Challenging and redesigning a new model to explain intention to leave nursing

Brendan McCormack - ORCID 0000-0001-8525-8905 https://orcid.org/0000-0001-8525-8905Replaced AM with VoR 2020-06-25Background It is important to have a full and detailed understanding of the factors that influence intention to leave nursing. It has been shown to be the best predictor of actual turnover, and turnover has a significant financial impact and also on the provision of care.Aims The aim is to examine the impact of predictive work environment factors on nurses’ intention to leave their position and to explore contributing factors.Methods Cross sectional survey using a convenience sample (n=605) of Finnish nurses drawn from five clinical settings. The Nursing Context Index, an internationally used and psychometrically validated tool was used to measure workplace practice environment, work stress, job satisfaction and intention to leave. A response rate of 29.4% was achieved, exceeding power calculation estimates.Results Personal satisfaction and satisfaction with profession and resources, and organisational commitment were significantly related to intention to leave. Younger nurses reported higher levels of intention to leave and there was variability among clinical specialties. Measures of stress and practice environment had no significant relationship with Intention to leave.Discussion This study provides a new theoretical model for understanding intention to leave. Having a better understanding of the factors that may help reduce intention to leave allow for targeted interventions to be developed; and implemented. This would help reduce the personal and financial implications associated with turnover.Implications for practice, policy, management and education The findings have significant implications for all aspects of nursing. Educators need to prepare new nursing staff for the working environment; policy makers must ensure that nursing satisfaction is promoted to strengthen organisational commitment and nurse managers and leaders respond accordingly in implementing effective interventions.https://doi.org/10.1111/scs.1288435pubpub

Sähköisen kyselyn toteuttaminen valmiilla mittarilla tutkittaessa työpaikkakulttuuria

Tämä tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli: Kurjenluoma K., Rantanen A., McCormack B., Slater P., Hahtela N. & Suominen T. 2015. Workplace culture in psychiatric nursing described by nurses. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työpaikkakulttuuria ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä psykiatrisessa sairaalassa työskentelevien hoitajien kuvaamana. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimukseen osallistui 109 hoitajaa, vastausprosentti oli 18,9 %. Hoitajat kuvasivat työpaikkakulttuurinsa melko positiiviseksi. Hoitajat olivat tyytyväisiä työhönsä ja työympäristöönsä ja kokivat stressiä vain ajoittain. Kyseisessä sairaalassa työskentelyn pituus, työuran pituus hoitotyössä, hoitajan ikä, vuorotyö ja rajoittamistoimien esiintymistiheys olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työpaikkakulttuuriin. Toinen osa tutkimusta on kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sähköisen kyselyn toteuttamista valmiilla mittarilla tutkittaessa työpaikkakulttuuria. Sähköisen kyselyn hyötyinä ovat kyselyn toteuttamisen nopeus, joustavuus, helppous ja ympäristöystävällisyys. Tutkimusjoukko on helppo tavoittaa sähköpostin tai Internetin välityksellä ja aineistoa voidaan kerätä maantieteellisesti ja/tai kulttuurisesti laajalta alueelta nopeammin. Erilaiset ohjelmistot ovat tutkijan apuna ja auttavat vähentämään mekaanisia virheitä. Myös visuaalisuus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sähköisessä kyselyssä. Haasteita ovat riittävän otoksen saaminen ja sen edustavuus. Sähköisen kyselyn toteuttaminen on myös tekniseltä toimivuudeltaan ja selkeältä ulkoasultaan haasteellinen. Haasteena nähdään myös vastaamisen sidonnaisuus tietokoneeseen. Sähköinen kysely on käyttökelpoinen menetelmä tutkittaessa työpaikkakulttuuria Suomessa. Työntekijöillä on mahdollisuus vastata kyselyyn työaikana ja työpaikalla, joten se ei sulje pois vastaajia puutteellisten laitteiden vuoksi. Sähköistä kyselyä käytettäessä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimukseen osallistuvien anonymiteetin turvaamiseen. Sähköinen kysely on tulevaisuudessa useammin käytetty menetelmä erityisesti sen nopeuden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Sähköistä kyselyä käyttämällä voidaan myös vähentää mekaanisia virheitä.Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Workplace culture in psychiatric nursing described by nurses. Scandinavian Journal of Caring Sciences. First published: 24 April 2017. DOI: 10.1111/scs.1243

Sähköisen kyselyn toteuttaminen valmiilla mittarilla tutkittaessa työpaikkakulttuuria

Tämä tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty tieteellinen artikkeli: Kurjenluoma K., Rantanen A., McCormack B., Slater P., Hahtela N. & Suominen T. 2015. Workplace culture in psychiatric nursing described by nurses. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työpaikkakulttuuria ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä psykiatrisessa sairaalassa työskentelevien hoitajien kuvaamana. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimukseen osallistui 109 hoitajaa, vastausprosentti oli 18,9 %. Hoitajat kuvasivat työpaikkakulttuurinsa melko positiiviseksi. Hoitajat olivat tyytyväisiä työhönsä ja työympäristöönsä ja kokivat stressiä vain ajoittain. Kyseisessä sairaalassa työskentelyn pituus, työuran pituus hoitotyössä, hoitajan ikä, vuorotyö ja rajoittamistoimien esiintymistiheys olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työpaikkakulttuuriin. Toinen osa tutkimusta on kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata sähköisen kyselyn toteuttamista valmiilla mittarilla tutkittaessa työpaikkakulttuuria. Sähköisen kyselyn hyötyinä ovat kyselyn toteuttamisen nopeus, joustavuus, helppous ja ympäristöystävällisyys. Tutkimusjoukko on helppo tavoittaa sähköpostin tai Internetin välityksellä ja aineistoa voidaan kerätä maantieteellisesti ja/tai kulttuurisesti laajalta alueelta nopeammin. Erilaiset ohjelmistot ovat tutkijan apuna ja auttavat vähentämään mekaanisia virheitä. Myös visuaalisuus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia sähköisessä kyselyssä. Haasteita ovat riittävän otoksen saaminen ja sen edustavuus. Sähköisen kyselyn toteuttaminen on myös tekniseltä toimivuudeltaan ja selkeältä ulkoasultaan haasteellinen. Haasteena nähdään myös vastaamisen sidonnaisuus tietokoneeseen. Sähköinen kysely on käyttökelpoinen menetelmä tutkittaessa työpaikkakulttuuria Suomessa. Työntekijöillä on mahdollisuus vastata kyselyyn työaikana ja työpaikalla, joten se ei sulje pois vastaajia puutteellisten laitteiden vuoksi. Sähköistä kyselyä käytettäessä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota tutkimukseen osallistuvien anonymiteetin turvaamiseen. Sähköinen kysely on tulevaisuudessa useammin käytetty menetelmä erityisesti sen nopeuden ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. Sähköistä kyselyä käyttämällä voidaan myös vähentää mekaanisia virheitä.Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: Workplace culture in psychiatric nursing described by nurses. Scandinavian Journal of Caring Sciences. First published: 24 April 2017. DOI: 10.1111/scs.1243