Jatkuvuudenhallinta liiketoimintaverkostoissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia liiketoiminnan jatkuvuutta ja toimintavarmuutta nykymuotoisissa liiketoimintaverkostoissa. Tarkoituksena oli selvittää verkostomaisen toimintaympäristön erityispiirteitä jatkuvuudenhallinnan näkökulmasta ja nostaa esiin mahdollisia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja aihepiiriin liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta. Arvioitiin, että opinnäytetyön tuloksia olisi mahdollista hyödyntää huoltovarmuuden kehitystyössä, mikäli keinoja organisaation liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi verkostomaisessa toimintaympäristössä saataisiin selvitettyä. Opinnäytetyön viitekehys muodostettiin jatkuvuudenhallintaan sekä liiketoimintaverkostoihin ja strategisiin kumppanuuksiin liittyvästä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä artikkeleista. Jatkuvuudenhallinnan osalta vuonna 2019 päivitetyllä ISO 22301 -standardilla oli opinnäytetyössä iso merkitys, sillä sen havaittiin edustavan ja kokoavan hyvin yhteen keskeistä teoriaa jatkuvuudenhallinnassa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen kannalta keskeinen lähdeaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tapaustutkimuksen kohteeksi valikoitui kaksi isoa huoltovarmuuden kannalta kriittistä suomalaista yritystä. Opinnäytetyössä saatiin osittain vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Keskeisenä havaintona oli, ettei jatkuvuudenhallintaa ole juurikaan tutkittu verkostojen näkökulmasta. Kirjallisuudessa ja standardeissa verkostojen näkökulmaa on käsitelty epäsuorasti esimerkiksi sidosryhmien, toimitusketjujen ja ulkoistamisen kautta. Toteutetuilla teemahaastatteluilla saatiin tehtyä vertailua tapaustutkimuksen kohteena olevien yritysten jatkuvuudenhallintaprosesseista suhteessa jatkuvuudenhallinnan teoriaan. Organisaatioiden jatkuvuudenhallinta oli molempien osalta jäsentynyttä ja systemaattista toimintaa. Tunnistettavissa oli esimerkiksi ISO 22301 -standardin elementtejä, vaikka kummankaan organisaation jatkuvuudenhallintajärjestelmä ei suoraan pohjautunut olemassa oleviin standardeihin tai muihin ohjeistuksiin. Sen sijaan haastatteluilla ei saatu tuotettua vastauksia verkostomaisen toimintaympäristön jatkuvuudenhallintaan liittyen, sillä kohdeorganisaatioiden liiketoimintamallit eivät tähän soveltuneet

Sovelluskehityksen laadunvarmistus : tapaustutkimus Tilastokeskuksesta ja Kansaneläkelaitoksesta

Siirretty Doriast

Juurikanavan työskentelymitan määrittäminen kahdella eri menetelmällä -­ Apeksimittarilla ja röntgenkuvasta saadun työskentelymitan vertailu

Siirretty Doriast

Application of a New Monoclonal Antibody for Time-resolved Fluoroimmunoassay of Human Pancreatic Phospholipase A2

Peer Reviewe

Firstbeat Hyvinvointianalyysillä motivaatiota fyysiseen aktiivisuuteen

Suomalaisen aikuisväestön fyysinen aktiivisuus on liian vähäistä terveyttä edistävästä näkökulmasta. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa lihasten tahdonalaista ja energiankulutusta lisäävää toimintaa ja sillä on lukuisia terveysvaikutuksia, jotka perustuvat aineenvaihdunnan ja elintoimintojen muutoksiin. Positiivisia vaikutuksia tapahtuu entsyymi- ja rasva-aineenvaihdunnassa, eritys- ja ruuansulatuselimissä, autonomisessa hermostossa, tuki- ja liikuntaelimistössä, verenkiertoelimistössä sekä immunologisen järjestelmän toiminnassa. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaa motivaatio, joka tarkoittaa toimintaa aikaansaavaa yksilön psyykkistä tilaa. Fyysistä aktiivisuutta selittävää motivaatiota kutsutaan liikuntamotivaatioksi. Liikuntamotivaation lisäksi fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat erilaiset edistävät ja estävät tekijät. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa tietoa terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisille fyysisestä aktiivisuudesta ja liikuntakäyttäytymisestä, fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta terveyteen sekä fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavasta motivaatiosta. Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, miten Firstbeat Hyvinvointianalyysin tuottama tieto vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden tasoon ja siihen liittyvään motivaatioon vähän liikkuvilla aikuisilla. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksina neljällä kohdehenkilöllä. Kohdehenkilöt olivat vähän liikkuvia aikuisia. Aineistonkeruumenetelmänä alku- ja loppukartoituksessa toimi laatimamme kyselylomake. Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin Firstbeat Hyvinvointianalyysiä, jonka tarkoituksena oli saattaa kohdehenkilöt tietoisiksi omasta fyysisen aktiivisuuden tasosta sekä sen yhteydestä terveyteen. Alku- ja loppukartoitusta verrattaessa kahdella neljästä kohdehenkilöstä fyysisen aktiivisuuden taso nousi ja kahdella neljästä muutosta ei tapahtunut. Kolmella neljästä motivaatio fyysistä aktiivisuutta kohtaan kasvoi ja yhdellä neljästä motivaatio pysyi samana. Liikunnan motiivit pysyivät kaikilla kohdehenkilöillä pääosin samoina. Opinnäytetyön tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää, että Firstbeat Hyvinvointianalyysillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen ja siihen liittyvään motivaatioon.From the health promotion perspective it is clear that physical activity of Finnish adults is too low. Physical activity means muscle action that increases energy expenditure and it has many health benefits that are based on changes of metabolism and vital functions. Positive health benefits occur almost in every organ of the human body. Motivation affects physical exercise behaviour. Motivation means mental state of mind which causes action. Motivation that explains physical exercise behaviour is called exercise motivation. There are also different determinants and barriers which influence physical exercise behaviour. The purpose of this thesis is to provide information on physical activity and physical exercise behaviour, health benefits of physical activity and motivation toward physical activity. Information is pointed to professionals of health care and well-being. The aim of this thesis was to study how the feedback received from Firstbeat Lifestyle Assessment affects physical activity level and exercise motivation in inactive adults. This thesis was accomplished as case studies. There were four subjects that were inactive adults. The research materials were collected through self-made questionnaires at starting and ending point. In this thesis the method used was Firstbeat Lifestyle Assessment. The purpose of this method was to make subjects aware of their own physical activity level and its relationship with health. When comparing the questionnaires of the starting and ending point, it showed that physical activity level of two quarters of the subjects increased and there were no changes in the physical activity level of the other two quarters. Motivation increased in three quarters of subjects and one´s motivation remained the same. Motives for exercise mostly remained the same with all subjects. The most important conclusion in this thesis may be that Firstbeat Lifestyle Assessment can have positive effects on physical activity level and exercise motivation

Lämmitysjärjestelmän uusiminen hoivakotiin

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoista lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottojärjestelmää Kortekodille ja ehdottaa yhtä ratkaisua, jota lähdettäisiin viemään eteenpäin. Kortekoti on tehostetun palveluasumisen hoivakoti ja sen lämmitysjärjestelmä on tuottanut hankaluuksia polttoaineen ominaisuuksien vuoksi. Kortekodin lämmitys ja lämminkäyttövesi tuotetaan kiinteäarinaisella polttimella ja polttoaineena käytetään lähialueen viljelijöiden jäteviljaa. Jätevilja ei kelpaa ruuan valmistukseen tai rehuksi ja se hävitettäisiin, ellei sille löydy Kortekodin tapaista hyötykäyttöä. Kaura on tuottanut ongelmia tuhkamääränsä ja tuhkan laavaantumisen vuoksi. Tuhka sulaa polttimen seinämiin kiinni ja tukkii polttimen. Lämmitysvaihtoehdoiksi rajattiin biopolttoaineet kaura, pelletti ja hake, maalämpö sekä aurinkoenergia. Opinnäytetyö oli tutkimusmuodoltaan kehittämistutkimus ja siinä hyödynnettiin valmiita lämmitysratkaisuja. Eri vaihtoehdoille laskettiin alku- ja vuosikustannuksia ja niitä verrattiin toisiinsa kannattavimman ratkaisun löytämiseksi. Biopolttoaineiden kesken tehdyssä vertailussa hake todettiin kalleimmaksi ratkaisuksi alkukustannuksiltaan, sillä haketta varten jouduttaisiin rakentamaan varasto ja uusimaan nykyinen lämpökontti kokonaan. Pelletti oli biopolttoaineista kallein vuosikustannusten puolesta, mutta olisi toimintavarma polttoaine ja sitä voisi polttaa nykyisellä järjestelmällä. Maalämpö voitaisiin asentaa kahdella tapaa, joko energiakaivona tai keruupiirinä viereiselle pellolle. Keruupiiri olisi näistä vaihtoehdoista halvempi, sillä kaivamalla itse saataisiin säästöä. Kuitenkin maalämpö vaatisi hakkeen lailla liian suuret alkukustannukset. Aurinkokeräimillä saataisiin vapautusta polttimen käytöstä ja niitä voitaisiin käyttää kattilan kanssa yhdessä. Kesäisin saataisiin tuotettua kaikki lämminkäyttövesi Kortekodille. Lämminvesivaraajaan ei kuitenkaan ole mahdollista asentaa aurinkokeräimen vaatimaa kierukkaa, mutta aurinkopaneeleita olisi mahdollista hyödyntää Kortekodilla. Kauraa päätettiin käyttää jatkossakin polttoaineena, mutta toimintavarmuutta lisätään hankkimalla liikkuva arinainen poltin, joka estää tuhkan laavaantumisen ja polttimen tukkeutumisen. Kaura on polttoaineena todella halpaa, mutta kuitenkin energiatiheydeltään lähellä pellettiä, ja sen takia vuosikustannukset ovat todella pieniä verrattuna muihin vaihtoehtoihin