Trends in Keratoplasty Procedures During 2 Decades in a Major Tertiary Referral Center in Finland : 1995 to 2015

Purpose:The purpose of this study was to analyze trends in number, age-adjusted frequency, and type of keratoplasty in a major tertiary referral center, relative to patient and graft characteristics.Methods:A retrospective registry study of 1574 patients who in 1995 to 2015 underwent keratoplasty in the Helsinki University Eye Hospital (HUEH). Graft type and sequence, patient characteristics, and date of surgery were recorded. Main outcome measures were annual number, type, and age-adjusted frequency of keratoplasty; patient and graft characteristics; graft procurement; and national population-adjusted frequency of keratoplasty.Results:In HUEH, from 1995 to 2015, a total of 2191 keratoplasties were performed with 48% of the grafts procured intramurally; 76% were primary and 24% regrafts. The age-adjusted frequency of primary penetrating keratoplasty decreased by 52% from 0.96 to 0.46 per 100,000. The corresponding frequency of primary Descemet stripping automated endothelial keratoplasty increased by 367% from 0.3 to 1.4 after 2006, finally accounting for 68% of primary grafts. Men underwent primary penetrating keratoplasty (median 48 vs. 67 yrs, P = 0.0001) and anterior lamellar keratoplasty (median 37 vs. 46 yrs, P = 0.0015) at a younger age than women. Interval to the first regraft was comparable between sexes (median 2.2 vs. 1.9 yrs, respectively, P = 0.17). The national median population-adjusted frequency of keratoplasties was 3.2 per 100,000 from 2009 to 2015, and HUEH accounted for a median of 69% of them.Conclusions:The increased frequency of keratoplasty in HUEH resulted from rapid adoption of Descemet stripping automated endothelial keratoplasty after 2006 and was facilitated by centralizing graft procurement to HUEH and the National Cell and Tissue Center Regea.Peer reviewe

Urakkakilpailun voittaminen parhaan näköisellä tarjouksella : Tehokas sopimusrikkomus rakennusurakkasuhteessa

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaisissa rakennusurakkasopimuksissa tapahtuvia urakoitsijan suorituksen viivästyksiä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa viivästys on urakoitsijan ennalta suunnittelema, ja joissa viivästys ulottaa vaikutuksensa rakennusurakkasopimusta edeltäneeseen urakkakilpailuun. Käsittelyn kohteena ovat nimenomaan sellaiset suunnitellut viivästykset, joita voidaan pitää oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta tehokkaina sopimusrikkomuksina. Tehokkaassa sopimusrikkomuksessa sopimuksen välittömille osapuolille ei aiheudu sopimusrikkomuksesta vahinkoa, vaan tilaajalle koituva vahinko viivästyksestä kompensoidaan sopimussakolla, ja urakoitsija laskee etukäteen, kuinka paljon rakennusurakka voi viivästyä, jotta hän tekisi rakennusurakalla voittoa. Itse sopimusrikkomus koskee rakennusurakkasopimusta, mutta ulottaa merkityksensä myös urakkakilpailuun ja erityisesti urakoitsijan menestykseen urakkakilpailussa, minkä johdosta tutkielmassa puhutaan tehokkaasta sopimusrikkomuksesta rakennusurakkasuhteessa. Rakennusurakkasopimuksen sopimusrikkomus voi ulottaa merkityksensä urakkakilpailuun tutkielman mukaan silloin, jos tilaaja suosii mahdollisimman nopeaa urakka-aikataulua, mikä on myös ilmaistu tarjouspyynnössä. Tällöin urakoitsija voi tehdä urakkakilpailussa sellaisen tarjouksen, jonka sisältämässä urakka-aikataulussa urakoitsijan on alkujaankin mahdotonta pysyä ja jonka urakkahintaan on laskettu etukäteen mukaan rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukainen viivästyssakko. Olennaista on myös se, että urakoitsija salaa varsinaisen toimintasuunnitelmansa tilaajalta, sillä näin urakoitsija voi tällaisella vilpillisellä tarjouksella voittaa sellaisen urakkakilpailun, jota urakoitsijan ei olisi mahdollista voittaa totuudenmukaisella ja realistisella tarjouksella. Toimintamallin toimivuus perustuu etenkin siihen, että rakennusurakoissa käytetään usein rakennusurakan yleisten sopimusehtojen viivästyssakkoehtoa sellaisenaan, eikä kyseinen viivästyssakkoehto ole erityisen ankara urakoitsijaa kohtaan. Lisäksi toimintamalli vaatii, että tilaaja on tarjouspyynnössään ilmoittanut voittavan tarjouksen merkittävimmäksi valintaperusteeksi nopean urakka-ajan. Tutkielmassa käsitellään sekä yksityisiä urakkakilpailuja, joihin sovelletaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita, sekä julkisia urakkakilpailuja, joihin sovelletaan lakia julkisista hankinnoista. Menettelyt muistuttavat jossain määrin toisiaan, ja molempien menettelyjen pääasiallinen tarkoitus tutkimuskysymyksen kannalta relevanteilta kohdin on suojata erityisesti urakkakilpailuun osallistuvien urakkakandidaattien oikeuksien toteutumista urakkakilpailussa, eikä niinkään tilaajan tai hankintayksikön oikeuksia, vaikka toki näitäkin suojataan. Tutkimuskysymykset ovat (1) selvittää, onko urakkakilpailun sääntöjen kiertäminen tosiasiassa mahdollista tässä kuvatulla tavalla sekä (2) kuinka tämänlainen toimintamalli voitaisiin kaikkein tehokkaimmin ehkäistä. Asian keskiössä on ennen kaikkea tilaajan tai hankintayksikön mahdollisuus selvittää urakoitsijoiden tarjousten aito toteuttamiskelpoisuus, johon liittyvät urakkakilpailun periaatteiden sekä hankintalain kohdat epäilyttävän alhaisesta hinnasta ja sen merkityksestä tarjouksen hylkäämisperusteena urakkakilpailussa. Tutkielmassa otetaan kantaa siihen, pitäisikö esimerkiksi epäilyttävän nopea urakka-aikataulu olla epäilyttävän alhaisen hinnan ohella tarjouksen hylkäämisperuste niin yksityisissä kuin julkisissakin urakkakilpailuissa, jotta tutkielmassa kuvattua kyseenalaista urakkakilpailutoimintaa voitaisiin ehkäistä. Tutkielmassa käytetään metodina oikeustieteelle tyypillisesti ennen kaikkea oikeusdogmaattista metodia, mutta asioita tarkastellaan niiden luonteen sekä käytännönläheisyyden takia myös oikeustaloustieteellisessä viitekehyksessä. Myös tutkimuskysymykseen (2) pyritään vastaamaan oikeustaloustieteellisiä argumentteja, käytännössä tehokkuusvertailua hyödyntäen

HYKS silmäpankki

Teema : elinsiirrotSarveiskalvonsiirrot aloitettiin Suomessa HYKS silmätautien klinikassa 1950-luvun lopussa ja sitä varten klinikkaan perustettiin silmäpankki vuonna 1957. Silmäpankki kerää sarveiskalvoja ja valmistelee ne siirtoleikkauksia varten. Lisäksi silmäpankissa erotellaan ja puhdistetaan istukasta amnionkalvoja silmäkirurgisia toimenpiteitä varten

Näin hoidan sarveiskalvovammat

VertaisarvioituSarveiskalvovammoihin liittyy aina näöntarkkuuden pysyvän heikentymisen riski. Suuri osa vammoista paranee kuitenkin ilman merkittäviä jälkiseurauksia. Yleislääkäri voi hoitaa monet pienehköt vammat. Silti kaikkien kliinikoiden tulisi tunnistaa tilanteet, joissa silmälääkärin konsultaatio on välttämätön. Hoidon tavoitteet ovat aina kivun lievitys, silmän rakenteiden suojaaminen, sarveiskalvon arpeutumisen, tulehtumisen ja verisuonittumisen estäminen sekä näöntarkkuuden säilyttäminen.Peer reviewe

Avoimen silmävamman tunnistaminen ja hoito

Vertaisarvioitu.Avoin eli lävistävä silmävamma vaatii pikaista leikkaus- ja sairaalahoitoa. Vamma on usein selvästi tunnistettavissa, mutta siihen viittaavat löydökset voivat olla myös hienovaraisia tai jäädä huomaamatta muiden vammojen vuoksi. Näköennuste riippuu vammaan liittyvistä tekijöistä, hoitoonpääsyn nopeudesta ja asianmukaisesta alkuhoidosta. Avoimen silmävamman epäileminen löydösten ja vammamekanismin perusteella ja viiveetön kirurginen hoito on tärkeää parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi

Trender inom modern starr- och glaukomkirurgi

English summar

Fantastiska ögonbilder

English summar

Cost-utility of routine cataract surgery

Background If decisions on health care spending are to be as rational and objective as possible, knowledge on cost-effectiveness of routine care is essential. Our aim, therefore, was to evaluate the cost-utility of routine cataract surgery in a real-world setting. Methods Prospective assessment of health-related quality of life (HRQoL) of patients undergoing cataract surgery. 219 patients (mean (SD) age 71 (11) years) entering cataract surgery (in 87 only first eye operated, in 73 both eyes operated, in 59 first eye had been operated earlier) filled in the 15D HRQoL questionnaire before and six months after operation. Direct hospital costs were obtained from a clinical patient administration database and cost-utility analysis performed from the perspective of the secondary care provider extrapolating benefits of surgery to the remaining statistical life-expectancy of the patients. Results Mean (SD) utility score (on a 0–1 scale) increased statistically insignificantly from 0.82 (0.13) to 0.83 (0.14). Of the 15 dimensions of the HRQoL instrument, only seeing improved significantly after operation. Mean utility score improved statistically significantly only in patients reporting significant or major preoperative seeing problems. Of the subgroups, only those whose both eyes were operated during follow-up showed a statistically significant (p < 0.001) improvement. Cost per quality-adjusted life year (QALY) gained was €5128 for patients whose both eyes were operated and €8212 for patients with only one eye operated during the 6-month follow-up. In patients whose first eye had been operated earlier mean HRQoL deteriorated after surgery precluding the establishment of the cost per QALY. Conclusion Mean utility gain after routine cataract surgery in a real-world setting was relatively small and confined mostly to patients whose both eyes were operated. The cost of cataract surgery per quality-adjusted life year gained was much higher than previously reported and associated with considerable uncertainty.BioMed Central Open acces

Angiotensin-converting enzyme genotype and late respiratory complications of mustard gas exposure

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Exposure to mustard gas frequently results in long-term respiratory complications. However the factors which drive the development and progression of these complications remain unclear. The Renin Angiotensin System (RAS) has been implicated in lung inflammatory and fibrotic responses. Genetic variation within the gene coding for the Angiotensin Converting Enzyme (ACE), specifically the Insertion/Deletion polymorphism (I/D), is associated with variable levels of ACE and with the severity of several acute and chronic respiratory diseases. We hypothesized that the ACE genotype might influence the severity of late respiratory complications of mustard gas exposure.</p> <p>Methods</p> <p>208 Kurdish patients who had suffered high exposure to mustard gas, as defined by cutaneous lesions at initial assessment, in Sardasht, Iran on June 29 1987, underwent clinical examination, spirometric evaluation and ACE Insertion/Deletion genotyping in September 2005.</p> <p>Results</p> <p>ACE genotype was determined in 207 subjects. As a continuous variable, FEV₁% predicted tended to be higher in association with the D allele 68.03 ± 20.5%, 69.4 ± 21.4% and 74.8 ± 20.1% for II, ID and DD genotypes respectively. Median FEV₁% predicted was 73 and this was taken as a cut off between groups defined as having better or worse lung function. The ACE DD genotype was overrepresented in the better spirometry group (Chi²4.9 p = 0.03). Increasing age at the time of exposure was associated with reduced FEV₁%predicted (p = 0.001), whereas gender was not (p = 0.43).</p> <p>Conclusion</p> <p>The ACE D allele is associated with higher FEV₁% predicted when assessed 18 years after high exposure to mustard gas.</p