Selviytymisstrategiasta yhteiskunnallisen liikkeen kautta valtiolliseksi elämänpolitiikaksi : Uusosuustoiminta Suomessa 1990-luvulla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tekemäni tapaustutkimuksen avulla olen tarkastellut uusosuustoiminnan kehittymistä Suomessa 1990-luvulla osana aktivoituvaa kansalaisyhteiskuntaa. Olen täydentänyt tekemääni tapaustutkimusta tutustumalla ajankohtaiseen ideologiseen- sekä yhteiskunnallisia liikkeitä käsittelevään keskusteluun. Ideologinen keskustelu kommunitarismista ja sen erilaisista sovelluksista ovat vaikuttaneet uusosuustoiminnan kehittymiseen myös Suomessa.Kommunitaristien tulkinnan mukaan kansalaisyhteiskunnan eri toimijat ovat vastine liian individualistisille markkinoille ja totalisoivalle hyvinvointivaltiolle. Keskustelu kommunitarismista ja kansalaisyhteiskunnan aktivoitumisesta ei kuitenkaan ole ongelmatonta pohjoismaisesta hyvinvointivaltionäkökulmasta. Haastattelemalla tapaustutkimukseni kohteen avaininformantteja sekä tekemällä osallistuvaa kenttätyötä olen havainnut uusosuustoiminnan kehittyneen selviytymisstrategiasta yhteiskunnalliseksi liikkeeksi. Kehittymisprosessista voidaan löytää: esi-, alku- ja järjestäytymisvaiheet. Ensinnäkin uusosuustoiminnan kehittyminen yhteiskunnallisena liikkeenä on edellyttänyt yhteiskunnan järjestäytymistä siten, että se on mahdollistanut liikkeen syntymisen. Toiseksi uusosuustoiminta on syntynyt vastauksena yhteiskunnassa ilmenneeseen uuteen tilanteeseen. Kolmanneksi järjestäytymisen taustalla on ollut yksittäisiä henkilöitä ja tahoja, jotka ovat pystyneet muotoilemaan uudessa tilanteessa ilmenneen ongelman sopivaan muotoon ja esittämään siihen ratkaisun. Neljänneksi henkilöt ja tahot ovat löytääneet muita, jotka näkevät saman tarpeen ja ovat pitäneet tarjolla olevaa ratkaisua järkevänä ja haluavat siksi vapaaehtoisesti sitoutua kehittyvän liikkeen toimintaan. Yhteiskunnalliset liikkeet ja myös uusosuustoiminta syntyvät siis yksittäisten ihmisten tai tahojen toiminnasta. Näitä voi kuvata mikro- ja makrotodellisuuden välittäjiksi. Ne rakentavat siltaa yksilöiden ja yhteiskunnan välille. Uusosuustoiminta on syntynyt selviytymisstrategiana yhteiskunnan rakennemuutoksessa sekä työttömiksi joutuneille henkilöille että hyvinvointivaltiolle

A Human-Centric Co-creation Platform for Solving Wicked Social Challenges

This article introduces DiakHub, a co-creation platform developed on a quadruple helix framework. DiakHub’s innovation activities aim at leading to more functional human-centred service systems and service processes. Human-centric solutions are sought to address problems across governance and administrative silos and boundaries, particularly targeted at the most vulnerable joint service users with complex needs and multiple service agency use. As a University of Applied Sciences, Diak has a unique profile in the Finnish education sector. Its RDI activities focus on improving the wellbeing of those in the most vulnerable positions through co-creating societal innovations, services, and capacity building. DiakHub activity can be verified through co-creation RDI activities and public service innovations. The role of students is central; while engaged in DiakHub activities, they become co-designers and experts, participating in the teaching and RDI activities they are exposed to during their studies.© The Author(s) 2022. This chapter is licensed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 International License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), which permits use, sharing, adaptation, distribution and reproduction in any medium or format, as long as you give appropriate credit to the original author(s) and the source, provide a link to the Creative Commons license and indicate if changes were made. The images or other third party material in this chapter are included in the chapter's Creative Commons license, unless indicated otherwise in a credit line to the material. If material is not included in the chapter's Creative Commons license and your intended use is not permitted by statutory regulation or exceeds the permitted use, you will need to obtain permission directly from the copyright holder.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja?

Yritteliäisyys asenteena, toimintana ja ammatillisina käytänteinä ovat läsnä sosiaali-, kasvatus- ja terveysaloilla. Yhteiskunnallisen, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisen, yrittäjyyden tarvetta on korostettu viimeaikaisessa yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa (esim. Heinonen, Hytti, Tiikkala 2011). Arvostettu eurooppalainen yrittäjyyskasvatuksen tutkija David Rae (2012) puhuu uuden ajan yrittäjyydestä ja sen vaatimasta uudenlaisesta oppimisympäristöstä, joka on osallistuva ja vastaanottavainen, yhteisöllinen ja individualistinen sekä feminiinisiä että maskuliinisia työskentelytapoja arvostava, eettinen ja kestävä. Tämän uuden ajan yrittäjyyden myötä siirrytään yrittäjyyden muotoihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti vastuullisia ja heijastavat eettisen ja kestävän kehityksen arvoja ja näkökulmia (Rae, 2012). Näin yrittäjyyden käsite laajenee yrityksen perustamista kattavammaksi. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimintaympäristössä tapahtuvat radikaalit muutokset luovat mahdollisuuksia ja innostusta yrittäjyyteen, mutta myös tarpeen sopivien tuki- ja ohjauspalveluiden järjestämiseksi yrittäjyyden eri muodoille korkeakouluympäristöissä. Käsitys yrittäjyyden muuttuvasta luonteesta on sekä haaste että mahdollisuus korkeakouluille. Miten tällaista eettistä ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä opetetaan ja millaisin yrittäjämäisen oppimisen menetelmin voidaan tukeayhteiskunnallisesti kestävää yrittäjyyttä? Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) on yli 3 000 sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkauksen alojen opiskelijaa, joiden yrittäjyyden intentioita ei tunneta eikä heidän yrittäjyyteen liittyviä tuen tarpeita ole systemaattisesti tunnistettu. Diakin toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Satakunnan opiskelijoiden yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN- projektiin liittyvän tutkimuksemme tavoitteena on 1) tunnistaa Diakoniaammattikorkeakoulun opiskelijoiden yrittäjyysintentioita pilotoimalla kysely Porin toimipisteessä ja 2) tulosten perusteelta esittää systemaattinen yrittäjyyden intentioiden tunnistamisen malli Diakonia-ammattikorkeakoululle sekä 3) muotoilla opiskelijoiden yrittäjyyden intentioita tukeva ja Diakin erityispiirteisiin soveltuvat palveluekosysteemit. Tutkimuksen aineisto kerätään toukokuussa 2017 Diakoniaammattikorkeakoulun Porin toimipisteen kaikille noin 300 opiskelijalle suunnatulla strukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä painotetaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden ulottuvuuksia: motivaatioita ja kykyä lähteä liiketoiminnan keinoin ratkaisemaan yhteiskunnan ilkeimpiä haasteita. Kyselyssä vastaajat arvioivat avokysymyksiin vastaamalla muun muassa käsityksiään ja mielikuvia yrittäjänä toimimisesta, omia yrittäjäominaisuuksiaan, mahdollisuuksia yrittäjänä toimimisesta, motivaatioita mahdollisen yrityksen perustamiseksi ja tekevät näkyviksi tuen tarpeitaan. </p

Yhteiskunnan kehittäjät ja uudistajat : Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot

Monimenetelmällinen ja myös kansainvälistä vertailua sisältävä tutkimushankkeemme tuottaa uraauurtavaa ymmärrystä yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten innovaatioiden nykytilasta ja vaikuttavuudesta sekä ottaa kantaa toimintaympäristön kehittämistarpeisiin politiikkasuositusten muodossa. Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot edistävät määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita ja niitä leimaa läheisyys kansalaisyhteiskuntaan sekä loppukäyttäjälähtöisyys. Ne voivat täydentää perinteisen julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen palveluja. Laaja-alaisuuden lisäksi tutkimushankkeen kansallista ja kansainvälistä uutuusarvoa korostaa ensimmäinen suomalainen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivisuutta kartoittava kvantitatiivinen tutkimus sekä interaktiivinen Power BI-työkalu. Se mahdollistaa niin yhteiskunnallisten yritysten kuin sosiaalisten innovaattoreiden moniulotteisen tarkastelun. Yhteiskunnalliset yritykset eivät kaipaa erityiskohtelua. Sen sijaan ne toivovat, että innovaatioiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet otetaan lähtökohtaisesti huomioon ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta tunnistetaan osaksi normaalia, pitkäjänteistä innovaatiokeskustelua ja -politiikkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan monet kasvot : FinSERN:in 14.11.2013 järjestämän yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssin julkaisu

Suomessa yhteiskunnallisen yritystoiminnan institutionaalisia rakenteita on kehitetty suhteellisen nopeasti, usein kansainvälisten esimerkkien innoittamana. Institutionaalisten rakenteiden hyödyntäminen on ollut kuitenkin vähäistä. Kehitystä on jarruttanut kansallisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan vision ja strategian puuttuminen. Toisena ja tähän liittyvänä tekijänä on yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittämistoiminnan lyhytjänteisyys, pirstaleisuus ja liiallinen riippuvaisuus (ESR)-projektirahoituksesta. Kolmantena esteenä yhteiskunnallisen yritystoiminnan läpimurrolle on se, ettei säätely-ympäristö ota huomioon riittävästi liiketoimintamallin erityispiirteitä. Tämä artikkelikokoelma perustuu FinSERN:in 14.11.2013 järjestämän yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssin esitelmiin. Konferenssissa pidettiin yhteensä 15 yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen liittyvää esitelmää, joista kahdeksan päätyi tähän julkaisuun. Esitykset olivat yliopistojen ja korkeakoulujen jatko-opintoihin tai lopputöihin liittyviä tutkimuksia sekä eri kehittämishankkeissa syntyneiden käytäntöjen ja kokemusten raportointia. Työskentelyssä yhdistyivät akateemisuus, tutkimuksellisuus, hyödyllisyys ja käytännönläheisyys. Suomen toinen yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssin järjesti Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry, FinSERN. Se muodostaa tutkimusyhteisön, jossa samasta aiheesta kiinnostuneet tutkijat ja tutkimustiedon hyödyntäjät kokoontuvat yhteen vaihtamaan aktiivisesti tietoa. FinSERN innostaa ja motivoi tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä aiheen pariin, ja se on kansainvälisesti verkostoitunut. Verkosto avaa jäsenilleen ovia maailman korkeakouluihin ja yliopistoihin sekä kartoittaa rahoitusmahdollisuuksia ja julkaisukanavia tutkijoille

Inklusiivisen työllistymisen menestystekijöitä

Artikkelissa esittelemme kokeiluja uudenlaisista menetelmistä kohti työllistymistä. Vertailemme lisäksi hyviä käytänteitä ja malleja vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat sosiaali- ja terveysalan ja vanhustyön sekä kiertotalouden yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät mallit sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle