Autojen ympäristövaikutuksiin liittyvä keskustelu autoalan viestinnässä ja sanomalehdissä vuosina 1990 – 2013

Suomi alkoi autoistua 1950-luvulta lähtien, johon vaikuttivat autojen massamittainen tuotanto, elintason nousu ja kaupungistuminen. Autojen ympäristövaikutuksiin kiinnitettiin ensimmäisen kerran laajamittaista huomiota vuonna 1968 Enemmistö ry:n myötä, jolloin yhdistys kritisoi autojen pakokaasupäästöjä ja niiden vaikutuksia. Myöhemmin kritiikki on laajentunut myös muihin autojen aiheuttamiin päästöihin, ja auto nähdään monesti merkittävänä ilmastonmuutosta kiihdyttävänä tekijänä. Sanomalehdissä alettiin uutisoida autojen ympäristövaikutuksista 1980-luvun lopulta lähtien, jolloin myös yleinen keskustelu ilmastonmuutoksesta alkoi kiihtyä. Autojen ympäristövaikutuksia tarkastellaan sosiaalisesti konstruoituna ilmiönä, jota on rakennettu sanomalehdissä sekä autoalan viestinnässä. Tutkimuksen analyysi perustuu triangulaatioon, jossa tarkastellaan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti, miten autojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja päästöihin vaikuttavia laitteita on käsitelty eri toimijoiden viestinnässä ajanjaksolla 1990–2013 ja miten viestintä on vastaanotettu. Tärkeimpiä tämän tutkimuksen lähteitä ovat olleet Jari Lyytimäen tutkimukset median vallasta päästökeskusteluissa sekä tutkimuskyselyt kuluttajien ympäristöasenteista. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ensimmäiseen kokonaisuuteen kuuluu kahdeksan valtakunnallisen lehden uutisointi ja autoalan viestintä, joissa tarkastellaan autojen päästöihin liittyvää uutisointia. Tulosten perusteella autojen ympäristövaikutuksia käsittelevä viestintä oli huipussaan 2000-luvun alussa, jolloin uutisoitiin etenkin erilaisista teknisistä laitteista kuten sähköautoista. Uutisissa korostuu toisaalta teknologiausko päästöttömään tulevaisuuteen, toisaalta taas autoilu nähdään yhtenä suurimpana syypäänä ilmastonmuutokseen. Autoalan viestinnässä puolestaan korostuu autokannan uusiutumisen tarve päästöjen vähentämiseksi. Useimmat kuluttajat pitävät tärkeänä päästöjen vähentämistä, mutta itse toimintaan ei yhtä moni ole valmiita ryhtymään. Toinen empiirinen osa koostuu joulukuussa 2013 suoritetusta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuluttajien ympäristöhuolta sekä asenteita autoihin ja päästöihin. Tutkimuskyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan ympäristöstä ja tietävät miten päästöjä voisi vähentää, mutta useimmat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä ympäristöystävällisemmistä tuotteista

Logistiikan digitalisaatiostrategia : Kohti tehokasta ja kestävää logistiikkaa digitalisaatiolla

Logistiikan digitalisaation strategisemman kehittämisen edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriössä asetettiin 20.8.2019 hanke logistiikan digitalisaatiostrategiasta. Strategian tarkoituksena on ohjata tulevia politiikkatoimia liittyen logistiikan digitalisaatiokehitykseen ja logistiikka-alan digitalisoituvaan liiketoimintaympäristöön. Strategian tavoitteena on sekä vauhdittaa logistiikka-alan digitalisoitumiskehitystä että saavuttaa logistiikan digitalisaation avulla tehokkuus, turvallisuus- ja kestävyyshyötyjä. Vision ja strategian lisäksi strategia sisältää ehdotukset keskeisistä toimenpiteistä. Logistiikan digitalisaatiostrategiassa on keskeistä, että infrastruktuuri, logistiikka ja tieto muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Logistiikan digitalisaatiostrategian visiona on siirtyä kohti tehokasta ja kestävää logistiikkaa digitalisaatiolla. Käynnissä oleva pandemia on osoittanut, että pysyvä digitaalinen siirtymä tuo resilienssiä, ennakoitavuutta ja parantaa globaalia kilpailukykä sekä mahdollisuuksi vastata ilmastohaasteeseen

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportti 2022 : Ministeriön vuoden 2022 toimet kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön vastuullisuusraportissa kerrotaan, miten ministeriö on edistänyt YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamista vuonna 2022. Kestävän kehityksen edistäminen ja vastuullisuus ovat mukana kaikessa liikenne- ja viestintäministeriön toiminnassa. Ekologisen kestävyyden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentäminen on keskeistä. Toimenpiteet liittyvät fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uudistamiseen ja liikennejärjestelmän tehostamiseen, mikä tarkoittaa muun muassa kestävien liikkumismuotojen osuuden lisäämistä ja logistiikan tehostamista tiedon avulla. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta digitaalisilla yhteyksillä, liikenteellä ja viestinnällä on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja uudistumiselle sekä koko Suomen elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Sosiaalisen kestävyyden kannalta ministeriön työ varmistaa ihmisten perustarpeiden toteutumista. Toimet liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja liikenne- ja digitaalisten palveluiden esteettömyyteen. Valtiokonttori suosittaa kaikkia valtion virastoja laatimaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. Agenda2030-tavoitteet ovat Valtiokonttorin ohjeistaman vastuullisuusraportoinnin perusta

Hoitajien kokemuksia työkierrosta Sastamalan terveyskeskussairaalan osastoilla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia työkierrosta ja lainavuoroista Sastamalan Terveyskeskussairaalan osastoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa työn tilaajalle hoitajien työkierron ja lainavuorojen kokemuksista ja sen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Työkierto on arkipäivää terveydenhuollossa ja etenkin erikoissairaanhoidossa. Potilaat siirtyvät erikoisalojen välillä ja työntekijöiltä vaaditaan asiantuntijuuden lisäksi muutosvalmiutta. Työkierrolla tarkoitetaan, että työntekijä siirtyy työpaikan sisällä toiseen yksikköön hoitamaan uutta tehtävää. Työkierto on niin työntekijälle kuin koko työyhteisöllekin oppimisen paikka. Työkierto antaa työntekijälle mahdollisuuden kehittää itseään, lisätä ammattitaitoaan ja mahdollisuuksia edetä urallaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena, jonka aineistosta tehtiin induktiivinen, eli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto kerättiin internetkyselylomakkeella alkuvuodesta 2023. Tutkimukseen vastasi 27 hoitajaa Sastamalan terveyskeskussairaalan osastoilta. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitajien kokemukset työkierrosta ja lainavuoroista olivat pääosin hyviä, mutta toisaalta lainavuorot koettiin myös kuormittavina ja ahdistusta aiheuttavina. Tutkimuksessa nousi esiin myös perehdytyksen merkityksellisyys. Opinnäytetyössä selvitettiin myös työkierron sekä lainavuorojen vaikutusta työhyvinvointiin. Vastausten mukaan työkierto ja lainavuorojen tekeminen vaikuttaa osalla vastaajista negatiivisesti työhyvinvointiin. Lainavuorot ovat aiheuttaneet jännitystä, turhautumista, stressiä, ahdistusta ja jopa pelkoa. Toisaalta vastauksissa tuli esille myös positiivisia tekijöitä. Lainavuorot koettiin virkistävinä, koska niissä saa vaihtelua omaan työympäristöön ja se auttaa jaksamaan työssä. Opinnäytetyön avulla saatiin kehittämisehdotuksia työkierto- ja lainavuorokäytännön toteutukseen. Esiin nousseita asioita oli vapaaehtoisuus ja tasapuolisuus. Jatkotutkimuksena voisi selvittää sitä, miten osastojen käytäntöjä voisi yhtenäistää, joka helpottaisi työkierron sekä lainavuorojen tekemistä

Preparation of copper–silicon dioxide nanoparticles with chemical vapor synthesis

Atmospheric pressure chemical vapor synthesis was used to produce copper nanoparticle composites in an amorphous silicon dioxide, i.e., either copper nanoparticles coated with amorphous silicon dioxide or copper nanoparticles embedded in amorphous silicon dioxide matrix. Synthesized metal–organic copper(I) complex was used as a precursor that provided well-defined ratio (1:2) of copper and silicon. The thermal decomposition of the Cu(I) complex molecule leads to homogenous nucleation and formation of copper nanoparticles which are subsequently coated with Si/SiO2 in the gas phase. The decomposition was greatly enhanced when reductive atmosphere, i.e., H2/N2 10 v% were used instead of pure nitrogen. A narrow size distribution with the geometric mean diameter of the particle agglomerates around 30 nm was observed while the primary size of the copper core particles was around 5 nm