Preceptors' Need For Support In Tutoring Pharmacy Students in Finnish Community Pharmacies

A pharmacy degree in Finland includes a six-month obligatory internship. The internship is integrated with theoretical studies and adds up to 30 European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) credits of the BSc (Pharm) degree. Learning is supported by reflective assignments from the university. The preceptors have an important role in organizing the internship and tutoring students successfully in community pharmacy settings. Objective: to assess whether the preceptors of University of Helsinki’s teaching pharmacies need pedagogic support in tutoring and if so, in which core pharmaceutical tasks or tutoring skills. Methods: The survey was sent to all preceptors of University of Helsinki´s teaching pharmacies (n=326) in 2011 (response rate 58%, n=190). The data was analyzed statistically using Excel (version 12.3.6). The open-ended questions were analyzed by qualitative content analysis. Results: The majority of preceptors found their skills in tutoring the students mainly good. However, assessment of learning (27% of the respondents), giving feedback (23%) and organizing the learning situations supportive for learning (23%) were the areas in which the preceptors mostly indicated a need for support. Teaching current care guidelines and pharmaceutical care (36%) and multi-professional collaboration (28%) were the areas in which the preceptors expressed that they needed to update their skills. Conclusions: The faculty should focus the support on the pedagogic skills of preceptors, particularly in improving their skills in assessment of learning and in reflective dialogue. In addition, their skills in teaching clinical and patient care aspects of pharmacy practice should be enhanced. Conflict of Interest We declare no conflicts of interest or financial interests that the authors or members of their immediate families have in any product or service discussed in the manuscript, including grants (pending or received), employment, gifts, stock holdings or options, honoraria, consultancies, expert testimony, patents and royalties   Type: Original Research &nbsp

Asuinalueiden identiteettien jäljillä:Seinäjokelaisten näkemyksiä ja kokemuksia asuinalueidensa identiteeteistä ja aluesamastumisestaan

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan seinäjokelaisten näkemyksiä ja kokemuksia omien asuinalueidensa identiteeteistä sekä aluesamaistumisestaan. Aihe on ajankohtainen, sillä kuntaliitokset ovat piirtäneet Seinäjoen kaupungin rajat uusiksi viimeisen 15 vuoden aikana. Nykyään Seinäjoki on kasvava maakuntakeskus, jonka asuinalueiden identiteetit kohtaavat uusia haasteita kaupungin laajenemisen, imagomarkkinoinnin sekä globaalistumisen myötä. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, löytyykö Seinäjoen asuinalueilta omaleimaisia identiteettejä, jotka erottavat ne muista alueista. Millaisia ne ovat, millaisista ominaisuuksista ja piirteistä ne rakentuvat? Entä millaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten alueen asukkaat kokevat aluesamaistumista ja omaksuvat asuinalueensa identiteetin? Mielenkiinnon kohteena olivat myös mahdolliset aluerakenteellisista muutoksista johtuneet muutokset identiteeteissä. Ovatko esimerkiksi kuntaliitokset näkyneet jollain tavalla ihmisten arkisessa elinympäristössä? Näiden lisäksi tutkielmassa oltiin kiinnostuneita, eroavatko alueen ulkopuolisten mielikuvat ja käsitykset asuinalueen asukkaiden kokemasta alueellisesta identiteetistä. Tutkielmassa syvennyttiin etenkin Suomessa tehtyyn alueellisen identiteetin ja aluesamaistumisen tutkimukseen. Aiheen kannalta olennaisia käsitteitä ovat paikka, alue, alueellinen identiteetti, aluesamaistuminen sekä maine ja imago. Alueellinen identiteetti ja aluesamaistuminen voivat lähteä muodostumaan hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää, millaiset eri tekijät niiden taustalla voivat vaikuttaa. Nykyään esimerkiksi identiteetit ovat entistä enemmän tietoisesti rakennettuja, taloudelliseen kilpailukykyyn keskittyviä ja nopeasti muuttuvia, kun taas tutkimusten perusteella aluesamaistuminen vaatii kehittyäkseen aikaa ja hyviä sosiaalisia sidoksia alueen sisäisesti. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta sähköisestä kyselystä, joista toisen keräsi Seinäjoen kaupunki vuonna 2016. Vastaajia tähän kyselyyn oli yhteensä 415. Toinen kyselyaineisto kerättiin talvella 2018. Vastauksia tähän kyselyyn saatiin yhteensä 130. Kyselyaineistojen analyysi toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Aineistoa tarkasteltiin määrällisesti ristiintaulukoinnin ja χ²-testin avulla sekä laadullisesti sisällönanalyysin periaattein luokitellen ja teemoitellen. Tutkielmassa saadut tulokset olivat pitkälti linjassa hypoteesien ja aiempien tutkimustulosten kanssa. Aluesamaistumiseen ja identiteettien omaksumiseen vaikutti etenkin alueella asuttu aika, ikä, perhetyyppi, asumismuoto, yhteisöllisyys ja seuratoimintaan osallistuminen. Nämä huomiot pätivät yleisesti koko Seinäjoen alueella. Asuinalueita tarkasteltiin tilastoalueittain, joille jokaiselle onnistuttiin luomaan yleinen identiteettiprofiili. Suurimmat erot identiteeteissä olivat Kanta-Seinäjoen ja kuntaliitoskuntien asuinalueiden välillä. Kuntaliitosten vaikutukset näkyivät etenkin palvelurakenteiden muutoksina Kanta-Seinäjoen ulkopuolisilla alueilla. Muutaman asuinalueen identiteettiin kohdistui melko voimakkaita käsityksiä ja mielikuvia alueen ulkopuolisten toimesta. Asuinalueiden identiteetit muodostuvat hyvin pitkälti ihmisten arkisen elämän kannalta tärkeiden elementtien ja ominaisuuksien varaan. Elämäntilanne osoittautui yhdeksi merkittävimmäksi aluesamaistumiseen ja alueellisen identiteetin omaksumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Saatujen tutkimustulosten lisäksi vastauksista paljastui, että Seinäjoen kaupunkia ei koeta vielä yhtenäisenä. Kuntaliitoskuntien asukkaat kokevat eriarvoisuutta eivätkä miellä itseään seinäjokelaisiksi. Pelko oman alueen identiteetin menettämisestä voi estää yhtenäisen ja yhteisen kaupunki-identiteetin kehittymisen

Palvelukoti Koivun ja Tähden aktiviteettitoiminta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää palvelukodin asukkaiden aktiviteettitoimintojen toteutumista. Opinnäytetyön tavoitteenamme oli tuottaa tietoa henkilökunnalle aktiviteettitoimintojen toteutumisesta. Opinnäytetyön tehtävänä oli antaa ehdotuksia henkilökunnalle aktiviteettien järjestämisestä. Ikääntynyt ihminen tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintaa ylläpitämään toimintakyvyn osa-alueita. Palvelutalossa aktiviteettien järjestäminen on henkilökunnan vastuulla. (Löppönen ja Voutilainen 2020.) Opinnäytetyömme oli kvantitatiivinen. Teimme sähköisen kyselyn Palvelukoti Koivun ja Tähden henkilökunnalle asukkaiden aktiviteettitoiminnasta. Kohderyhmänä meillä oli koko talon vakituinen henkilökunta. Yli puolet vastaajista kertoi olleensa töissä terveydenhoitoalalla yli kuusi vuotta. Keskeisimpien tulosten mukaan enemmistö henkilökunnasta piti enemmän ryhmäaktiviteetteja kuin yksilöaktiviteetteja ja haasteina henkilökunta koki ajanpuutteen, asukkaiden haluttomuuden osallistua aktiviteetteihin, vähäisen henkilökunnan määrän ja materiaalien vähäisyyden. Kehittämisehdotuksina voisi olla opinnäytetyön tuloksina tulleiden ehdotusten ja valmiin vinkkipankin hyödyntämistä, henkilökunnan yhteistä suunnittelua aktiviteettien järjestämiseen (milloin, kuka, mitä) ja lisäksi mahdollisia uusia materiaalihankintoja (lahjoitukset, kierrätys). Arkisia aktiviteetteja asukkaille voisi olla esimerkiksi kahvin keittäminen, sängyn petaaminen, ruokaliinojen viikkaus ja kukkien kastelu