Oletko mitä syöt? Symbolisesti latautuneiden ruokatuotteiden suosijoista heräävät reaktiotaipumukset

Ruoka on länsimaissa todella suuri bisnes, joten elintarvikealalla toimivien yritysten on ymmärrettävä, mistä kaikesta ruuan arvo muodostuu ja miten kuluttajien suoraan ruokaan liittymättömät ajatukset vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen ja ostopäätöksiin. Perinteinen ajatus ruuasta on, että se on ravintoa ja terveellinen syöminen auttaa pysymään terveenä. Ruualla on tämän lisäksi myös paljon symbolisia merkityksiä, joita ei aina tule ajatelleeksi. Symboliset merkitykset ovat erilaisia eri ruuissa, joista merkitykset siirtyvät niiden syöjiin. Tämän lisäksi syömistä tarkkailevat kuluttajat näkevät syöjään ruuan mukana siirtyvät merkitykset eri tavoilla, riippuen tarkkailevan henkilön taustasta ja ominaisuuksista. Tarkkailevan kuluttajan havaitsemat symboliset merkitykset tulevat ilmi ruokatuotteen suosijaan kohdistuneina reaktiotaipumuksina, jotka tässä tutkimuksessa ovat huolehtiminen, kilpailu, matkiminen ja torjunta. Symbolisen latauksen saaneina elintarvikkeiden raaka-aineina tässä tutkimuksessa ovat hirvenliha, hyönteiset, kananliha ja särkikala. Tutkimuksessa selvitetään näiden eläinperäisten ruokatuotteiden symbolisista eroista johtuvia reaktiotaipumuksia. Johdanto- ja teoriaosuuden avulla saadaan ymmärrys nykypäivän ruokatrendeistä ja -kulttuurista, minkä avulla tarkkaillaan syitä erilaisten ruokien ostamiselle. Teoriaosuudessa kerrotaan myös, että ruuan symboliset merkitykset siirtyvät ruuan suosijaan joko tietoisesti tai tiedostamattomasti. Nämä symboliset merkitykset voivat myös tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Tutkimuksen empiirinen osa toteutetaan kvantitatiivisena tutkimuksena, joka on yksinkertainen kokeellinen tutkimus. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty internetkyselynä. Aineiston analysoinnissa käytetään IBM SPSS-ohjelmistoa ja tärkeimmät analyysimenetelmät ovat yksisuuntainen varianssianalyysi sekä korrelaatioanalyysi. Tutkimuksessa selviää, että hirvenlihan, kananlihan ja särkikalan suosijoiden aiheuttamat reaktiotaipumukset ovat lähellä toisiaan, jonka lisäksi ne vaihtelevat paljon eri reaktiotaipumusten kohdilla. Hyönteisten suosijoista syntyvät reaktiotaipumukset ovat sen sijaan lähes samoja keskenään, mikä tarkoittaa, että mikään reaktio ei nouse suuresti esille hyönteisten suosijoiden kohdalla. Tutkimuksen seuraavat tulokset, joissa tutkitaan vastaajan ominaisuuksien vaikutusta reaktiotaipumukseen, osoittavat, että hirvenliha symbolisoi varakkuutta ja halveksuntaan taipuvaiset henkilöt kuitenkin torjuvat hyönteiset ruokana. Vastaavia eroavaisuuksia ruokatuotteiden väleiltä löytyy tutkimuksesta paljon lisää. Tutkimuksesta selviää myös, että kananlihan ja hyönteisten syöminen voi joidenkin kuluttajien mielestä laskea syöjän statusarvoa. Moni ei välttämättä ajattele, että kananlihan syönti voi laskea omaa statusarvoa, jolloin symbolinen merkitys siirtyy tiedostamattomasti kananlihatuotteen suosijaan. Tähän vaikuttavat kuitenkin paljon tarkkailijan luonteenpiirteet. Symboliset merkitykset voivat siirtyä kuluttajaan myös tietoisesti, kun kuluttaja haluaa esimerkiksi esitellä ekologisia arvojaan ja syö luomuruokaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että vanhaan sanontaan on uskominen ja kuluttaja todella on sitä mitä syö, tai tarkemmin sanottuna sitä mitä tarkkailija kokee kuluttajan syövän

The Queensland cancer risk study: General population norms for the Functional Assessment of Cancer Therapy-General (FACT-G)

Objective: To derive Australian normative scores for the Functional Assessment of Cancer Therapy-General Population (FACT-GP) and to confirm its factor structure. Methods: Quality of life (QoL) data (as measured by the FACT-GP) were collected within the Queensland Cancer Risk Study (QCRS) in 2004. The QCRS explored cancer screening and cancer risk behaviours among 9419 English-speaking residents of Queensland aged 20–75 years. Information was collected through computer-assisted telephone interviews and augmented by mailed, Self-Administered Questionnaires (SAQ). A total of 2727 participants largely comparable to the general population of Queensland self-completed the FACT-GP; however, participants were somewhat higher educated, more likely to have had cancer and less likely to be of indigenous heritage. Results: The Queensland population reported a FACT-GP summary score of 85.9 (SD515.1), with subscale scores (range: 19.2 for social well-being to 25.1 for physical wellbeing (PWB)). In this study, men and women within different age groups reported similar QoL. QoL was clinically and significantly lower among participants not married, with a body mass index (BMI) deviating from normal weight and with one or more self-reported morbidities. A four-factor solution was confirmed with good goodness-of-fit indices (RSMEAo0.05 for all three age groups). Conclusions: The reference values from the general population reported here can be used for comparison with the QoL measured in populations of cancer patients, providing a benchmark against which clinicians can evaluate the impact of the disease and/or the treatments on QoL

The postmastectomy pain syndrome: an epidemiological study on the prevalence of chronic pain after surgery for breast cancer

The prevalence of the postmastectomy pain syndrome (PMPS) and its clinical characteristics was assessed in a group of patients who had undergone surgery for breast cancer at the Department of Surgery, Odense University Hospital, within the period of 1 May 2003 to 30 April 2004. The study included 258 patients and a reference group of 774 women. A questionnaire was mailed to the patients 1½ year after surgery and to the women in the reference group. The PMPS was defined as pain located in the area of the surgery or ipsilateral arm, present at least 4 days per week and with an average intensity of at least 3 on a numeric rating scale from 0 to 10. The prevalence of PMPS was found to be 23.9%. The odds ratio of developing PMPS was 2.88 (95% confidence interval 1.84–4.51). Significant risk factors were as follows: having undergone breast surgery earlier (OR 8.12), tumour located in the upper lateral quarter (OR 6.48) and young age (OR 1.04). This study shows that, although recent advances in the diagnostic and surgical procedures have reduced the frequency of the more invasive surgical procedures, there still is a considerable risk of developing PMPS after treatment of breast cancer

Koulusosionomi - Tulevaisuuden ammattilainen

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tapaustutkimuksena kotkalaisessa Aittakor-ven alakoulussa. Koulussa toimi kahdeksan viikon ajan Lapsiparkki-toiminta. Toi-minnan avulla oli tarkoitus vastata opetusta häiritseviin tilanteisiin. Lisäksi tutkimuk-sella selvitettiin sosionomi (AMK) paikkaa kouluyhteisössä. Tutkimusjoukko koostui 12 koulun opettajasta ja 48 parkissa vierailleesta oppilaasta. Tutkimuksen tulokset pe-rustuvat tietystä koulusta tiettynä ajanjaksona kerättyyn materiaaliin eivätkä ole yleis-tettävissä. Lyhyen kokeilun perusteella sosionomin paikka kouluyhteisössä ei ole yksiselitteinen, mutta tarvetta sille olisi. Sosionomi nähdään selvästi avustavissa tehtävissä. Parkissa tehtiin koulutehtäviä, kokeita, opeteltiin kirjaimia ja pelattiin tietokonepeliä. Parkki-toiminnassa tartuttiin koulukiusaamiseen. Tulosten perusteella saatiin Lapsiparkissa kävijät ymmärtämään koulukäynnin merkitys. Toiminta on uutta, joten se vaatii yhteistyön hiomista. Parkki-toiminnan kehittämis-mahdollisuudet ovat laajat. Kouluyhteisön tärkein päämäärä on saada oppilaat opiske-lemaan ja opettajille työrauha. Sosionomin tehtävänkuvaa peruskoulussa tulee selven-tää edelleen.This functional case study deals with eight-week practice called Lapsiparkki in Aitta-korpi School in Kotka. It was an experiment which tried to react to disorderly conduct during the lessons as well as to find a solution to that. The aim of the study was also to examine the role of a bachelor of social services in school environment. The collected material for the study was only from one school and therefore the results can not be generalized. According to the short experiment, it was to be seen that there is need for the work of a bachelor of social services in schools, and the work should be based on assistant work. Lapsiparkki consisted of schoolwork, examinations, learning different things as well as discussions of disorderly conduct and bullying at school. The pupils who par-ticipated in this experiment understood the meaning of school attendance. This kind of activity is new and it requires more cooperation. The main goal in school is to offer pupils and teachers a peaceful and safe environment in order to progress and to get the pupils learn. That is the reason why the role of a bachelor of social services could be important

Sote-yhdistysten työntekijöiden kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu

Liikunnasta ja sen terveyshyödyistä on puhuttu paljon viime vuosina. Fysioterapian keskeisin terapiamuoto on nykyään terapeuttinen harjoittelu ja sen eri muodot. Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka koskee suurta osaa maailman ihmisistä. Työhyvinvointi on yksi osa ihmisen koko hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko fyysisellä harjoittelulla ja työhyvinvoinnilla toisiinsa yhteyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun vaikutusta koettuun fyysiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sydänpiiri ry:n kanssa. Tutkimukseen osallistui myös muita sosiaali- ja terveysyhdistysten jäseniä Etelä-Karjalan alueelta. Tutkimuksen liikuntainterventiojakso kesti kolme kuukautta, jonka ajaksi koehenkilöille annettiin itsenäisesti suoritettava kestävyysohjelma. Lihasvoimaa harjoiteltiin yhteisesti kerran viikossa. Molemmat liikuntaohjelmat olivat progressiivisesti nousujohteisia koko interventiojakson ajan. Kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa tutkimuksessa testattiin alku- ja loppumittauksilla, jotka suoritettiin LAB-ammattikorkeakoululla. Fyysistä työhyvinvointia testattiin tutkijoiden luomalla kyselylomakkeella. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kestävyys- ja lihasvoimainterventiolla ei ollut vaikutusta koettuun työhyvinvointiin. Pelkällä liikunnallisella interventiolla ei voida todennäköisesti parantaa koettua työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin edistämiseksi täytyisi keskittyä enemmän itse työpaikkaan ja työtekijän kaikkiin arjen osa-alueisiin

Communicating Treatment-Related Symptoms Using Passively Collected Data and Satisfaction/Loyalty Ratings: Exploratory Study

BackgroundElectronic patient-reported outcomes’ real time communication of treatment-related symptoms is increasingly associated with better outcomes including longer survival and less health care resource use, but the primary method of collecting this information, static questionnaires, has not evolved. ObjectiveThe aim of this paper is to describe the use of Noona’s three methods of communicating treatment-related symptoms, which are as follows: (1) Noona symptom questionnaires (NSQ), which incorporate branching logic; (2) a diary; and (3) secure messaging, the last two of which have NSQ reporting functionality. It also aims to explore, using multivariable analyses, whether patients find value using these features. MethodsNoona users (N=1081) who have an active account for more than 30 days, who responded to the satisfaction/loyalty item, and who were undergoing active cancer treatment (systemic or radiotherapy) in the United States were included in this study. All study data were collected via software embedded within Noona code. This includes metadata, patient activities (measured in clicks), and responses to a satisfaction/loyalty question (“How likely are you to recommend Noona to another patient”) displayed on the Noona home page. ResultsNoona users expressed a high degree of satisfaction/loyalty when asked to rate how likely they would recommend Noona to another patient. Multivariable analyses indicate small but significant effects for some of the analyses. Use of NSQs were significantly related to satisfaction/loyalty, users of NSQs had significantly higher satisfaction/loyalty than those who did not use any, and secure communication use was significantly higher for those who rated the app highly compared to those who did not. These relationships will likely be further explicated with the use of satisfaction/loyalty questions that focus specifically on feature use. ConclusionsNoona is well liked by respondents, and exploratory multivariable analyses demonstrate the potential for using passively and minimally invasive data to demonstrate value

Asiakaspalvelukokonaisuuden tutkimus ja kehitys

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää DHL Freight (Finland) Oy:n uutta asiakaspalvelukokonaisuutta asiakaslähtöisesti. Tähän uuteen asiakaspalvelukokonaisuuteen kuuluvat uusi asiakaspalveluosasto sekä -ohjelma. Asiakaspalvelun lisäksi tutkittiin yrityksen sisäisiä muutoksia. Tarkoituksena oli täyttää työelämänedustajan sekä oppilaitoksen määrittelemät tavoitteet sekä tuottaa konkreettista hyötyä kohdeyritykselle innovatiivisia ratkaisuja hyödyntäen. Teoriaosuudessa käsiteltiin asiakaspalvelua ja muutosta yrityksen sisällä. Teoriaosuudessa kerrottiin myös, millaista asiakaspalvelu on nykypäivänä ja millaista laatua asiakkaat odottavat saavansa. Myös muutosprosessin teoriaa käsiteltiin ja selvitettiin, millaisia toimia muutoksen läpi vieminen vaatii. Muutoksen ja siihen liittyvän jatkuvan kehittämisen tuomia hyötyjä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin, jotta muutoksen syyt eivät jää epäselväksi. Teoriaosuudessa käytiin myös läpi, millaisia haasteita uusien asioiden implementointi voi tuoda yritykselle. Lopuksi käytiin läpi tutkimusmenetelmät ja -työkalut, joita hyödynnettiin tutkimuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellista toteutustapaa käyttäen. Opinnäytetyön tutkimussuunnitelmasta tehtiin monipuolinen, jotta tutkimuksella saatiin ajankohtaista ja tärkeää tietoa. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua, asiakaskyselyä sekä havainnointia, joita analysoitiin myöhemmin useita tutkimustyökaluja hyödyntäen. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa, jota pystyttiin hyödyntämään kehitysehdotuksissa. Teoriaosuuden ja tutkimustulosten avulla luotiin realistinen näkemys yrityksen, sekä sen asiakaspalvelukokonaisuuden nykytilasta. Tutkimuksen perusteella loimme useita kehitysehdotuksia, joissa keskityttiin asiakaspalvelun toimivuuteen, muutokseen sekä uuteen asiakaspalveluohjelmaan. Kehitysehdotukset perusteltiin teoriaosuuteen pohjautuvalla tiedolla ja niissä hyödynnettiin jatkuvan kehityksen tutkimustyökaluja implementoinnin helpottamiseksi. Tutkimus onnistui hyvin ja kehitysehdotuksista saatiin sellaisia, että ne ovat realistisesti toteutettavissa. Kehitysehdotusten avulla uusi asiakaspalvelukokonaisuus voi parantaa entisestään asiakaskokemusta sekä yrityksen sisäistä toimintaa

Alaraajavammojen ennaltaehkäisy koripallossa neuromuskulaaristen harjoitteiden avulla : terapeuttisia harjoitteita sisältävä video-opas valmentajille ja pelaajille

Koripallo on nopeatempoinen kontaktilaji, jossa ilmenee runsaasti suunnanmuutoksia. Lajin monipuolisuuden ja intensiteetin takia lajissa tapahtuu paljon urheiluvammoja, joista yleisimpiä ovat nilkan ja polven alueen vammat. Tutkimukset osoittavat, että neuromuskulaarisella alkulämmittelyllä voidaan ennaltaehkäistä alaraajojen urheiluvammoja. Opinnäytetyn tehtävänä oli kehittää video-opas neuromuskulaarisesta alkulämmittelystä, joka sisältää terapeuttisia harjoitteita. Video-opas suunniteltiin Kataja Basket Ry:lle, kohdentaen erityisesti U19-joukkueen tarpeita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää terveyttä antamalla fysioterapeuttista näkökulmaa lajispesifistä aktivaatiosta alkulämmittelyssä ja näin ollen pyrkiä ehkäisemään alaraajoihin kohdistuneita loukkaantumisia koripalloilijoiden keskuudessa. Video-oppaan neuromuskulaariset alkulämmittely harjoitteet suunniteltiin kohderyhmälle soveltuviksi teoriatietoon pohjautuen. Neuromuskulaariset alkulämmittelyharjoitteet koostuvat juoksu- ja koordinaatioharjoitteista, lihasvoimaharjoitteista, dynaamisista liikkuvuusharjoitteista, liikehallintaharjoitteista, tasapaino- ja ketteryysharjoitteista sekä plyometria- ja nopeusharjoitteista, joihin yhdistyvät lajinomaiset harjoitteet. Jatkokehitysideana on lisätä, varioida ja progressoida video-oppaassa esiintyviä neuromuskulaarisia alkulämmittely harjoitteita. Lisäksi työ olisi mahdollista toteuttaa myös sovellettuna muille urheilulajeille