Bosnian pakolaisten paluu ja siihen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset vuosina 1996-2004

Abstract

Monikulttuurisuudella on pitkät perinteet Bosnian historiassa. Sijainti idän ja lännen välissä aiheutti sen, että eri hallitsijat, valtiot ja kansat kävivät taistelua alueen hallinnasta. Bosniaan muodostui asunpaikka usealle eri etniselle ryhmälle, joista suurimpina olivat serbit, muslimit ja kroaatit. Myös etnisten ryhmien sisälle muodostui omia kulttuureita ja tunnusomaista Bosnialle oli jakautuminen pienempiin yhteisöihin. Väkivaltaisuudet etnisten ryhmien välille alkoivat toisen maailmansodan aikana ja olivat vaikuttamassa Jugoslavian hajoamiseen ja Bosnian sodan (1992 – 1995) syttymiseen. Sodan aikaiset etniset puhdistukset ja pakkosiirrot saivat aikaan pakolaisongelman, kun 2 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kodeistaan. Tämän työn tarkoituksena on tutkia Bosniassa käydyn sodan aikana pakolaisiksi joutuneiden paluumuuttoa ja heihin kohdistuneita ihmisoikeusrikoksia Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raporttien pohjalta vuosina 1996 - 2004. Työssä selvitetään mitkä olivat pakolaisten paluumuuton ongelmia ja miten paikallinen lainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset vaikuttivat paluumuuttoon sekä millaisia ihmisoikeusrikoksia paluumuuttajat joutuivat kokemaan ja miten niihin reagoitiin. Esille tulee myös kansainvälisen yhteisön toiminta ja sen vaikutukset ihmisoikeuksiin ja paluumuuttoon. Työssä käsitellään sekä ulkomaille pakolaisiksi lähteneitä että ns. sisäisiä pakolaisia. Päälähteinä on käytetty ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raportteja, julistuksia, vetoomuksia, uutisia, kirjeitä ym. sekä UNHCR:n raportteja ja tilastoja. Vuosiraporteista, artikkeleista ja julkilausumista tulee esille ihmisoikeusrikkomukset, joita paluumuuttajat ovat joutuneet kokemaan. Väkivalta, uhkailut ja omaisuuden tuhoaminen olivat hyvin yleisiä paluumuuttajiin kohdistuneita ihmisoikeusloukkauksia sodan jälkeisinä vuosina ja erityisesti vähemmistöpalaajien ihmisoikeuksia loukattiin. 2000-luvulla väkivaltaisuudet vähenivät ja vähemmistöt joutuivat syrjityiksi esimerkiksi työnhaussa, koulutuksessa ja sosiaalisten etujen saamisessa. Suurimmat esteet paluumuutolle olivat asuntojen puute ja paikallisviranomaisten haluttomuus edistää vähemmistöjen paluumuuttoa. Kansainvälisen yhteisön painostuksesta Bosniaan saatiin esimerkiksi lakimuutos, joka antoi mahdollisuuden saada sodan aikana menetetty koti takaisin tai korvaus menetetystä omaisuudesta