Matkailun koulutusta kehittämässä – ennakoinnin oppimispolut MTI:ssa

Developing tourism education– foresight learning paths at MTI In this review, we describe how foresight competence has been conceptualized and implemented in the curricula of Multidimensional Tourism Institute (MTI). We approach the subject from the perspective of MTI’s higher education partners: University of Lapland and Lapland University of Applied Sciences. Developing foresight competence amongst tourism stakeholders in Lapland has been one of the main objectives since the establishment of MTI. In order to achieve this common aim, foresight competence was included in MTI’s curricula. The concept of foresight refers here to skills and knowledge that enhance understanding about future possibilities. It includes also the ability to apply these insights and views on everyday practices in order to improve them. A learning path means different levels and different areas of expertise placed in different academic years, which form a cumulative continuum of learning. In MTI’s curricula, foresight competence is represented through theoretical approaches, concepts, and methods of futures research, and foresight. In our review, we challenge the reader to reflect on whether curriculum development in the future could be done more from the point of diversity of competences through differ-ent educational dimensions, instead of one educational dimension. Progressing curricula based on competences could be a key to advance holistic tourism education development.In this review, we describe how foresight competence has been conceptualized and implemented in the curricula of Multidimensional Tourism Institute (MTI). We approach the subject from the perspective of MTI’s higher education partners: University of Lapland and Lapland University of Applied Sciences. Developing foresight competence amongst tourism stakeholders in Lapland has been one of the main objectives since the establishment of MTI. In order to achieve this common aim, foresight competence was included in MTI’s curricula. The concept of foresight refers here to skills and knowledge that enhance understanding about future possibilities. It includes also the ability to apply these insights and views on everyday practices in order to improve them. A learning path means different levels and different areas of expertise placed in different academic years, which form a cumulative continuum of learning. In MTI’s curricula, foresight competence is represented through theoretical approaches, concepts, and methods of futures research, and foresight. In our review, we challenge the reader to reflect on whether curriculum development in the future could be done more from the point of diversity of competences through differ-ent educational dimensions, instead of one educational dimension. Progressing curricula based on competences could be a key to advance holistic tourism education development

Hintatilastot 2015

Taitto ja toimitus: Irene Murtovaara ja Sanna Kettunen, Luke201

Modernisation of agricultural statistics : Final report

The “Modernisation of agricultural statistics” project had three main goals: (1) modernisation of the statistical register of agricultural and horticultural enterprises (Mapu), (2) identification of new data sources that use agricultural statistics, and (3) the better utilisation of farm related geospatial data to define the location of farms. In addition, an international seminar was held in Poland during the project in cooperation with other countries carrying out a similar project and with representatives of Eurostat. The project was divided into work packages in accordance with the main goals. The first work package included the modernisation of Mapu. This work package was further divided into two main tasks based on data sources: administrative data and direct data collection. Before the concrete modernisation of systems and databases, we identified how well the definition of a farm used in Mapu corresponds with the definition of a farm used in EU statistics (Article 2 of regulation (EU) 2018/1019 on integrated farm statistics). In practice, the definition of a farm entity used in Mapu in accordance with the Integrated Administration and Control System (IACS) corresponds well with the definition used in EU statistics. The most significant difference is that Mapu mainly does not include fur farming, reindeer husbandry and beekeeping. Apart from fur farming, the significance of these sectors is low, and this project does not recommend that enterprises engaged in these sectors be added to Mapu. Fur farms are included in the Business Register of Statistics Finland, which can be used to produce statistics of fur farms. If statistical obligations related to fur farming expand later, for example, as a result of the SAIO regulation, adding fur farms to Mapu should be reassessed. Mapu’s databases and related data flows were modernised during the project. The removal of direct database rights to datasets of agricultural administration for reasons related to information security was a significant change regarding administrative data. The Hansolo loading platform was built as a new solution. The administrative data required for agricultural statistics is copied regularly in Hansolo, from which data is available for Mapu and agricultural statistics. In addition to databases and data flows, the data content was modernised. Adding the contact details and business ID of farm parties, such as farmers, to the data content was the most significant addition. The data system of the administrative body of rural industries, belonging to IACS, is the primary data source. Data about animals is obtained from animal registers. In other words, units (farms and horticultural enterprises) in Mapu are the same as units in IACS. Some data in Mapu can be obtained through direct data collection processes in conjunction with the survey for horticultural statistics. During this project, the data collection application, databases and data flows of this survey were modernised regarding all process phases, ranging from data collection to publication. As a new feature in data collection for horticultural statistics, farmers were able to log in to the online application through strong electronic identification using their banking codes, for example. As a result, it was not necessary to send usernames and passwords separately to respondents. In 2020, the data collection application was developed further by introducing an authorisation feature. In practice, this means that farmers can authorise another person to respond to the survey on their behalf. In the second work package, we identified the broader use of data about farm coordinates to define the location of farms in agricultural statistics. The aim is to present data on maps better than before, while considering the data privacy of individual farms. In the third work package, we examined what new data sources could be used more effectively than at present in agricultural statistics. According to the examination, data in the parcel databank about the use of crop protection products apparently represented the actual use of products better than data collected through the current data collection process. The use of parcel specific data obtained from farms for various purposes is developing and, as a result, parcel data may also become available as source material for statistics by new electronic means. In addition, we developed a method to calculate the field-specific monoculture area. Compared with the previous method version, the use of the QuantumGIS program was a new factor. It helped to accurately define the area used for a single crop in consecutive years, also when the crop was only grown in part of the parcel in question during the three years under examination. The method for calculating the monoculture area developed in this project will be used in the 2023 IFS data collection process to produce data about crop rotation. Considering the future of agricultural statistics, it will be interesting to see how new production sectors, such as insect farming, will possibly be included in the statistics. This also applies to questions related to production methods: in the future, food may be produced by enterprises other than conventional farms, such as by enterprises engaged in vertical farming. Environmental issues have steered agricultural activities in the past and will continue to do so during the next few years. For example, sequestering carbon in farmland may expand beyond perennial grasslands and fallows. Data production related to products sold, combined with statistics of environmental impact arising from agriculture, presents a challenge in agricultural statistics. Growing and new statistical needs, together with fewer resources, will steer statistical production during the next few years towards the use of new data sources and the identification of data production that is “sufficiently good” in terms of quality and finances. Modernisation of agricultural statistics co-funded by the Eurostat (Finland Grant agreement 2018.0212). This publication is the final report of the project (20.8.2020)

Viljelijät harppasivat sähköisiin tilastoihin

Tutkimiusmatkalla201

Development of Finnish organic production and farm structure

201

Maatilojen määrä on puolittunut vuodesta 1995

201

Maatalouslaskenta 2010:n tuloksia

Vuoden 2010 maatalouslaskennan tulokset osoittavat, että suomalaisen maatalouden rakennemuutos jatkuu. Tilojen määrä vähenee ja viljelijät ovat entistä iäkkäämpiä. Kotieläintilojen viljelijät ovat keskimäärin nuorempia ja he ovat hallinneet tilaa lyhyemmän ajan kuin kasvinviljelytilojen viljelijät. Karjatiloja on aiempaa harvemmassa ja viljatilojen osuus kasvaa. Suurimmalla osalla kotieläintiloista maatalous on päätoimista, kun taas kasvinviljelytiloilla maataloutta harjoitetaan usein sivutoimisesti. Tehdyn maataloustyön määrä on kotieläintiloilla suurempi kuin kasvinviljelytiloilla, vaikka kasvintuotannossa työskentelevien henkilöiden lukumäärä on suurempi. Kolmannes maa- ja puutarhataloudessa työskentelevistä on naisia. Suomalainen viljelijä on keskimäärin 51-vuotias ja hän on hallinnut tilaa keskimäärin reilut 20 vuotta. Noin puolella tilojen vastuuhenkilöistä on maatalous- tai puutarha-alan koulutus. Noin kolmannes Suomen lähes 64 000 maatilasta ja puutarhayrityksestä harjoittaa maa- ja puutarhatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Monialaisia tiloja on useimmiten kaupungeissa tai niiden läheisyydessä sekä harvaan asutuilla alueilla. Harvinaisempia ne ovat ydinmaaseudulla. Eniten muuta yritystoimintaa on kasvinviljelyyn tai erikoiskasvintuotantoon suuntautuneilta tiloilta. Suhteellisesti yleisintä monialaisuus on hevostiloilla. Monet kotieläintilat ovat keskittyneet vain kotieläintalouteen. Lypsykarja- ja sikatilojen joukossa monialaisten tilojen osuus on pienin. Lähes 90 prosentilla monialaisista tiloista muussa yritystoiminnassa hyödynnetään maatalous- ja puutarhatuotantoon tarkoitettuja koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Noin 40 prosentilla muuta yritystoiminta harjoittavista tiloista muun yritystoiminnan liikevaihto jää alle 10 000 euron vuodessa, joten sillä vain täydennetään maataloutta. Yleisin toimiala on palvelut. Se on liikevaihdoltaan merkittävin muun yritystoiminnan toimiala noin 70 prosentilla monialaisista tiloista. Maatalouslaskenta 2010:n yhteydessä toteutettiin ensimmäistä kertaa tuotantomenetelmätutkimus, jossa kerättiin tietoa energiankulutuksesta ja -tuotannosta, kastelusta, peltoviljelystä ja kotieläinten hoidosta. Mukana oli noin 14 000 maatalous- ja puutarhayritystä eli noin joka viides Suomen tiloista. Näiden tilojen tiedoista on estimoitu kaikkia Suomen tiloja kuvaavat tulokset. Ensimmäiset tuotantomenetelmätutkimuksen tuloksista julkaistiin lokakuussa 2011. Seuraavat julkistukset ovat joulukuussa ja vuoden 2012 tammikuussa. Tuotantomenetelmätutkimuksen ensimmäisten tulosten mukaan noin puolet Suomen pelloista muokataan ja/tai kylvetään vuoden aikana. Yleisin perusmuokkausmenetelmä on syyskyntö. Keskimäärin viidennes peltoalasta on paljaana talvella. Neljännes pelloista saa lantaa. Lannanlevitykseen käytetyn peltoalan osuus on luonnollisesti karjatiloilla suurempi kuin kasvinviljelytiloilla. Lietelannan levitysalasta lähes kolmanneksella lanta sijoitetaan suoraan maahan ja pintalevitetystä lannasta suurin osa mullataan levityksen jälkeen

Tietoa maatiloista ja niiden toiminnasta – Maatalouslaskenta 2010 ja tuotantomenetelmätutkimus

Maatalouslaskenta on kaikki maatilat kattava maatalouden rakennetutkimus, jolla kerätään tietoa maatilojen tuotantovälineistä ja toiminnasta. Maatalouslaskenta toimeenpannaan kymmenen vuoden välein maailmanlaajuisena tilastotutkimuksena FAO:n suositusten mukaisesti. EU:n ja Euroopan talousalueen maissa maatalouslaskentaa ohjaa maatalouden rakennetutkimukseen liittyvä EU-lainsäädäntö. Maatalouslaskentojen välillä suoritetaan 2–3 vuoden välein suppeampia rakennetutkimuksia, joissa tiedot kerätään vain osalta maatiloista. Maatalouslaskennalla saatava tieto on tärkeää aineistoa maatalous- ja elintarvikealan poliittisessa päätöksenteossa ja tutkimuksessa. Suomessa maatalouslaskennat ja rakennetutkimukset toteuttaa Tike – Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Maatalouslaskenta 2010:n tiedonkeruu tehdään syksyn 2010 ja talven 2011 aikana kaikille Suomen noin 65 000 maatilalle. Osa tiedoista saadaan maatalousalan tilastoista ja rekistereistä, mutta paljon asioita jää kysyttäviksi suoraan viljelijöiltä. Tiedonkeruun alussa viljelijöillä on mahdollisuus antaa tiedot sähköisellä lomakkeella Internetin kautta. Maatilat, jotka eivät vastaa sähköisesti, täyttävät paperilomakkeen, jonka tiedot kerätään puhelinhaastatteluilla. Tike tarkistaa ja julkaisee kerätyt tiedot sekä toimittaa ne EU:n tilastotoimistolle (Eurostat). Maatalouslaskennan ja tuotantomenetelmätutkimuksen kaikissa maissa kerättävät tiedot on määritelty EU:n asetuksessa. Lisäksi mukaan voidaan ottaa tarpeellisiksi katsottuja kansallisia kysymyksiä. Kysyttävien asioiden määrä on kuitenkin pidettävä kohtuullisena, jotta viljelijä voi vastata kyselyyn mahdollisimman helposti ja nopeasti. Maatalouden ympäristövaikutuksiin ja eläinten hyvinvointiin liittyvän tiedon tarve on kasvanut. Siksi EU on päättänyt tehdä maatalouslaskennan yhteydessä erillisen tuotantomenetelmätutkimuksen, jossa osalta tiloista kerätään yksityiskohtaista tietoa peltoviljelyn ja eläintenhoidon menetelmistä. Suomessa tuotantomenetelmätutkimukseen otetaan noin 15 000 tilaa. Vuoden 2010 maatalouslaskenta on kymmenes Suomessa toteutettava maatalouslaskenta ja samalla vietetään maatalouslaskennan 100-vuotisjuhlaa. Suomen ensimmäinen maatalouslaskenta tehtiin vuonna 1910 eli jo ennen itsenäistymistä. Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden aikana Suomessa on tehty EU-lainsäädännön mukaisia maatalouden rakennetutkimuksia, joista vuoden 2000 maatalouslaskenta on laajin. Maataloustilastoissa näkyvät Suomen maatalouden ja yhteiskunnan muutokset. Sadan vuoden aikana kerätty tieto auttaa hahmottamaan maatalouden menneitä vaiheita ja tulevaa kehitystä

Nuorten osuus viljelijöistä pienenee sukupolvenvaihdosten vähentyessä

vo

Structural development and economic situation of agriculture : Structural development in agriculture

202