Clonal Dynamics and Evolution of Dormancy in the Leafy Hepatic "Lophozia silvicola" [Revised 10 September 2001]

Dead shoots of colonies of hepatic species "Lophozia silvicola" Buch are replaced by shoots developing from asexual propagules, the gemmae. Observations of two populations of "L. silvicola" showed a strong decreasing seasonal trend in germinability of the gemmae. We suggest that the non-germinating gemmae enter dormancy, and that the proportion of gemmae entering dormancy is season-specific. We assume that there are two types of gemmae, dormant and non-dormant and that only the dormant gemmae can survive during winter. Using a stochastic individual-based cellular automaton model, we investigated whether selection on season-specific dormancy fraction would lead to a decreasing proportion of germinating gemmae. Thus the germination schedule is the evolving trait in the model. Parameter estimates for the model were based on data collected from a population of "L. silvicola" on southern Finland over a three-year study period. In the simulations, the germination schedule shaped by evolutionary change was similar to the observed pattern. Thus the modeling results give support to the dormancy hypothesis. The qualitative pattern of decreasing germinability towards the end of the growing season is robust. Quantitative predictions are influenced by changes in parameters; for example, if winter mortality of shoots increases relative to mortality during the growing season, production of an increased fraction of dormant gemmae is favored, especially at the end of the season

Sporophytes of the rare liverwort Cephalozia macounii

Peer reviewe

Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: siiransammalet Nardia,rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia

Tämä julkaisu on tuotettu osana Ympäristöministeriön rahoittamaa PUTTE-tutkimusohjelmaa (Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma), josta saimme kaudella 2009-2011 3-vuotisen rahoituksen eräiden puutteellisesti tunnettujen maksasammalten levinneisyyden ja taksonomian nykytilanteen selvittämistä varten. Tutkimusohjelma on osa Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaa (METSO), jonka tavoitteena on lisätä metsälajiston ja metsäisten luontotyyppien suojeluastetta Etelä-Suomessa mm. vahvistamalla lajintuntemuksen tietopohjaa. Julkaisun tavoite on helpottaa pienten, vaikeasti havaittavien ja määritettävien maksasammallajien tunnistamista ja parantaa sukujen siiransammalet Nardia, rahtusammalet Cephaloziella ja pihtisammalet Cephalozia lajintuntemusta. Sukujen lajeista monet kasvavat esimerkiksi lahopuulla. Julkaisussa esitetään näiden sukujen ajantasaiset, suomenkieliset määrityskaavat. Sukuihin liittyy runsaasti taksonomista epäselvyyttä lajitasolla sekä puutteellisia levinneisyystietoja. Tässä esitettävät määrityskaavat koostettiin kirjallisuuden ja omien havaintojemme pohjalta. Lisäksi taustamateriaalina käytettiin Suomen luonnontieteellisten kokoelmien aineistoja. Suomen alueella esiintyvästä muuntelusta saatiin näin kattava aineisto, mikä parantaa kaavojen käytettävyyttä. Suvuista on julkaisussa esitetty kuvaukset, määrityskaavat sekä tarkemmat lajikuvaukset. Kustakin lajista on pyritty esittämään sekä valokuva että piirroskuvat versosta (habitus), lehdestä ja solukosta. Julkaisuun on laadittu piirroskuvat myös muista määrityksen kannalta olennaisista morfologisista yksityiskohdista. Julkaisussa annetaan myös ohjeet sammalnäytteiden keräämistä ja käsittelyä varten. Määrityskaavoista ja julkaisusta tehtiin mahdollisimman selkeät ja helppolukuiset, ja ne soveltuvat niin ammattilais- kuin harrastajakäyttöönkin. Tärkeänä tavoitteenamme on lisätä sammaliin kohdistuvaa mielenkiintoa ja madaltaa kynnystä niihin perehtymisessä. Hankkeemme paljasti myös lisää sukujen taksonomiaan liittyviä tutkimustarpeita

Clonal dynamics and evolution of dormancy in the leafy hepatic Lophozia silvicola

Dead shoots of colonies of a leafy hepatic species, Lophozia silvicola, are replaced by shoots developing from asexual propagules, the gemmae. Observations of two populations of L. silvicola showed a strong decreasing seasonal trend in germinability of the gemmae. We suggest that the non-germinating gemmae enter dormancy, and that the proportion of gemmae entering dormancy is season-specific. We assume that there are two types of gemmae, dormant and non-dormant and that only the dormant gemmae can survive during winter. Using a stochastic individual-based cellular automaton model, we investigated whether selection on season-specific dormancy fraction would lead to a decreasing proportion of germinating gemmae. Thus the germination schedule is the evolving trait in the model. Parameter estimates for the model were based on data collected from a population of L. silvicola in southern Finland over a three-year study period. In the simulations, the germination schedule shaped by evolutionary change was similar to the observed pattern. Thus the modelling results give support to the dormancy hypothesis. The qualitative pattern of decreasing germinability towards the end of the growing season is robust. Quantitative predictions are influenced by changes in parameters; for example, if winter mortality of shoots increases relative to mortality during the growing season, production of an increased fraction of dormant gemmae is favoured, especially at the end of the season

Accessions to the Botanical Museum of the Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, in 2021

The herbarium accessions amount to 26,260 specimens, including 7,891 phanerogams or pteridophytes, 1,779 specimens of bryophytes, 6 specimens of algae, 10,335 specimens of fungi and 6,249 specimens of lichens. Some details of noteworthy accessions are given here

Accessions to the Botanical Museum of the Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, in 2021

The herbarium accessions amount to 20,000 specimens, including 10,578 phanerogams and pteridophytes, 1,094 specimens of bryophytes, 3 specimens of algae, 6,391 specimens of fungi and 1,934 specimens of lichens. Some details of noteworthy accessions are given here

Sammalten etäsuojeluopas

Tämä on todennäköisesti ensimmäinen uhanalaisten sammalten ex situ -suojelumenetelmien opas maailmassa. Ex situ -suojelun, tai suomalaisittain etäsuojelun, piiriin kuuluvat menetelmät, joiden avulla uhanalaisia lajeja pyritään suojelemaan muualla kuin niiden alkuperäisissä ympäristöissä. Lajien suojeleminen luonnossa, eli in situ -suojelu, on ensisijainen suojelun muoto, koska samalla voidaan suojella arvokkaita elinympäristöjä ja niiden geneettistä ja toiminnallista monimuotoisuutta. Etäsuojelu tukee in situ -suojelua ja varmistaa geneettisen monimuotoi- suuden säilymisen esimerkiksi habitaatin äkillisen tuhoutumisen varalta. Se myös muodostaa reservin uhanalaisten lajien palauttamiselle ja osaltaan torjuu ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa lajistollemme

Bryophyte Species Richness on Retention Aspens Recovers in Time but Community Structure Does Not

Peer reviewe