Virtavesien kunnostustarpeen arviointi ja luokittelu kalataloudellisin perustein Oulujoen vesistöalueella

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) edistävät alueillaan vesistöjen kunnostusta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) jakaa ELY-keskuksille vuosittain valtion tulo- ja menoarvion mukaisesti rahoitusta kalataloudellisten kunnostushankkeiden toteuttamiseen. Kunnostuskohteiden ja -hankkeiden tärkeyttä arvioidaan etukäteen, jotta rahoitus kohdentuisi oikein. Tätä tarkastelua varten tarvitaan arviointi- ja luokittelumallia, jota kehitettiin tässä työssä. Kunnostushankkeiden arviointi- ja luokittelumalli kehitettiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun virtavesien kalataloudellisen kunnostusohjelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteena oli kehittää mallista laajemmin sovellettava ja hyödynnettävä, ei pelkästään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun olosuhteisiin sopiva. Mallin avulla kunnostushankkeita arvioitiin ja luokiteltiin kunnostustarpeen, kalataloudellisten vaikutusten, kunnostuksesta saatavien hyötyjen sekä hyötyä laskevien tekijöiden määrän ja laadun perusteella. Mallin laskemaa kokonaispistemäärää lisäsivät kohteen morfologia, kunnostustarve, vaeltavien ja paikallisten lohikalojen elinympäristöjen eli habitaattien määrän kasvaminen ja laadun paraneminen sekä nahkiaisen, ravun tai jokihelmisimpukan elinolosuhteiden paraneminen. Kokonaispistemäärää alensivat kunnostuskohteen sijainti suhteessa alueen esteellisyyteen (padot, vaellusyhteyden puuttuminen), kunnostustoimenpiteen heikko tuotos/panos -suhde ja alueen heikko vedenlaatu. Kunnostustarvetta arvioitiin aiemman tutkimustiedon ja asiantuntija-arvion perusteella sekä sidosryhmäkyselyn avulla. Arviointi- ja luokittelumalli laski hyödyt ja haitat yhteen, jolloin tulokseksi saatiin kokonaispistemäärä, jonka mukaan kunnostuskohteet voitiin luokitella. Mallitarkastelussa ja kunnostuskohteiden luokittelussa käytettiin esimerkkivesistönä Oulujoen vesistöaluetta. Mallitarkastelun ja luokittelun tuloksena kunnostuskohteet jakaantuivat kokonaispistemäärien mukaan kolmeen kategoriaan. Alueellisessa kunnostusohjelmassa I-kategoriaan sijoittui kaikkiaan 48 kunnostuskohdetta (20,43 %), kun vastaava luku Oulujoen vesistön osalta oli 28 (18,06 %). Tässä työssä koottua arviointi- ja luokitteluaineistoa on mahdollista jatkossa täydentää, jolloin tulosten luotettavuus ja kattavuus paranevat sekä kohteiden vertailtavuus helpottuu ja yksinkertaistuu. Malli soveltuu hyödynnettäväksi laajemminkin erilaisiin virtavesien kunnostuskohteisiin ja olosuhteisiin.Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) are promoting the restoration of waters in their areas of response. The Ministry of Agriculture and Forestry (MAF) finances the restoration of running waters via ELY -Centres by the annual budget of the state. The importance of restoration targets and restoration projects are assessed beforehand so that the financing would focus right. In this thesis it is developed an evaluation model, which is needed for the assessment. The assessment and classification model of restoration projects was developed when preparing a restoration program for running waters of North Ostrobothnia and Kainuu areas. With the help of the model the restoration projects were assessed and classified on the basis of restoration needs, impacts for fisheries value, biological and ecological effects, advantages to be obtained from the restoration and factors that may reduce advantages. The score calculated by the model was increasing because of morphological needs, the growth of the potential areas of migrating and local salmonid habitats, the improvement of the habitat quality and the improvement of the lamprey’s, crayfish’s or river pearl mussel’s habitat. The score was decreasing because of the location of the restoration target in relation to the incapacity of the area (the dams and other migration blocks), weak results of restoration measures (output / input ratio) and poor water quality in the drainage basin. The restoration needs were assessed on the basis of earlier exploring studies and research results, expert evaluation and with the help of the inquiry made to stakeholders. The assessment model counted the advantages and drawbacks to a final score when it was possible to classify the restoration targets. The Oulujoki watershed was used as an example in the model examination and the classification of restoration targets. The restoration targets were divided according to the aggregates into three categories as a result of a model examination and classification. In a regional restoration program in the category I altogether 48 restoration targets (20.43%) were placed when the corresponding figure for the water system of Oulujoki was 28 (18.06%). It is possible to supplement in the future evaluation and classification material that has been collected in this work in which case the reliability and scope of the results improve and the comparability of targets is facilitated and becomes more simply. The model is suitable for to be also more widely utilised to the different restoration targets and conditions of rivers

Vaelluskalojen lisääntymis- ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen Oulujoen alaosalla

Alueelliset ympäristöjulkaisut 418Vaelluskaloihin liittyviä selvityksiä tehtiin Oulujoen alimmassa patoaltaassa ja siihen laskevissa sivujoissa vuosin 2004-2005. Selvityksiä tekivät Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Päärahoitus selvityksiin saatiin Alueellisesta maaseutuohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselta, alueen kunnat ja eräät yritykset osallistuivat rahoitukseen. Oulun kaupunki toimi hankkeen hallinnoijana. Hankkeen tarkoituksena oli arvioida Oulujoen alimpaan voimalaitokseen, Merikoskeen, rakennetun kalatien toimivuutta ja vaikutuksia. Hankkeessa selvitettiin myös lohen ja taimenen lisääntymistä ja vaelluksia patoaltaassa ja sivujoissa. Kalastukseen ja virkistyskäyttöön liittyvien palvelurakenteiden rakentamistarvetta arvioitiin. Kalastuksen ja kalansaaliiden muutoksia selvitettiin. Kaikkien selvitysten yhteisenä päämääränä oli tuottaa perusteita arvioitaessa tarvetta kalateiden jatkorankentamiseen Oulujoella. Myös kalastuksen ja kalastonhoidon uudelleen suuntaaminen. Tehtyjen selvitysten perusteella Oulujoen alaosalle nousee lohia ja taimenia. Kalatiestä nousseet kalat uivat nopeasti seuraavalle voimalaitospadolle saakka. Joitakin merkkejä lohen kudusta saatiin. Kalastus joella on vilkastunut. Virtakalojen varsinaiset lisääntymisalueet ovat patoaltaaseen laskevissa kahdessa sivujoessa. Patoaltaan virtapaikkoihin voidaan kunnostamalla luoda pienialaisia lohikaloille sopivia elinalueita. Samalla voitaisiin rakentaa uusia kalastuspaikkoja. Myös sivujoilla tarvitaan elinympäristökunnostuksia: Sanginjoella tärkein toimenpide on kalkitusaseman rakentaminen, Muhosjoella koskien kiveäminen ja kutusoraikkojen rakentaminen. Vesiensuojelutoimia tarvitaan kummallakin sivujoella. Myös istutusten uudelleen suuntaamiseen olisi tarvetta, jotta vaellusalueella olevia lisääntymisalueita voitaisiin hyödyntää

Total or partial tonsillar resection (tonsillectomy or tonsillotomy) to change the quality of life for adults with recurrent or chronic tonsillitis: study protocol for a randomised controlled trial

Abstract Background Tonsillar surgery has been used for decades to treat recurrent and chronic tonsillitis in adults. Recurrent and chronic tonsillitis result in disturbing symptoms, treatment costs, sick leave, and impaired quality of life (QoL). Theoretically, removing all or part of the altered pathological palatal lymphoid tissue alleviates the symptoms and enhances the QoL. Whether this is true with total or partial tonsillar resection (tonsillectomy (TE) and tonsillotomy (TT), respectively) has not been reported in a randomised trial yet. Methods We conduct a multicentre, partly blinded, randomised, 6-month, parallel-group clinical study including 285 adult participants referred to surgical treatment for chronic or recurrent tonsillitis. The participants will either have TE, TT or watchful waiting (WW). The primary outcome will be the difference between the mean disease-specific Tonsillectomy Outcome Inventory-14 (QoL questionnaire) scores at 6 months. Comparison is made firstly between the combined TE+TT and WW groups (superiority analysis), and secondly between the TE and TT groups (non-inferiority analysis). Discussion This study will add significant new information to the effects and harms of TE and TT procedures in the treatment of adults with chronic or recurrent tonsillitis. Trial registration ClinicalTrials.gov: NCT0465754

Total or partial tonsillar resection (tonsillectomy or tonsillotomy) to change the quality of life for adults with recurrent or chronic tonsillitis:study protocol for a randomised controlled trial

Abstract Background: Tonsillar surgery has been used for decades to treat recurrent and chronic tonsillitis in adults. Recurrent and chronic tonsillitis result in disturbing symptoms, treatment costs, sick leave, and impaired quality of life (QoL). Theoretically, removing all or part of the altered pathological palatal lymphoid tissue alleviates the symptoms and enhances the QoL. Whether this is true with total or partial tonsillar resection (tonsillectomy (TE) and tonsillotomy (TT), respectively) has not been reported in a randomised trial yet. Methods: We conduct a multicentre, partly blinded, randomised, 6-month, parallel-group clinical study including 285 adult participants referred to surgical treatment for chronic or recurrent tonsillitis. The participants will either have TE, TT or watchful waiting (WW). The primary outcome will be the difference between the mean disease-specific Tonsillectomy Outcome Inventory-14 (QoL questionnaire) scores at 6 months. Comparison is made firstly between the combined TE+TT and WW groups (superiority analysis), and secondly between the TE and TT groups (non-inferiority analysis). Discussion: This study will add significant new information to the effects and harms of TE and TT procedures in the treatment of adults with chronic or recurrent tonsillitis. Trial registration: ClinicalTrials.gov: NCT04657549