Jaettuna : yhdessä vai ilmiönä, tuottajaosuuskunnan johtamismalli

Pro gradu -tutkimukseni konteksti on osuustoiminta, tarkemmin määriteltynä tuottajaosuuskunta. Tutkimuksellani selvitän osuuskunnan jaettua johtajuutta tuottajaosuuskunnan johtamismallina. Tutkimukseni kohde on tuottajaosuuskunnan hallitus ja toimitusjohtaja sekä niiden välinen johtajuuden jakaminen. Johtamismallin teoreettisen selvityksen aloitan tutkimalla johtajuutta ja johtamismalleja yleisellä tasolla. Sen jälkeen siirryn tutkimaan jaettua johtajuutta ja sen mahdollisuutta olla tuottajaosuuskunnan johtamismalli. Kohteena hallitustyöskentelyssä on omistajaohjaustilanteet. Pyrin myös selvittämään johtamisen ja omistajaohjauksen eroavaisuutta. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja sijoittuu hallintotieteen tutkimuskentässä johtajuuden tutkimukseen. Keräsin tutkimuksen empiirisen aineiston puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, joka on teoriasidonnainen analyysitapa. Tutkimustulosten mukaan tuottajaosuuskunnan johtamismalli on jaettu johtajuus. Johtajuus ilmenee selvimmin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisessä vuorovaikutuksessa. Tuottajaosuuskunnan muilla hallinnon tasoilla johtajuus ei ole niin selkeää ja omistajaohjaus/ johtajuuden erottaminen tai yhdistäminen toisistaan ei tullut tässä tutkimuksessa selville. Siitä tarvitaan lisätutkimusta

”Kirjallisuus on alakoulun aarrearkku” : luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia lastenkirjallisuuden käytöstä alkuopetuksessa

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata opettajien käsityksiä ja kokemuksia lastenkirjallisuudesta ja sen käyttömahdollisuuksista alkuopetuksessa. Tutkimuksen alussa esitellään lastenkirjallisuuden syntyä Suomessa, sen lajeja ja tehtävää. Lisäksi tarkastellaan lastenkirjallisuutta alkuopetusikäisen lapsen ja kouluopetuksen näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen tulkinnallinen tutkimus, jonka tavoitteena on kuvailla ja ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Tutkimusaineiston avulla etsitään vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaista lastenkirjallisuutta alkuopettajat käyttävät opetuksessaan? Miten alkuopettajat käyttävät lastenkirjallisuutta opetuksessaan? Millaisena alkuopettajat kokevat lastenkirjallisuuden merkityksen? Aineisto koostuu viiden opettajan kirjoittamista kirjoitelmista. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajat käyttävät lastenkirjallisuutta monipuolisesti opetuksessaan. Lastenkirjallisuutta luetaan sekä oppilaan että opettajan toimesta. Lukukokemuksia työstetään monipuolisesti. Lastenkirjat toimivat virikkeenä keskustelulle sekä erilaisille tehtäville ja töille. Lastenkirjallisuuden käyttö korostuu äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla, mutta kirjallisuutta hyödynnetään monipuolisesti myös muiden aineiden tunneilla. Opettajat valitsevat opetuksessa käytettävän kirjallisuuden harkiten. Tiettyjen kirjallisuuden lajien suosimisen sijaan opettajat valitsevat käytettävän kirjallisuuden ennemminkin kyseiseen tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivaksi. Opettajat kokevat lastenkirjallisuuden kehittävän lapsen mielikuvitusta, sanavarastoa ja ajattelutaitoja. Lisäksi kirjojen koetaan tukevan lukuharrastusta ja lukutaidon kehitystä. Tarinoilla nähdään olevan vaikutus myös lapsen tunne- ja sosiaalielämään. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että lastenkirjallisuus tarjoaa monipuoliset käyttömahdollisuudet alkuopetuksessa. Monipuolista ja eritasoista lastenkirjallisuutta sekä vaihtelevia työtapoja käyttämällä voidaan huomioida sekä yksittäisen oppilaan että koko luokkayhteisön tarpeita. Lisäksi lastenkirjallisuuden avulla voidaan tukea yhteisöllistä oppimista

Kyselylomakkeen laatiminen diabetesta sairastavien kouluikäisten lasten insuliinipumppuhoidon ohjauksen arviointiin

Lasten diabeteksen on todettu olevan yleisempää Suomessa kuin missään muualla maailmassa ja tyypin 1 diabetes on yleistymässä nopeaa tahtia. Vuonna 2008 Suomessa oli 3840 alle 15-vuotiasta diabeetikkoa. Insuliinipumppuhoito on joustavaa ja elimistön omaa insuliinin tuotantoa mukaileva hoitomuoto. Diabeteksen hoidossa on yhä enemmän siirrytty insuliinin annosteluun insuliinipumpulla. Vuonna 2009 Jorvin sairaalan lastentautien ja lastenkirurgian osastolla L1 aloitettiin yhteensä noin 40 insuliinipumppuhoitoa. Opinnäytetyömme on osa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Projektin tavoitteena on kehittää lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta lastenosastoilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia ohjausinterventioita, joilla saavutetaan lapsen, nuoren ja perheen voimaantuminen sekä kehittää potilasohjauksen opetusta ammattikorkeakouluissa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan, HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön sekä kolmannen sektorin yhdistysten kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kehittää kyselylomake, jonka avulla voidaan arvioida tyypin 1 diabetesta sairastavien kouluikäisten eli 7-12-vuotiaiden lasten insuliinipumppuhoidon ohjausta. Tavoitteena on kyselylomakkeen avulla kartoittaa, millaista ohjaus on tällä hetkellä ja miten sitä voisi tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyömme tavoitteena on edistää voimaannuttavaa ohjausta. Teemme opinnäytetyömme yhteistyössä Jorvin sairaalan lastentautien ja lastenkirurgian osaston L1 kanssa. Kyselylomake vastaa kysymyksiin, millaiseksi kouluikäinen kokee saamansa ohjauksen, mitä taitoja kouluikäisellä on ohjauksen jälkeen, mitä tietoja kouluikäisellä on ohjauksen jälkeen ja miten insuliinipumppuhoidon ohjausta voidaan kehittää kouluikäisen mielestä. Kyselylomake on laadittu kouluikäisen kehitystason ja hyvän kyselylomakkeen tunnuspiirteiden mukaan. Kouluikäinen voi täyttää kyselylomakkeen itse tai jonkun muun avustuksella. Kyselylomakkeella arvioidaan insuliinipumppuhoidon ohjausta koko hoitojakson ajalta.Type 1 diabetes have become a common disease, and it has been noted that juvenile diabetes is more common in Finland than anywhere else in the world. In 2008, there were 3840 under-fifteen-year-olds with type 1 diabetes in Finland. Insulin pump therapy is flexible and it is a medical treatment which adapts human´s own insulin production. Nowadays insulin is dosed more and more with an insulin pump in the treatment of diabetes. The use of insulin pump therapy has increased annually and, in 2009, forty therapies were initiated in Jorvi Hospital, Espoo, Finland. Our final project was part of the project called Patient Education of Children, Adolescents and Their Families. The aim of this project was to improve patient guidance by developing new patient guidance methods, which would empower patients, and by enhancing the teaching of patient guidance in the Finnish Universities of Applied Sciences. The project was carried out in cooperation with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Health Care and Social Services, Helsinki, Finland, The HUCH Hospital Area, Gynaecology and Paediatric Care, Helsinki, Finland and Finnish third sector organizations. The purpose of our final project was to improve a questionnaire. With the aid of the questionnaire, one may estimate the patient guidance of insulin pump therapy of school-aged children with type 1 diabetes. This final project show what kind of guidance there is now and how the patient guidance may be improved in future. The aim of this project was to advance the empowerment of the guidance of the children. We made the questionnaire in collaboration with the hospital ward L1 of the Jorvi Hospital, Espoo, Finland. The questionnaire includes questions such as how school-aged children experience patient guidance, what skills school-aged children have after patient guidance, what knowledge school-aged children have after patient guidance and how the patient guidance of insulin pump therapy can be developed in school-aged children´s opinion. The questionnaire follows the development stage of school-aged children and the features of a good questionnaire. School-aged children can fill in the questionnaire alone or with someboby else. The patient guidance is assessed by the questionnaire during the entire treatment period

Katso, koe, kannusta : sähköinen tietopaketti vanhemmille lapsen omatoimisuuden, leikkimisen, liikkumisen ja osallisuuden tukemiseen

Vanhemmat toivovat lisäaikaa perheen kanssa olemiseen. Kiireinen arki ja työhuolet vievät voimia vanhemmilta, energiaa ei riitä lasten kanssa olemiseen, leikkimiseen ja liikkumiseen. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin, miten merkittävästi perheen yhteisellä ajalla voidaan edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tarkoituksena on nostaa esiin, että lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen on vanhemman ja varhaiskasvattajan yhteinen päämäärä. Tässä työssä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu neljästä aihe-alueesta, joita ovat omatoiminen, leikkivä, liikkuva ja osallistuva lapsi. Korostamme lapsen olevan osallistuva ja aktiivinen toimija. Hyvinvoiva lapsi suuntaa energiansa oikeisiin asioihin. Kodin hyvä arki heijastuu päivähoitoon ja päinvastoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa asikkalalaisen päiväkoti Hulivilin vanhemmille sähköinen tietopaketti. Tietopaketti rakentuu lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia kuvaavasta teoriasta sekä käytännön esimerkeistä, joissa annetaan helposti toteutettavia ideoita perheen yhteiseen ajanviettoon. Sähköisen tietopaketin ja opinnäytetyön nimi kuvaa lapsen tarpeita arjessa. Katso, koe, kannusta muistuttaa vanhempaa pysähtymään ja katsomaan asioita lapsen silmin, kokemaan ja tekemään yhdessä lapsen kanssa ja kannustamaan lasta yrittämään itse. Opinnäytetyön ja tietopaketin valmistumisesta ilmoitetaan ja se on luettavissa Asikkalan kunnan sivuilla osoitteessa: http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/lapsiperhepalv/varhaiskasvatuspaivahoito/ajankohtaistavarhaiskasvatuksessaParents wish to have more time with their families. Busy lives and work issues wears out the parents and therefore they do not have enough energy to spend time with their children. The aim of this functional thesis is to bring out the importance of family time to the overall wellbeing of the child, and to show that wellbeing is the mutual responsibility of both parents and kindergarten teachers. In this thesis, child’s overall wellbeing is considered to consist of four areas: independent initiative, playing, activity and participating. We emphasize that a child is a participating and active individual. A wholesome child uses his/her energy towards the correct issues. The quality of family life has a reflection on the child’s daycare and vice versa. The concrete aim of this study was to gather information for the parents of Hulivili (a kindergarten in Asikkala) in the form of a virtual manual. The manual consists of a theory that depicts the overall wellbeing of a child and contains practical examples which give ideas for family time. The title of the manual and this thesis describes the needs of a child in everyday life. “Examine, experience, encourage” reminds parents to pause and examine things from the child’s perspective, to experience and work together with the child and encourage him/her to take initiative independently. Both the manual and this thesis will be published online: http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/lapsiperhepalv/varhaiskasvatuspaivahoito/ajankohtaistavarhaiskasvatuksess

Voimatanssi : Tanssi työmenetelmänä voimaantumisprosessissa

Opinnäytetyöni tavoite oli tutkia, voiko intensiivisellä tanssikurssilla olla vaikutusta yksilön voimaantumisprosessissa. Järjestin Oulussa Hyvän Mielen Talolla syksyllä 2012 intensiivisen toiminnallisen kurssin, jossa hyödynnettiin tanssia työmenetelmänä. Tutkimukseni viitekehyksenä toimii voimaantumisen teoria sekä sosiokulttuurinen innostaminen. Lisäksi sivuan ryhmän merkitystä yksilön kannalta. Aineisto perusteella keskeisiksi teemoiksi nousivat ryhmän merkitys, jakaminen, heittäytyminen, rohkaistuminen, mielikuvituksen kehittyminen, itsensä hyväksyminen, itseilmaisu ja tunteet Aineiston keräsin havainnoimalla ryhmäläisiä kurssin aikana sekä tekemällä ryhmä-läisille alku- ja loppuhaastattelut. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Kurssin toiminnallinen osuus koostui erilaisista harjoituksista, jotka olivat sovellettu tanssin muotoon. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että ryhmäläisissä tapahtui voimaantumista. Voimaantuminen ilmeni kuitenkin jokaisella eri tavalla. Toisella ryhmän merkitys oli tärkeämpi, kuin toiselle yksilöllinen voimaantumisprosessi nousi voimakkaammin esille.The goal of my bachelor’s thesis was if an intensive dance course can have an effect on an individual´s empowerment process. I arranged in fall 2012 an intensive functional course that utilized dance as a method in Oulu, Hyvän Mielen Talo. The frames of reference in my study are the theories of empowerment and sociocultural animation. I also use the theory of the meaning of the group to the individual. The material highlights as essential themes the meaning of the group, sharing, throwing oneself, growing encouraged, development of imagination, acceptance of one-self, self-expression and emotions. I collected the material by observing members of the dance group during the course and by interviewing the group members in the beginning and in the end. The interviews were theme interviews. The functional part consisted of different exercises that were adapted to the form of dance. Based on the material you can say that members of the group experienced empowerment. The empowerment appeared in a different way in in each individual member. One felt that the meaning of the group was more important while the other felt that the individual empowerment process was more important

Kaupunkisähköverkkoyhtiön optimaalinen muuntamoratkaisu

Maakaapeloidun sähkönjakeluverkon jakelumuuntamot voidaan toteuttaa kiinteistö- tai erillismuuntamona. Useat verkkoyhtiöt pyrkivät välttämään uusien kiinteistömuuntamoiden rakentamista, sillä niitä on pidetty monella tapaa haastavana ratkaisuna. Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää Helen Sähköverkko Oy:lle kiinteistö- ja erillismuuntamon väliltä optimaalinen muuntamoratkaisu, jotta uusien jakelumuuntamoiden suunnittelua pystyttäisiin tulevaisuudessa ohjaamaan oikeaan suuntaan. Kiinteistömuuntamoille sekä Helen Sähköverkko Oy:n käyttämille erillismuuntamomalleille laskettiin elinkaarikustannukset niiden pitoajalta. Investointi- ja kunnossapitokulujen lisäksi elinkaarikustannusten vertailussa huomioitiin eri muuntamotyyppien vaikutus yhtiön kohtuulliseen tuottoon Energiaviraston valvontamenetelmien mukaisesti. Työssä tarkasteltiin myös sähköverkkoyhtiön roolia kaupungin kaavoituksessa sekä asemakaavoituksen vaikutusta muuntamoiden sijoitusprosessiin. Insinöörityön tuloksena saatiin selvitettyä Helen Sähköverkko Oy:n uusien kiinteistö- ja erillismuuntamoiden todelliset erot sekä kunkin muuntamotyypin tärkeimmät kehityskohteet. Kiinteistömuuntamot osoittautuivat monesta näkökulmasta verhoiltuja erillismuuntamoita paremmaksi ratkaisuksi. Suuri osa kiinteistömuuntamoihin liittyvistä ongelmista ei viimeaikaisen kehitystyön ansiosta enää koske Helen Sähköverkko Oy:n uusia kiinteistömuuntamoita, eivätkä ne ole enää nykytilanteessa elinkaarikustannuksiltaan verhoiltuja erillismuun-tamoita kalliimpia

Alle kolmevuotiaan autistisen lapsen toimintaterapia : kirjallisuuskatsaus

Autismikirjon häiriön diagnoosien määrä on noussut maailmanlaajuisesti, jolloin huomio kiinnittyy yhä enemmän tehokkaiden kuntoutusinterventioiden käyttöön. Autismikirjon häiriö diagnosoidaan usein 2—3 vuoden iässä, jolloin kuntoutus saatetaan aloittaa liian myöhään varhaiseen oireiluun nähden. Mitä nuorempana suunnitelmallinen kuntoutus aloitetaan, sitä parempiin tuloksiin päästään. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä antaa näyttöön perustuvaa tietoa alle kolme vuotiaan autistisen lapsen toimintaterapiasta ja sen tehokkuudesta. Työn edetessä informaation vähäisyyden vuoksi työtä laajennettiin, jolloin tutkimusartikkeleita valikoitiin toimintaterapiaan soveltuvuuden näkökulmasta. Kuudesta käytetystä tietokannasta neljä tuotti parhaiten hakutuloksia ja lopulta työhön valikoitui analysoitavaksi kymmenen tutkimusartikkelia. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pienten autistisen tai autistioireisten lasten varhaiskuntoutuksessa niin toimintaterapeuttisesta kuin muidenkin kuntoutusalan ammattiryhmien näkökulmasta. Tutkimusartikkeleissa toistui kolme lähestymistapaa: jaettu tarkkaavuus, vanhempien ohjaus sekä yksilöllinen lähestymistapa. Toimintaterapeuttista kuntoutusta lähestytään vahvasti asiakaslähtöisestä näkökulmasta, jolloin yksilöllisten ja vanhempien ohjaukseen keskittyvien kuntoutusinterventioiden käyttäminen on asianmukaista. Jaettu tarkkaavuus on yhtenä perustana lapsen oppimiselle, joten huomion keskittäminen sen kehittymiseen on enemmän kuin tarpeellista.The diagnosis for children with autism spectrum disorder has increased globally which attracts attention to finding more effective interventions. Autism spectrum disorder is often diagnosed around age of 2—3 years. Early symptoms of autism may appearance before age two, when intervention could be started in earlier age. When systematical intervention begins in early age the more effective results can be achieved. The goal of this thesis is to provide information about occupational therapy for toddlers with autism and effectiveness of interventions. As the work proceeds only few articles were found so it was mandatory to expand exclusion criteria to concern articles which could be adapted to occupational therapy. Four out of six databases afforded best results and finally ten articles were selected to this thesis. The results of this thesis can be utilized in occupational therapy and other professions with autistic children or children with autistic symptoms. There were three manners of approaches: joint attention, parent implemented intervention and individualized intervention. Occupational therapists' supports strongly customer oriented approach which makes parent implemented interventions and individualized interventions appropriate to use. Joint attention is one of the cornerstones for learning so focusing on development of joint attention is more than necessary. Further research is needed as recent studies were few. Researches' sample sizes were small and follow up periods were short. That leads to conclusion that results in this study cannot be generalized

Bosnian pakolaisten paluu ja siihen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset vuosina 1996-2004

Monikulttuurisuudella on pitkät perinteet Bosnian historiassa. Sijainti idän ja lännen välissä aiheutti sen, että eri hallitsijat, valtiot ja kansat kävivät taistelua alueen hallinnasta. Bosniaan muodostui asunpaikka usealle eri etniselle ryhmälle, joista suurimpina olivat serbit, muslimit ja kroaatit. Myös etnisten ryhmien sisälle muodostui omia kulttuureita ja tunnusomaista Bosnialle oli jakautuminen pienempiin yhteisöihin. Väkivaltaisuudet etnisten ryhmien välille alkoivat toisen maailmansodan aikana ja olivat vaikuttamassa Jugoslavian hajoamiseen ja Bosnian sodan (1992 – 1995) syttymiseen. Sodan aikaiset etniset puhdistukset ja pakkosiirrot saivat aikaan pakolaisongelman, kun 2 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Tämän työn tarkoituksena on tutkia Bosniassa käydyn sodan aikana pakolaisiksi joutuneiden paluumuuttoa ja heihin kohdistuneita ihmisoikeusrikoksia Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raporttien pohjalta vuosina 1996 - 2004. Työssä selvitetään mitkä olivat pakolaisten paluumuuton ongelmia ja miten paikallinen lainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset vaikuttivat paluumuuttoon sekä millaisia ihmisoikeusrikoksia paluumuuttajat joutuivat kokemaan ja miten niihin reagoitiin. Esille tulee myös kansainvälisen yhteisön toiminta ja sen vaikutukset ihmisoikeuksiin ja paluumuuttoon. Työssä käsitellään sekä ulkomaille pakolaisiksi lähteneitä että ns. sisäisiä pakolaisia. Päälähteinä on käytetty ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raportteja, julistuksia, vetoomuksia, uutisia, kirjeitä ym. sekä UNHCR:n raportteja ja tilastoja. Vuosiraporteista, artikkeleista ja julkilausumista tulee esille ihmisoikeusrikkomukset, joita paluumuuttajat ovat joutuneet kokemaan. Väkivalta, uhkailut ja omaisuuden tuhoaminen olivat hyvin yleisiä paluumuuttajiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia sodan jälkeisinä vuosina ja erityisesti vähemmistöpalaajien ihmisoikeuksia loukattiin. 2000-luvulla väkivaltaisuudet vähenivät ja vähemmistöt joutuivat syrjityiksi esimerkiksi työnhaussa, koulutuksessa ja sosiaalisten etujen saamisessa. Suurimmat esteet paluumuutolle olivat asuntojen puute ja paikallisviranomaisten haluttomuus edistää vähemmistöjen paluumuuttoa. Kansainvälisen yhteisön painostuksesta Bosniaan saatiin esimerkiksi lakimuutos, joka antoi mahdollisuuden saada sodan aikana menetetty koti takaisin tai korvaus menetetystä omaisuudesta

Palkkaturvana maksettavat saatavat ja niiden rajoittaminen

Euroopan unionin alueen työntekijöiden palkkaturvaa koskeva vähimmäissuoja on pyritty varmistamaan työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa annetulla direktiivillä 2008/94/EY (palkkaturvadirektiivi). Direktiivi jättää työoikeudellisten käsitteiden määrittelemisen sekä laajan harkintavallan saatavien rajoittamisesta kansallisen lainsäädännön varaan. Palkkaturvadirektiivi on implementoitu palkkaturvalakiin 27.11.1998/866. Palkkaturvajärjestelmän edellytyksenä on työsuhteessa tehty työ ja työnantajan maksukyvyttömyys. Suomessa työsuhteen ja maksukyvyttömyyden käsitteet ovat kattavia, joten lähtökohtaisesti palkkaturvan piiriin kuuluva työntekijäjoukko on laaja. Tutkielmassa selvitetään, milloin työntekijä kuuluu Suomen palkkaturvan piiriin, mikäli työnantajalla katsotaan olevan toimintaa useassa jäsenvaltiossa. Toiminnan käsitettä tulkintaan laajasti ja sen on katsottu edellyttävän taloudellista pysyvyyttä. Kun yrityksellä on toimintaa useassa jäsenvaltiossa, toimivaltainen on sen valtion palkkaturvajärjestelmä, jossa työ on tavallisesti tehty. Myös työntekijän asunnon ja toimisto sijainti vaikuttavat. Tilapäinen työskentely toisessa valtiossa ei muuta tavallista työntekovaltiota. Tilapäiseksi on katsottu alle vuoden mittainen työskentely. Tutkielmassa selvitetään, mitä saatavia työntekijä voi saada palkkaturvasta korvattavaksi, ja miten niitä on rajoitettu ajallisesti, määrällisesti ja väärinkäytösten estämiseksi. Palkkaturvahakemus on palkkaturvalain 5 §:n mukaisesti sidottu kolmen kuukauden määräaikaan saatavan erääntymisestä. Epäselvyys saatavan määrästä ei vaikuta määräaikaan. Palkkaturvahakemuksen määräaika on siis tiukempi kuin työsuhdesaatavien yleinen kanneaika. Palkkaturvan maksamien saatavien määrää on rajoitettu euromääräisesti. Lisäksi saatavat eivät saa ylittää, mitä voidaan pitää kohtuullisena ja tavanomaisena. Työntekijä, joka joutuu hakemaan saataviaan palkkaturvasta voi näin ollen joutua huonompaan asemaan kuin mitä työntekijä, joka vaatii saataviaan suoraan maksukykyiseltä työnantajalta. Valtion kohtuullisen korvausvastuun lisäksi palkkaturvasta maksettavia saatavia voidaan palkkaturvalain 8 §:n mukaan rajoittaa väärinkäytösten estämiseksi. Sopimus tai järjestely, johon maksukykyinen työnantaja ei sitoutuisi, katsotaan palkkaturvan väärinkäytökseksi. Järjestely palkkaturvan saamiseksi voi myös koskea työsuhteen tunnusmerkkien väärentämistä. Tehtyyn työhön nähden epäsuhteinen tai kohtuuton saatava ei tule palkkaturvana maksettavaksi. Työntekijän vilpittömälle mielelle ei ole annettu merkitystä. Palkkaturvaa ei voi saada toistuvien palkkaturvahakemusten perusteella. Toistuvista hakemuksista on kyse kolmannen palkkaturvahakemuksen kohdalla, mutta myös haetun saatavan määrä vaikuttaa. Työntekijällä ei ole oikeutta kasvattaa saataviensa määrää kun työnantajan maksukyvyttömyys on tullut hänelle selväksi. Työntekijällä on työsuhteen purkamisvelvollisuus viimeistään silloin, kun työntekijän palkka on maksamatta kolmen kuukauden ajalta