Infrastructure management in multicloud environments

With the increasing number of cloud service providers and data centres around the world, cloud services users are becoming increasingly concerned about where their data is stored and who has access to the data. The legal reach of customers’ countries does not expand over the country’s borders without special agreements that can take a long while to get. Because it is safer for a cloud service customer to use a cloud service provider that is domestically legally accounta-ble, customers are moving to using these cloud service providers. For the case company this causes both a technical problem and a managerial problem. The technical problem is how to manage cloud environments when the business expands to multiple countries, with said countries customers requiring that the data is stored within their country. Different cloud service providers can also be heterogeneous in their features to manage infrastructure, which makes managing and developing the infrastructure even more difficult. For example, application programming interfaces (API) that makes automation easier can vary between providers. From a management point of view, different time zones also make it harder to quickly respond to any issues in the IT infrastruc-ture when the case company employees are working in the same time zone. The objective of this thesis is to address the issue by investigating which tools and functionali-ties are commonly utilized for automating IT infrastructure and are additionally supported by cloud service providers while being compatible with the specific requirements of the organization in question. The research will help the case organization replace and add new tools to help maintain the IT infrastructure. This thesis will not investigate the managerial problem of case company em-ployees working in the same time zone. The thesis will also not research security, version control, desktop and laptop management or log collection tools or produce a code-based solution to set-ting up an IT environment since further research needs to be done after the tools presented in this thesis have been decided upon. The research does also not investigate every cloud service pro-vider in every country as case company business strategies can change and the size of the thesis would grow too much. Qualitative research method is used for this thesis and the data gathered comes from literature and articles from various source. Both literature and article review provided the theoretical aspects of this research. Data was also gathered by looking at a few countries that have companies whose business is cloud service providing and comparing the findings regarding infrastructure management and automatization. The research is divided into five parts. The first part tries to introduce the background, re-search objective and structure of the research., while the second part tries to explain the theoreti-cal background. In the third part of the research methodology is explained as what material was used and how it was gathered and descriptions of the results, fourth part analyses the results, while the fifth and final part concludes the research

Järjestöavustusten kohdentuminen julkisen sektorin rajapintaan

Selvityksessä kuvataan STEAn järjestöavustusten kohdentumista menoihin ja toimintoihin, joiden voidaan katsoa kuuluvan lakisääteisesti valtion tai kuntien maksettavaksi. Avustettavien kohteiden sijoittuminen julkisen vallan tehtävien rajapintaan on lainsäädännön luonteen ja STEAn tehtäväkentän vuoksi väistämätöntä. Ohjaavaan lainsäädäntöön ei ole mielekästä sisällyttää sellaisia ehdottomia säännöksiä, jotka luovat mahdottoman tilanteen lainsäädännön noudattamisen näkökulmasta. Rajapinnan laajuus on 15–20 % kohteista ja 25–30 % avustussummasta. Vain pieni osa tästä paikkaa tai täydentää lainsäädännössä tarkasti määriteltyä palvelua tai on lähellä subjektiivisia oikeuksia. Päällekkäisyys on selkeintä silloin, kun se kohdentuu lainsäädännössä tarkoin määriteltyihin subjektiivista oikeutta muistuttaviin tehtäviin. Se voi myös liittyä julkisen toimijan tapaan järjestää laissa mainittu tehtävä tai hyödyntää puitelainsäännön luomia mahdollisuuksia. Rajapinnan kohteissa päällekkäisyyskysymykset eivät ole lainsäädännöllisiä, vaan julkisten varojen käytön tarkoituksenmukaisuuteen ja toiminnan viestinnälliseen selkeyteen liittyviä. Projektiavustuksilla voidaan edelleen kehittää toimintoja kuntien kanssa, eikä näiden kohteiden päällekkäisyyttä voi perustella samalla tavalla. Avustuslinjauksia tulisi muuttaa sallivammiksi ja tunnistamaan lainsäädännön luonteesta syntyvä rajapinnan tulkintajatkumo. Lisäksi voitaisiin korostaa järjestön ja kunnan yhdessä tekemää nykyistä vahvempaa analyysia toiminnan nivoutumisessa julkiseen palvelujärjestelmää

Esteettömyysavustusten sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten toimivuus

Tavoitteena oli selvittää iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten sekä esteettömyysavustusten käytön tarkoituksenmukaisuutta, ennakoitavuutta ja kustannustehokkuutta, ehtojen ajantasaisuutta, avustusjärjestelmää suhteessa muihin vastaavanlaisiin tukiin ja yhdenvertaisuuden toteutumista avustusten käytössä. Korjaus- ja esteettömyysavustukset ovat osa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumisen tukemisen kokonaisuutta, ja ne tukevat tavoitetta kotona asumisen mahdollistamisesta ja asumisolojen parantamisesta. Avustukset ovat kohdentuneet niitä tarvitseville kohderyhmille. Kokonaisuutena avustusprosessi toimii hyvin ja sujuvasti, kun hakemusten käsittelyyn on tarpeeksi resursseja. Korjaus- ja esteettömyysavustuksien katsotaan molempien palvelevan asumisolojen parantamista. Selvityksen perusteella avustusten kokonaistavoite jää jossain määrin epäselväksi. Korjausavustus tulisi saada nykyistä tiiviimmin kytkettyä hyvinvointialueiden ja kuntien toteuttamaan iäkkäiden asumisen kehittämisen kokonaisuuteen. Esteettömyysavustus tukee rakennetun ympäristön esteettömyyden kehittymistä ja toimii strategisena esteettömyyden edistämisen välineenä. Avustusten vaikuttavuutta tulisi seurata säännöllisesti

Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet

Ikääntyneiden välimuotoisella asumisella tarkoitetaan sellaisia asumisratkaisuja, jotka asettuvat tehostetun palveluasumisen ja kaikenikäisten joukossa olevan tavallisen asumisen väliin. Ikääntyneiden välimuotoinen asuminen täyttää asunnon tavalliset tunnusmerkit ja se tarkoittaa kohteita, joissa asumiseen yhdistyy ikäspesifisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Asuminen erotetaan tällöin selkeästi palveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee ikääntyneiden välimuotoisen asumisen kohteita erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotuella, mutta kohteet voivat olla myös vapaarahoitteisia vuokra- tai omistusasuntoja. Raportissa esitellään erilaisia välimuotoisen asumisen esimerkkejä eri tahojen toteuttamina: asukkaiden aktiivisuudesta lähtevät kohteet, kuntien tai kuntayhtymien kohteet, säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen kohteet sekä yritysten vapaarahoitteiset kohteet. Välimuotoista asumista tarvitaan lisää ja kohteiden toivotaan olevan monipuolisia ja perustuvan alueen ikääntyvän väestön ennakointiin ja asukkaiden tarpeisiin. Välimuotoisen asumisen kehittämisessä tulee varmistaa, ettei asumisratkaisujen kehittymistä estetä liian tiukalla sääntelyllä, varsinkaan epätarkoituksenmukaisella henkilöstömitoituksella. Suurissa kaupungeissa ikääntyneiden asumiseen tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Pienemmissä kunnissa olemassa olevan asuntokannan korjausrakentaminen on ensisijainen vaihtoehto

Kumppanuuspilottien kehittävä arviointi

Kasvupalvelupilottien suunnittelu käynnistettiin vuonna 2018 osana Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa ollutta kasvupalvelu-uudistusta. Uudistus kaatui keväällä 2019 silloisen hallituksen kaaduttua, ja valtaosa aluelähtöisistä piloteista muutti tuolloin tavoitteitaan ja sanoitustaan ”kumppanuuspiloteiksi”. Kehittävän arvioinnin tavoitteena oli tukea pilottien muodostaman kokonaisuuden keskinäistä oppimista. Arvioinnin keskeinen kysymys oli, millaisia oppeja pilotit tuovat TE-palvelujen kehittämiseen oppimistavoitteidensa mukaisesti. Asiakkaiden työllistyvyydestä saatiin runsaasti oppeja. Ostopalvelupiloteissa ja kumppanuuspiloteissa asiakkaiden todelliset tilanteet, toiveet ja tarpeet tulevat entistä paremmin näkyviksi palvelujärjestelmälle. TE-palvelujen organisoitumiseen liittyviä oppeja hyödynnettiin paikallisesti oman organisaation toiminnan kehittämisessä tai kuntakokeiluihin valmistautumisessa. Ostamista kehitettiin piloteissa useilla eri tavoilla. Arvioinnissa suositellaan nykyisen lainsäädännön uudelleenarviointia, haastekilpailujen parempaa hyödyntämistä, verkottavien palvelukokonaisuuksien hankintaa, TE-palvelujen kustannusten tarkempaa analyysiä, palvelujen kehittämisen parempaa johtamista, suunnitteluun ja vaikuttavuuden varmistamiseen panostamista sekä kehittämisen parempaa resursointia ja tukirakenteita. Kumppanuustyö tulisi nostaa keskeiseksi osaamisalueeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, yhteyshenkilö: neuvotteleva virkamies Lari Anttonen, [email protected], puh +358 295 047 08

Työnvälityksen kärkihankkeen pilottien toiminta- ja arviointitutkimus

Toiminta- ja arviointitutkimus on seurannut työnvälityksen kärkihankkeeseen kuuluvien pilottien toteutumista kesästä 2016 syyskuuhun 2017 saakka. Tutkimuksen tavoitteena on tukea TE-toimistoja työnvälityksen tulosperusteisten ostopalvelupilottien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Pilotit ovat onnistuneet kokeiluina ja niistä voidaan oppia uusien pilottien jatkokehittelyyn. Pilottien asiakasmäärä on kokonaisuudessaan niin pieni, että merkittäviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Asiakasohjauksen toimivuus on keskeinen pilottien onnistumista selittävä tekijä. Tarkastelujaksolla työllistymistulos on ollut pääasiassa yhtä hyvä piloteista kiinnostuneilla asiakkailla kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet pilotteihin. Yritystoiminnan aloittaminen on ollut piloteissa aitona vaihtoehtona vain osittain. Yrityspalvelupiloteista tuloksellisimpia ovat olleet selkeään tarpeeseen ja tavoitteenasetteluun liittyneet piloti

Esteettömyysasetuksen toimivuusarviointi

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen toimivuudesta ja sen soveltamisen haasteista sekä tunnistaa mahdollisia muutostarpeita yhdenvertaisuuden toteutumiseksi rakennetussa ympäristössä. Rakennusvalvonnat ja suunnittelijat arvioivat esteettömyysasetuksen toimivan kokonaisuutena melko hyvin. Tunnistetut soveltamisen haasteet liittyvät tyypillisimmin soveltamisalaan, rakennukseen johtavaan kulkuväylään ja sisäänkäyntiin, oviin ja kynnyksiin sekä wc-tiloihin. Erityisesti haasteita liittyy epäselvyyteen siitä, miten ja missä tilanteissa asetusta tulisi soveltaa, tai milloin ja millä edellytyksillä vaatimuksista voi poiketa. Selvityksen perusteella asetuksen soveltamisalassa nimettyjä rakennustyyppejä ja käyttötarkoituksia tulisi määritellä nykyistä täsmällisemmin. Lisäksi yksittäisten pykälien soveltamista olisi syytä tarkentaa. Esteettömyysasetuksen soveltaminen vaatii suunnittelijoilta ja rakennusvalvonnoilta myös nykyistä laajempaa ymmärrystä lainsäädännöstä sekä eri ohjaavien dokumenttien merkityksestä. Esteettömyysasetuksessa painottuu liikkumisympäristön esteettömyys, ja aistiympäristön esteettömyys jää liian vähälle huomiolle. Selvityksen perusteella asetuksessa tulisi täsmentää ja laajentaa aistiesteettömyyttä koskevia vaatimuksia

Utvärdering av tillgänglighetsförordningens funktionalitet

Syftet med utredningen var att generera information om hur väl statsrådets förordning om byggnaders tillgänglighet fungerar och vilka utmaningar som förekommer i tillämpningen av den, samt att identifiera eventuella ändringsbehov för att förbättra likvärdigheten i den byggda miljön. Byggnadstillsynen och planerarna ansåg att tillgänglighetsförordningen som helhet fungerar relativt väl. Utmaningar i tillämpningen rör vanligen tillämpningsområdet, förbindelseleden som leder till byggnaden, entrén, dörrar och trösklar samt toaletter. Oklarheter förekommer särskilt i hur och i vilka situationer förordningen ska tillämpas och när och under vilka förutsättningar man kan avvika från kraven. Enligt utredningen borde byggnadstyperna och deras användningsändamål, som anges i tillämpningsområdet, definieras noggrannare än för närvarande. Dessutom borde tillämpningen av vissa paragrafer preciseras. För att kunna tillämpa tillgänglighetsförordningen bättre borde planerarna och byggnadstillsynen också ha bredare förståelse för lagstiftningen och för betydelsen av styrande dokument. Tillgänglighetsförordningen fokuserar på tillgänglighet med tanke på rörelseförmågan, medan sensorisk tillgänglighet får alltför lite uppmärksamhet. Enligt utredningen borde kraven som gäller den sensoriska tillgängligheten preciseras och utvidgas i förordningen

Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ikääntyneiden asumisen valtionavustushankkeiden arviointi

Arvioinnin kohteena olivat 57 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosina 2020–2023 toteutettua kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden valtionavustushanketta ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämiseksi. Hankekokonaisuus edisti tavoitteena olleita teemoja monin tavoin. Hankkeet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Kuntien viranhaltijoiden tietoisuuden kasvaminen ikääntyneiden asumisesta on yksi tulos. Se muodostaa pohjaa kehittämistoimille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Tulosten hyödynnettävyyttä tuki mahdollisuus määritellä hankkeen sisältö toteuttajan tarpeista. Tämä loi edellytyksiä toimintakulttuurin muutoksen ja uusien toimintamallien syntymiselle henkilöstön osaamisen vahvistumisen kautta. Tulokset siirtyvät käyttöön tuotettujen aineistojen ja erityisesti asumiseen, asuinympäristöihin ja ikääntyneiden asumisen varautumiseen kehitettyjen ratkaisujen ja suunnitelmien kautta. Avustus koettiin hyödyllisenä ja sen toteutusprosessi tuki tavoitteiden saavuttamista. Hyvinvointialueiden käynnistyessä niiden ja kuntien yhteistyössä oli vielä epäselvyyttä. Hyvinvointialueiden toteuttamat hankkeet tukivat muutoksessa. Hyvinvointialueiden ja kuntien roolien selkeyttäminen sekä yhteistyön rakenteisiin panostaminen ovat suosituksia tuleville vuosille. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen hyötyisi pitkäjänteisestä valtion rahoituksesta