Exploring the significance of digital disruption on the Finnish grocery industry: A case study on the current attitudes of Finnish grocery suppliers, retailers and consumers towards online grocery retail.

Since its inception, digitalization has been disrupting numerous industries around the world. This also includes the grocery trade: Online channels have given consumers more flexibility in regard to how and when they purchase the products that fuel their every-day lives. This transformation has challenged grocery suppliers and retailers to adapt their internal tools and processes, while reevaluating their strategic interpretation of the future of their industry. Although online commerce is often referred to as the superior retail channel of today, the share of online grocery – also referred to as e-grocery – has grown relatively slowly in Finland. The reasons for this are still fairly unknown: some suggest it may be due to the local oligopolistic parties not wanting to deter consumer cashflow from their brick-and-mortars, while others believe it may be due to a wary approach from Finnish consumers. Nevertheless, in the recent years the growth rate of Finnish e-grocery has increased notably. This sparks an interesting question: Has the era of e-grocery shopping finally arrived? Through a qualitative intense single-case analysis, this study complements existing research by exploring the significance of digital disruption on the unique setting of Finnish grocery through 20 interviews with suppliers, retailers and consumers. The aim of this study is to explore the current e-grocery related attitudes of key players in the grocery supply chain to better understand the factors behind digital grocery’s slow progression, as well as how large a role online channels may have in Finland’s traditionally concentrated grocery market in the future. The study’s findings agree as well as add to existing research in regard to the plethora of digitalization related benefits and potential challenges felt by grocery suppliers, retailers and their consumers. The gathered insights suggest that the progress of Finnish e-grocery has been limited by both supply and demand related factors. However, through the offered practical implications centered around corporate agility, shopper data -led collaboration as well the improving of service design in digital channels, this study implies that Finnish suppliers and retailers have the opportunity to maximize the potential of their digital channels, thus being able to better serve the modern as well as impending demands of Finnish grocery shoppers

Business networks and inter-firm co-operation from governance viewpoint : Case: Repair & return, European-wide repair service network for mobile devices

Siirretty Doriast

Professionalism as Relational Practice: : Guest Editorial

This special issue of JECER focuses on professionalism as a relational practice in ECEC and publish original research articles and reflective pieces of ECEC researchers to further our understandings of professionalism in this relational manner. Applying a range of perspectives, the articles draw out different relations present in professionalism and raise further questions about and contradictions prevalent in evolving constructs of professionalism. This issue also reveals some interesting and unexpected ways in which professionalism unfolds for individuals, teams and institutions, between different institutions and governance levels, and how notions of professionalism are constructed in interplays between these multiple levels and players. By focusing on these manifold relations, the contributors provide invaluable insights into the dynamic changes that are currently taking place in light of timeless features that remain the core purpose of ECEC organisations: children´s learning, growth and care, as the heart and main responsibilities of professional work

Conceptions of plagiarism and problems in academic writing in a changing landscape of external regulation

Peer reviewe

Relational expertise in preschool–school transition

The complex and constantly evolving challenges of working life require individuals, groups and work communities to cooperate interprofessionally across sectors and institutional boundaries (Edwards, 2017). In this study, preschool-school transition is a context in which culturally and historically constructed institutional boundaries form an arena for professional learning. In interprofessional work, professionals’ different interpretations of the purpose of collaboration can bring challenges. How-ever, common understanding can be achieved through relational expertise. The aim of the study is to examine what kind of organizational and professional issues can be identified in the development towards relational expertise in the context of transi-tion. By studying the organizational narratives around boundary work, we seek to understand the nature of the processes involved in acquiring relational expertise. This study examines the development of relational expertise over a one-year period of interprofessional collaboration within the context of the boundary work of two institutions – preschool and primary school. The case study data consists of videoed authentic interprofessional planning and evaluation discussions (22.5 h) and was analysed drawing on organizational narratives. The findings of two different organ-izational narratives provide important information on the issues involved in achiev-ing relational expertise and of the possibilities for and obstacles to its development

Establishing a plagiarism detection system for text matching and supervision of academic writing – Teachers’ and students’ experiences

Opiskelijaplagiointiin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia plagiaatintunnistusjärjestelmän käytöstä tekstintarkistuksessa ja tieteellisen kirjoittamisen ohjauksessa järjestelmän vakiinnuttamisvaiheessa. Tavoitteena oli selvittää miten tekstintarkistus ja tieteellisen kirjoittamisen ohjaus painottuvat järjestelmän käytössä ja miten järjestelmän käyttö on muuttanut käsityksiä plagioinnista sekä opettamisesta ja opiskelusta. Tavoitteena oli lisäksi tunnistaa järjestelmän käytön kehittämistarpeita erityisesti opetuksen ja ohjauksen kannalta. Kyselyyn vastasi 85 opettajaa ja 506 opiskelijaa. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä sekä väittämiä. Pääpaino oli avointen vastausten raportoinnissa, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Väittämillä kartoitettiin käsityksiä plagioinnin yleisyydestä ja sen eri muotojen vakavuudesta, ja eri ryhmien näkemyksiä verrattiin t-testillä. Opiskelijat pitivät plagiointia erittäin harvinaisena, mutta opettajien näkemysten mukaan plagiointia esiintyy jonkin verran. Tutkimustulosten mukaan plagiaatintunnistusjärjestelmää on käytetty pääasiassa plagioinnin tunnistamiseksi opiskelijoiden valmiissa töissä, eikä sitä ole kovin paljon hyödynnetty ohjauksessa. Opettajat kokivat järjestelmän käytön tukevan heidän työtään, mutta korostivat samalla vastuutaan plagioinnin tunnistamisessa. Järjestelmän käytön myötä opiskelijat ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota omaan kirjoittamiseen, mutta esille nousivat myös kielteiset tunteet kuten pelot plagiointiin syyllistymisestä vahingossa. Lisäksi opiskelijat esittivät toiveen hyödyntää järjestelmää kirjoitusprosessin tukena. Järjestelmän hyödyntäminen ohjaustarkoituksessa nostaa esille opettajien kouluttamisen tärkeyden. Yliopistopedagogiikan koulutus voisi nykyistä enemmän tarjota yliopiston opettajille tukea tieteellisen kirjoittamisen ohjaamisessa.Peer reviewe

Interpretations of Mentoring during Early Childhood Education Mentor Training

This study examines how interpretations of mentoring by trainee mentors (TMs) changed over the course of a mentor training programme, and how this contributed to the TMs’ professional development. The context of the study was a mentor training programme for preschool teachers who mentor early childhood teacher students during their practicums. This article presents a thematic content analysis of qualitative narrative data gathered from the TMs’ narrative writings on the mentor training programme (N=36) and the TMs’ contributions at one focus group interview (N=5). The findings suggest that the TMs’ interpretations produced two main themes. First, changes in the interpretations were recognized concerning the task of mentoring, learning, and the relationship of the mentor and the student. Secondly, the TMs gained in confidence and expertise. The TMs thus developed their professional identity as mentors. Mentor training prepared the TMs for the mentoring process

Biologisen evoluution vaikutus ihmismieleen : Filosofinen katsaus evoluutiopsykologiaan

Tämä tutkielma perehtyy argumentteihin, jotka koskevat biologisen evoluution vaikutusta ihmismieleen, sekä evoluutiopsykologian tieteenalaan, jossa psykologian teorioita tehdään evoluutiobiologian teorioiden pohjalta. Evoluutiopsykologian mukaan ihmismielessä on synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka ovat seurausta biologisesta evoluutiosta. Biologisen evoluution mekanismeja ovat luonnonvalinta, seksuaalivalinta, geneettinen ajautuminen, geenivirta, perustajapopulaatioilmiö sekä pullonkaulailmiö. Evoluutiopsykologian valtavirtakäsityksen mukaan valinta kohdistuu geeneihin, joten luonnonvalinta ja seksuaalivalinta tarkoittavat sellaisten geenien valikoitumista, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa hyödyllisiä selviytymisen ja lisääntymisen kannalta. Geneettisessä ajautumisessa, geenivirrassa, perustajapopulaatioilmiössä sekä pullonkaulailmiössä evolutiivinen muutos tapahtuu pitkälti sattumanvaraisesti. Jaan tutkielmassani evoluutiopsykologian kolmeen suuntaukseen: nativistiseen evoluutiopsykologiaan, sivutuote-evoluutiopsykologiaan sekä kulttuurievoluutiopsykologiaan. Keskityn tarkemmin nativistiseen evoluutiopsykologiaan, jossa keskeinen piirre on massiivinen mielen modulaarisuusteoria. Teorian mukaan ihmismielessä on suuri määrä informaationkäsittelytehtäviin erikoistuneita synnynnäisiä moduuleja, jotka ovat seurausta biologisesta evoluutiosta. Evoluutiopsykologiaa kohtaan on esitetty kritiikkiä niin poliittisesta epäkorrektiudesta kuin geneettisestä determinismistä. En pidä tällaista kritiikkiä aiheellisena. Sen sijaan evoluutiopsykologian suurin tieteenfilosofinen ongelma on spekulatiivisuus, joka liittyy tuhansien vuosien takaisten valintapaineiden tarkasteluun. Johtopäätökseni on, että vaikka evoluutiopsykologiaan liittyy tieteenfilosofisia ongelmia spekulatiivisuuden ongelman vuoksi, tämä ei ole tieteenalalle ylitsepääsemätön ongelma. Kaikkeen empiiriseen tieteeseen liittyy spekulatiivisuuden ongelma, eikä evoluutiopsykologia merkittävästi poikkea tästä

Vapaaehtoistyön johtajat : Vapaaehtoistyöntekijöiden näkemyksiä johtajiensa rooleista ja johtamistyyleistä vapaaehtoistyön johtamisessa.

Tämä tutkielma käsittelee vapaaehtoistyön johtamisen ilmiöitä vapaaehtoistyöntekijän näkökulmasta katsottuna. Tutkielman tekee mielenkiintoiseksi itse vapaaehtoistyön luonne, jossa työntekijä suorittaa vastikkeettomasti hänelle annettuja tehtäviä, mutta usein johdetusti palkatun työntekijän tapaan. Useilla ihmisillä on halu tehdä työtä muiden ihmisten tai yhteisöjen hyväksi ilman vastiketta. Vapaaehtoistyön jatkuvuus on täten riippuvainen ihmisten halusta tehdä vapaaehtoistyötä, mutta myös tavasta johtaa sitä. Vaikka vapaaehtoistyön kohteena olevien ihmisten määrä joissain tapauksissa vähenee, ei vapaaehtoistyön tarve kuitenkaan kokonaan poistu. Tutkielma keskittyy selvittä-mään, millaisessa roolissa vapaaehtoistyöntekijät lähijohtajansa näkevät, miten lähijohto toimii ja millaisia vaikutuksia heillä on itse vapaaehtoistyöntekijöihin. Tutkielmassa nousee esiin myös vapaaehtoistyöntekijöiden käsitys organisaationsa koosta ja olemuksesta. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat: Millaisena vapaaehtoistyöntekijä näkee johdon roolin vapaaehtoisorganisaation johtajana, sekä minkälaisia konkreettisia toimintatapoja vapaaehtoistyöntekijä näkee johtajiensa tavoissa toimia organisaationsa johdossa. Tutkimuksen teoria perustuu Mintzbergin tutkimuksessa esittämien johtamistyylien ympärille, mitä vasten tutkielman tuloksia peilataan. Johtamistyylit vaikuttavat vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatioon suorittaa vapaaehtoistyötään. Tutkielma suoritettiin laadullisen tutkimuksen periaattein ja materiaali tutkielmaan kerättiin kevään 2019 aikana. Haastateltavia oli kaikkiaan seitsemän henkilöä, jotka toimivat vapaaehtoistyössä maantieteellisesti eri alueilla ja edustaen erilaisia vapaaehtoistyön lajeja. Tulokset osoittavat haastateltujen vapaaehtoistyöntekijöiden näkevän esimiehensä pääosin yhteydenpitäjän sekä tiedonlevittäjän tehtävärooleissa. Näkemykset perustuvat vapaaehtoistyöntekijöiden omiin käsityksiin esimiehen työnkuvasta ja vuorovaikutuksesta vapaaehtoistyöntekijän sekä esimiehen välillä. Tutkielman tulokset myös osoittavat vapaaehtoistyöntekijöiden toimivan usein omien, omaisten tai lähipiirin intressien ajamana. Vapaaehtoistyön aloittamisen kannustimena on toiminut läheisten tai sukulaisten tilanne sekä yhteiskunnassa selkeästi nähtävissä oleva avuntarve. Tutkielman tuloksista on myös pääteltävissä, että vapaaehtoistyö saa alkunsa myös tilanteista, joissa yhteiskunnalla ei ole suoranaisesti tarjolla vapaaehtoistyöntekijän suorittamia palveluita verovaroin toteutettuna tai edes maksullisena palveluna saatavilla. Tulokset kertovat lisäksi vapaaehtois-työntekijöiden tuntevan organisaatiotaan pintapuolisesti, käsittäen usein vain lähijohdon sekä muutamia muita samassa organisaatiossa toimivia henkilöitä. Vapaaehtoistyöntekijät toimivat tutkielman tulosten mukaan myös usein hyvin itsenäisesti, sekä laajasti sen sidosryhmien välisissä tehtävissä organisaation hyväksi. Tähän vaikuttaa tutkielman mukaan johtajan rooli, näkyvyys ja osallistuminen vapaaehtoisorganisaation johtamiseen sekä toiminnan järjestämiseen. Tutkielman sivutuotteena saadut tulokset kertovat, että vapaaehtoistyöntekijät suorittavat edelleen palveluitaan ihmisille, vaikka motivaatio vaihtelee johtamistyylien sekä johtamisroolien tuomien ilmiöiden mukaan

Maisema, asumisvisio ja suunnittelukäsikirja. Asuinaluesuunnitelma Mouhijärvelle

Tässä diplomityössä esitellään asuinaluesuunnitelma Mouhijärven Tiisalaan. Suunnittelualue on luonnonoloiltaan ja maisemaltaan erityisen monipuolinen. Sen sijainti kahden kyläkeskuksen välissä on merkittävä. Uusi Tiisalan kylä on luonnollinen lisäpala alueen nauhamaisessa kylärakenteessa. Suunnittelualue on tällä hetkellä lähes rakentamaton lukuun ottamatta Vähä-Tiisalan tiluksia, joiden maille uusi alue sijoittuu. Diplomityö on tehty tilaustyönä Sastamalan kaupungille. Työn tehtävänantona on tarjota kokonaisvaltaisia idealuonnoksia kaavoituksen tueksi koskien suunnitteilla olevaa Tiisalan alueen asemakaavaa. Alueelle halutaan tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja luoda houkutteleva ja nykyaikainen ”kylä” osaksi olemassa olevaa kyläkudelmaa. Uusi rakentaminen on soviteltava maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja luontokohteiden kanssa sopusointuun. Mouhijärvi on yksi Sastamalan kasvukeskuksista: kaavoittamiselle ja rakentamiselle on alueella todellinen tarve. Työ on jaettu kolmeen osaan. Suunnitelmien laatimiseksi työssä perehdytään ensimmäisessä osassa maisemaan ja sen historiaan. Toisessa osassa pohditaan tulevaisuuden asumista maaseudulla. Analyysien avulla asetetaan suunnittelulle tavoitteet. Nämä tavoitteet sekä yksi ratkaisu asuinaluesuunnitelmaksi esitellään suunnittelukäsikirjan avulla, joka on työn kolmas osa. Suunnitelmat käydään tarkemmin läpi aiheittain. Mittakaava tarkentuu aluesuunnitelmasta korttelitasolle asti