) have worked with children for a long time as either physiotherapists, speech therapists or occupational therapists. According to the results, rehabilitation report should show how the child's functional capacity has changed during the rehabilitation process and how it is reflected in his or her daily life. The structure according to the ICF framework supports the practical work of the therapist, guiding to consider the child's strengths and to identify the effects of environmental factors on the ability to function. As a result of the development work, a rehabilitation report model according to the ICF framework was developed for use by pediatric therapists. The model guides to describe changes in a child's functional capacity and to mirror them to goals. In this case, rehabilitation is linked to issues that are relevant to the child, and the strengthening of the involvement of the child and the family enables changes in everyday life

Tutkimus kuljettajien työntekijäkokemuksesta lähijohtamisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista

Työntekijäkokemus on noussut tärkeäksi teemaksi viime vuosina, kun työnantajat pyrkivät sitouttamaan nykyiset työntekijänsä ja houkuttelemaan uusia. Sen lisäksi, että työntekijäkokemusta kehittämällä voidaan sitouttaa nykyiset tekijät aiempaa paremmin, vahvistuu työnantajan maine työntekijää arvostavana työnantajana. Tällainen maine helpottaa uusien työntekijöiden rekrytointia, ja on ensiarvoisen tärkeää aloilla, jotka kärsivät työntekijäpulasta. Yksi työntekijäpulasta kärsivä ala on joukkoliikenneala, joka on tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena. Työntekijäkokemuksessa johtaminen on tärkeässä roolissa. Palvelevan johtamisen malli, johon opinnäytetyössä perehdytään, asettaa työntekijän hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen johtamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Palvelevan johtajuuden ideologian mukaan hyvinvoivien työntekijöiden mukana tulee yhtiön toiminnan hyvä tulos. Myös kokemus työn merkityksellisyydestä on tärkeä osa hyvää työntekijäkokemusta, sillä meille ihmisille on luontaista etsiä elämässämme merkityksellisyyttä. Opinnäytetyössä on tarkoitus tunnistaa, mitkä ovat raitiovaunun- ja metrojunankuljettajien työntekijäkokemuksen kannalta keskeiset kehittämiskohteet erityisesti lähijohtamisen ja työn merkityksellisyyden näkökulmista. Opinnäytetyön toimeksiantajan toinen perustehtävä on tuottaa metro- ja raitiovaunuliikennettä pääkaupunkiseudulla. Tutkimustyö alkoi tilanteessa, jossa kuljettajien työntekijäkokemuksessa oli tunnistettu kehittämistarpeita työhyvinvointitutkimustulosten perusteella. Yhtiö kärsi samanaikaisesti myös kuljettajapulasta. Tutkimustulosten perusteella keskeinen kuljettajien työntekijäkokemukseen heikentävästi vaikutta tekijä on arvostuksen puute, sillä monet kyselyyn vastanneet kokivat olevansa vain resurssi, joka tuottaa liikennettä. Lähijohtajilta kuljettajat kaipaavat arvostuksen lisäksi nykyistä parempia vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa, kahdenkeskisiä keskusteluja ja tasapuolista kohtelua. Tutkimuksesta nousi selkeästi esiin se, että noin puolet kuljettajista on tyytyväisiä lähijohtajiin ja noin puolet tyytymättömiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lähijohtajien kesken johtamistaidoissa on eroja. Kuljettajat kokevat työnsä monella tapaa merkitykselliseksi. Kun kuljettajan työn merkityksellisyyttä tarkastelee Baileyn ja Maddenin (2016) työn merkityksellisyyden holistisen mallin mukaisesta neljästä ulottuvuudesta, kattaa kuljettajien kokema työn merkityksellisyys kaikki neljä ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet ovat työroolin merkityksellisyys, työtehtävien merkityksellisyys, vuorovaikutuksellinen merkityksellisyys ja organisaatiotason merkityksellisyys. Tutkimuksessa vahvimmin nousi esiin työroolin merkityksellisyys. Kuljettajat kokevat olevansa tärkeässä roolissa mahdollistamassa seudun sujuvaa joukkoliikennettä