Suuret seurat suurennuslasin alla

Jäsenmäärältään suurin kymmenesosa maan seuroista tavoittaa lähes puolet kaikista seurajäsenistä. Tässä raportissa syvennetään näkemystä suomalaisesta seuratoiminnasta isojen yli 800 jäsenen seurojen näkökulmasta. Työssä hyödynnetään vuonna 2017 maan liikunta- ja urheiluseuroilta kerättyä määrällistä tutkimusaineistoa, joka koskee vuoden 2016 tilannetta seuroissa. Lisäksi on kerätty haastatteluaineisto 15:stä yli 800 jäsenen seurasta sekä kahdeksalta lajiliittojen ja kaupunkien ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat suuren seuran erot ja erityispiirteet keskisuuriin ja pieniin seuroihin verrattuna? 2. Mihin suuntaan suurten seurojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? 3. Kuinka suurten seurojen roolia ja asemaa arvioidaan ulkoisten asiantuntijoiden näkökulmasta? 4. Mikä rooli ja asema suurilla seuroilla on liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa? Pienempiin seuroihin verrattuna isot seurat toimivat useammin suurissa kasvavissa kaupungeissa. Suurten seurojen talousluvut ovat kasvaneet, mutta ulkoisen varainhankinnan osuus kokonaisuudessa on vähentynyt. Isot seurat ovat hakeneet kehitystä pääosin palkkatyön ja ammattimaistumisen kautta. Suurten seurojen toiminnassa on yleistä kehittymisen halu ja kyky, toimintajärjestelmän ja johtamisen järjestelmällisyys sekä ”yritysmäinen” toimintalogiikka. Suurella seuralla ulkoinen yhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Suurten seurojen erityishaasteina ovat vapaaehtoisten aktiivisuus sekä toiminnan olosuhteisiin liittyvät haasteet. On viitteitä, että tulevaisuudessa isojen seurojen osuus seuratoiminnan kokonaisvolyymista kasvaa edelleen. Suurille seuroille on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sekä samalla vahvistaa suurten seurojen roolia ja asemaa yhteiskunnassa. </p

Suuret seurat suurennuslasin alla

Jäsenmäärältään suurin kymmenesosa maan seuroista tavoittaa lähes puolet kaikista seurajäsenistä. Tässä raportissa syvennetään näkemystä suomalaisesta seuratoiminnasta isojen yli 800 jäsenen seurojen näkökulmasta. Työssä hyödynnetään vuonna 2017 maan liikunta- ja urheiluseuroilta kerättyä määrällistä tutkimusaineistoa, joka koskee vuoden 2016 tilannetta seuroissa. Lisäksi on kerätty haastatteluaineisto 15:stä yli 800 jäsenen seurasta sekä kahdeksalta lajiliittojen ja kaupunkien ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä ovat suuren seuran erot ja erityispiirteet keskisuuriin ja pieniin seuroihin verrattuna? 2. Mihin suuntaan suurten seurojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa? 3. Kuinka suurten seurojen roolia ja asemaa arvioidaan ulkoisten asiantuntijoiden näkökulmasta? 4. Mikä rooli ja asema suurilla seuroilla on liikunta- ja urheilukulttuurissa sekä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa? Pienempiin seuroihin verrattuna isot seurat toimivat useammin suurissa kasvavissa kaupungeissa. Suurten seurojen talousluvut ovat kasvaneet, mutta ulkoisen varainhankinnan osuus kokonaisuudessa on vähentynyt. Isot seurat ovat hakeneet kehitystä pääosin palkkatyön ja ammattimaistumisen kautta. Suurten seurojen toiminnassa on yleistä kehittymisen halu ja kyky, toimintajärjestelmän ja johtamisen järjestelmällisyys sekä ”yritysmäinen” toimintalogiikka. Suurella seuralla ulkoinen yhteistyö on aktiivista ja monipuolista. Suurten seurojen erityishaasteina ovat vapaaehtoisten aktiivisuus sekä toiminnan olosuhteisiin liittyvät haasteet. On viitteitä, että tulevaisuudessa isojen seurojen osuus seuratoiminnan kokonaisvolyymista kasvaa edelleen. Suurille seuroille on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sekä samalla vahvistaa suurten seurojen roolia ja asemaa yhteiskunnassa

Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat - tilanne, muutokset ja tulevaisuus

Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986-2016 - tutkimusraportista on julkaistu tiivistelmä. Tässä raporttitiivistelmässä esitetään tutkimuksen keskeisimmät johtopäätökset ja seuratoiminnan mahdollinen suunta 2020-luvulla. Seurat ovat keskeisessä asemassa suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Liikuntakulttuurin moninaistumisesta huolimatta seurat ovat organisoidun liikunta- ja urheilutoiminnan ydinyksiköitä. Niiden merkitys niin huippu- ja kilpaurheilun kuin harrasteliikunnankin näkökulmasta on suuri. Ennen kaikkea lasten ja nuorten liikuttajina ja liikuntaan sosiaalistajina seurojen rooli on nykytilanteessa jokseenkin korvaamaton

Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016

Seuratason näkökulmasta suomalaista liikunta- ja urheiluseurakenttää on analysoitu pitkäjänteisesti kymmenen vuoden välein 1980-luvulta alkaen. Tässä raportissa kuvataan keskeisimmät havainnot muutoksista ja trendeistä vuoden 2016 (n=835) tilannetta kuvaavia seuratietoja hyödyntäen. Vertailuja tehdään vuosien 1986 (n=835), 1996 (n=495) ja 2006 (n=550) tietoihin nähden. Aineistot on kerätty kyselyin. Kysely nojautuu Heinilän malliin liikuntaseurasta sosiaalisena organisaationa. Tutkimusongelmat, joihin vastausta haettiin, olivat: 1. Miten suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat ja koko seurakenttä on muuttunut edeltäneen 30 vuoden aikana ja erityisesti viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana? 2. Millaiset olivat seurojen ominaispiirteet vuonna 2016? 3. Millaisia kehityskulkuja on tunnistettavissa seuratoimintaan liittyen? Seurakentän keskeisimmät trendit olivat eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistuminen ja kustannustason nousu. Kyseiset kehityslinjat olivat tunnistettavissa jo kymmenen vuotta sitten, mutta ne näkyivät tuoreimman aineiston kautta konkreettisesti seuratasolla entistä selkeämmin. Yleisesti ottaen seurojen kehitys oli kohentuneen osaamisen ja asiantuntemuksen myötä edennyt suuntaan, johon seurat ovat pyrkineetkin. Useimmiten esiintyneet ongelmat liittyivät vapaaehtoistoimijoihin, vaikka aktiivisimpien toimijoiden määrä seuraa kohden oli kasvanut.</p

Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016

Seuratason näkökulmasta suomalaista liikunta- ja urheiluseurakenttää on analysoitu pitkäjänteisesti kymmenen vuoden välein 1980-luvulta alkaen. Tässä raportissa kuvataan keskeisimmät havainnot muutoksista ja trendeistä vuoden 2016 (n=835) tilannetta kuvaavia seuratietoja hyödyntäen. Vertailuja tehdään vuosien 1986 (n=835), 1996 (n=495) ja 2006 (n=550) tietoihin nähden. Aineistot on kerätty kyselyin. Kysely nojautuu Heinilän malliin liikuntaseurasta sosiaalisena organisaationa. Tutkimusongelmat, joihin vastausta haettiin, olivat: 1. Miten suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat ja koko seurakenttä on muuttunut edeltäneen 30 vuoden aikana ja erityisesti viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana? 2. Millaiset olivat seurojen ominaispiirteet vuonna 2016? 3. Millaisia kehityskulkuja on tunnistettavissa seuratoimintaan liittyen? Seurakentän keskeisimmät trendit olivat eriytyminen, moninaistuminen, ammattimaistuminen ja kustannustason nousu. Kyseiset kehityslinjat olivat tunnistettavissa jo kymmenen vuotta sitten, mutta ne näkyivät tuoreimman aineiston kautta konkreettisesti seuratasolla entistä selkeämmin. Yleisesti ottaen seurojen kehitys oli kohentuneen osaamisen ja asiantuntemuksen myötä edennyt suuntaan, johon seurat ovat pyrkineetkin. Useimmiten esiintyneet ongelmat liittyivät vapaaehtoistoimijoihin, vaikka aktiivisimpien toimijoiden määrä seuraa kohden oli kasvanut