"Olisi kokous, jossa minua tarvittaisiin" : nuorten ajatuksia vaikuttamismahdollisuuksistaan Tonttulan nuorisokahvilassa

Opinnäytetyömme työelämänkumppani on Kehittyvä koulu yhdistys ry, joka ylläpitää Vantaalla Tonttulan nuorisokahvilaa. Yhdistys haluaa kehittää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia toiminnassaan ja opinnäytetyömme tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä. Opinnäytetyömme tavoitteena on saada vastauksia siihen miten nuoret mielestään voivat vaikuttaa Tonttulan nuorisokahvilassa ja mitä vaikuttaminen siellä heille merkitsee. Opinnäytetyö on toteutettu avoimessa yhteistyössä nuorisokahvilan ohjaajien ja nuorten kanssa niin, että nuoret ovat olleet aktiivisia toimijoita prosessissa. Opinnäytetyömme aineistonkeruumenetelmänä on eläytymismenetelmä, joka jättää hyvin tilaa nuorten omille ajatuksille aiheesta. Eläytymismenetelmätarinan kirjoitti työtämme varten yhdeksäntoista nuorta ja olemme analysoineet vastaukset teemoittelemalla. Opinnäytetyömme teoreettisena viitekehyksenä on voimaantumisteoria, johon olemme peilanneet tuloksia. Tulokset osoittavat, että vaikuttamisosallisuus on Tonttulan nuorille merkityksellistä. Heidän mielestään tärkeintä eivät ole erilliset tapahtumat tai rakenteet vaikuttamisen mahdollistamiseksi, vaan yhteisön demokraattinen asenne, jossa jokaisen yksilön mielipiteitä arvostetaan. Tonttulan nuorten mielestä vaikuttamista on se, että tulee aidosti kuulluksi, vaikka oma ehdotus ei aina toteutuisikaan. Aito dialogi yhteisön jäsenten kesken on tärkeintä. Opinnäytetyömme tulokset liittyvät selkeästi voimaantumisen osaprosesseihin. Tuloksista voi päätellä, että vaikuttamisosallisuus on yhteydessä voimaantumiseen. Kokemus vaikuttamisesta aiheuttaa myönteisiä tunteita kuten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarpeellisuuden tunnetta, sekä innostusta osallistua uudestaan. Osattomuus vaikuttamisesta näyttää liittyvän voimaantumisen estymiseen ja aiheuttavan nuorilla vakavia huonommuuden tunteita.We carried out this study for an organisation called Kehittyvä koulu (Developing School Association). This study was conducted in a youth cafe called Tonttula which is run by Kehittyvä koulu. The organi-sation wants to develop young people's possibilities to have an influence. The purpose of this study was to get answers to what Tonttula's teenagers thought about having an influence on things in their own youth cafe Tonttula. We hope that Kehittyvä koulu can use the results of this study when they develop and plan their activity. Data for this study was collected by using the method of empathy-based stories. There were 19 volun-teers among the teenagers who wrote the stories. We analysed the stories using thematisation. Empowerment was this study's theoretic frame of reference. The results showed that participation and having an influence were important to the teenagers. They thought that the most important thing in Tonttula was the place's democratic atmosphere and respect of others and their opinions. The teenagers thought that to be heard was to have an influence on matters, even when their own ideas did not come true. Genuine dialogue was important. The results have a close link with the theory of empowerment. This may indicate that participation and influence opportunities among Tonttula's teenagers are connected to their empowerment. The experience of influencing creates positive feelings and community spirit. It makes teenagers feel needed as well as enthusiastic to participate in activities again. However, if a teenager does not have influence opportunities it seems that it prevents empowerment and causes feelings of serious inferiority

Chatbots to Support Mental Wellbeing of People Living in Rural Areas: Can User Groups Contribute to Co-design?

Digital technologies such as chatbots can be used in the field of mental health. In particular, chatbots can be used to support citizens living in sparsely populated areas who face problems such as poor access to mental health services, lack of 24/7 support, barriers to engagement, lack of age appropriate support and reductions in health budgets. The aim of this study was to establish if user groups can design content for a chatbot to support the mental wellbeing of individuals in rural areas. University students and staff, mental health professionals and mental health service users (N = 78 total) were recruited to workshops across Northern Ireland, Ireland, Scotland, Finland and Sweden. The findings revealed that participants wanted a positive chatbot that was able to listen, support, inform and build a rapport with users. Gamification could be used within the chatbot to increase user engagement and retention. Content within the chatbot could include validated mental health scales and appropriate response triggers, such as signposting to external resources should the user disclose potentially harmful information or suicidal intent. Overall, the workshop participants identified user needs which can be transformed into chatbot requirements. Responsible design of mental healthcare chatbots should consider what users want or need, but also what chatbot features artificial intelligence can competently facilitate and which features mental health professionals would endorse

Can Chatbots Help Support a Person’s Mental Health?:Perceptions and Views from Mental Healthcare Professionals and Experts

Godkänd;2022;Nivå 0;2022-02-04 (johcin)</p

Insights and lessons learned from trialling a mental health chatbot in the wild

This study reports on the development and 'in the wild' trialling of a chatbot (ChatPal) which promotes good mental wellbeing. A stakeholder-centered approach for design was adopted where end users, mental health professionals and service users were involved in the design which was centered around positive psychology. In the wild usage of the chatbot was investigated from Jul-20-Mar-21. Exploratory analyses of usage metrics were carried out using the event log data. User tenure, unique usage days, total chatbot interactions and average daily interactions were used in K-means clustering to identify user archetypes. The chatbot was used by a variety of age groups (18-65+) and genders, mainly those living in Ireland. K-means clustering identified three clusters: sporadic users (n=4), frequent transient users (n=38) and abandoning users (n=169) each with distinct usage characteristics. This study highlights the importance of event log data analysis for making improvements to the mental health chatbot.</p

WNT2 activation through proximal germline deletion predisposes to small intestinal neuroendocrine tumors and intestinal adenocarcinomas

Many hereditary cancer syndromes are associated with an increased risk of small and large intestinal adenocarcinomas. However, conditions bearing a high risk to both adenocarcinomas and neuroendocrine tumors are yet to be described.We studied a family with 16 individuals in four generations affected by a wide spectrum of intestinal tumors, including hyperplastic polyps, adenomas, small intestinal neuroendocrine tumors, and colorectal and small intestinal adenocarcinomas.To assess the genetic susceptibility and understand the novel phenotype, we utilized multiple molecular methods, including whole genome sequencing, RNA sequencing, single cell sequencing, RNA in situ hybridization and organoid culture.We detected a heterozygous deletion at the cystic fibrosis locus (7q31.2) perfectly segregating with the intestinal tumor predisposition in the family. The deletion removes a topologically associating domain border between CFTR and WNT2, aberrantly activating WNT2 in the intestinal epithelium. These consequences suggest that the deletion predisposes to small intestinal neuroendocrine tumors and small and large intestinal adenocarcinomas, and reveals the broad tumorigenic effects of aberrant WNT activation in the human intestine.Peer reviewe

Porin kaupungin etsivä nuorisotyö yhteistyötahojen arvioimana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä Porin kaupungin etsivän nuorisotyön yhteistyötahot tietävät etsivän nuorisotyön lähtökohdista, kuten sen tavoitteista ja tarkoituksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös löytää konkreettisia keinoja Porin kaupungin etsivän nuorisotyön toiminnan kehittämiseksi yhteistyötahojen arvioimana, jotta työskentely yhteistyötahojen kanssa sujuisi jatkossa entistä paremmin. Työn tilaajana toimi Porin kaupungin etsivä nuorisotyö. Tutkimustyö toteutettiin anonyymiyteen perustuvana laadullisena tutkimuksena hyödyntäen kahta eri haastattelun muotoa, joita yhdistelemällä oli mahdollista saada sekä laaja ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä sekä mahdollisimman suuri osallistujajoukko. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilö- ja tiimihaastatteluissa puolistrukturoitua haastattelua sekä nuorisokokouksen yhteydessä pidetyssä ryhmähaastattelussa Tulevaisuuden muistelu -menetelmään perustuvaa nelikenttäkyselyä. Tavoitteena oli saada vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä yhteistyötahot tietävät Porin kaupungin etsivän nuorisotyön lähtökohdista Porissa? Miten tarpeelliseksi yhteistyötahot kokevat yhteistyön Porin etsivän nuorisotyön kanssa osana muita Porin nuorten palveluja? Miten yhteistyötahot kehittäisivät Porin kaupungin etsivän nuorisotyön toimintaa, jotta yhteistyö sujuisi jatkossa entistä paremmin? Haastatteluihin vastasi yhteensä 22 henkilöä yhdeksältä eri yhteistyötaholta, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin etsivien kanssa. Vastauksia haastatteluihin saatiin niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmanneltakin sektorilta. Nelikenttäkyselyyn saatiin vastauksia yhteensä kahdeksalta pienryhmältä, joissa kussakin oli noin 3–4 paikalliseen nuorisoverkostoon kuuluvaa jäsentä. Tutkimuksen tuloksia analysoidessa selvisi, että Porin kaupungin etsivän nuorisotyön toimintatavat ja työn sisältö eivät ole heidän yhteistyötahoilleen selvillä. Etsivien suunnalta toivottiin erityisesti lisää informaatiota ja läpinäkyvyyttä työn sisällöstä sekä käytössä olevista toimintatavoista. Yhteistyötahojen suunnalta isoimmaksi kehitysehdotukseksi nousi puolestaan yhteistyön tiivistäminen sekä konkreettinen, kasvotusten tapahtuva kohtaaminen yhteistyötahojen toimipisteissä

Kun Jussi kouluun lähti : Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ryhmäytymisen tukena Kangaslammin alakoulun starttiluokalla

Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jossa kokeiltiin sosiaalipedagogista hevostoimintaa lasten ryhmäyttämisen tukena ja tutkittiin, mitä uutta eläimen läsnäolo voi tuoda lasten ryhmäyttämisprosessiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, heijastuuko toiminta lasten käyttäytymiseen luokassa esimerkiksi sosiaalisina taitoina tai oppimismotivaation lisääntymisenä. Toimeksiantaja oli iisalmelainen Kangaslammin alakoulu ja tutkimuskohteena siellä toimiva starttiluokka, johon kuului kuusi oppilasta. Työ jakautui kahteen osaan: käytännön toimintaan sekä tutkimukselliseen osioon. Käytännön osuus koostui viidestä toimintakerrasta, joiden keskiössä oli pieni shetlanninponiruuna nimeltään Jussi. Toimintakertojen tavoitteena oli tukea lasten ryhmäytymistä. Toiminnan vaikutuksia tutkittiin seuraavin menetelmin: havainnointi, lasten piirustukset, opettajan teemahaastattelu ja vanhemmille suunnattu kysely. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvan erinomaisesti lasten ryhmäyttämisen tukemiseen. Vastaajat näkivät toiminnan olleen paitsi hauskaa myös hyödyllistä. Eläinavusteisen toiminnan todettiin kehittäneen lasten yhteistyötaitoja sekä edistäneen sosiaalista kanssakäymistä. Lisäarvona muihin ryhmäyttämismenetelmiin verrattuna todettiin toiminnan suuri motivoivuus sekä vaikutus starttiluokan statuksen nousuun ja sitä kautta lasten koulumotivaatioon. Opinnäytetyö antoi rohkaisevia tuloksia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvuudesta kouluympäristöön ja etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimiseen. Suomessa green care -menetelmien käyttö ja tuntemus on vielä kaiken kaikkiaan melko vähäistä, joten menetelmien kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia tarvitaan lisää.This study is an action research that had two main objectives: to test equine assisted activities on promoting children’s group cohesion at a special education class and to study what kind of added value the use of animals can bring to the children’s team building process. Furthermore it was examined whether the performed measures mirrored to the children’s social skills, learning motivation and classroom behavior. The study was conducted at the Kangaslampi elementary school, Iisalmi. The empirical part consisted of a total of five group meetings where a pony called Jussi had a major part. The aim of these meetings was to increase children’s group cohesion with equine assisted activities. The research data were gathered by observation, children’s drawings, teacher’s interview and a questionnaire to the parents. The data were analyzed using qualitative methods. The results of the experiment show that equine assisted activities are excellently suitable for increasing children’s group cohesion. Equine assisted activities promoted children’s cooperation skills, feelings of togetherness and social interaction. As an added value compared to other team building methodologies equine assisted activities proved to be highly motivating, increased the special education class’s status and thereby enhanced children’s school motivation. Research on Green Care is quite scarce in Finland and therefore there is demand for developing and investigating its effects on different clientele