Kehityskeskustelu työkyvyn tukena

Kuopion yliopistollisen sairaalan Hyvinvointia työstä -JATKIS-hankkeen henkilökuntatyöpajassa oli noussut kehittämisen kohteeksi työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Erityisesti tärkeäksi asiaksi yksilötason tarkastelussa oli noussut kehityskeskustelu ja sen hyödyntäminen työkykyasioiden esille ottamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kuvata työntekijöiden kokemuksia kehityskeskustelun merkityksestä työkyvyn ylläpidossa ja tavoitteena tuottaa tietoa kehityskeskustelusta. Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen teemahaastattelua. Kohderyhmänä ovat olleet sairaalan eri yksiköiden työntekijät (n=5). Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä teemoittelulla. Keskeisinä tuloksina nousi esiin, että työkyky ymmärretään ihmisen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Se on myös omasta työstä suoriutumista, osaamisen päivittämistä, työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Perhe- ja elämäntilanteen keskusteluun nostaminen ja niihin vaikuttaminen ovat auttaneet työssäjaksamisessa. Kehityskeskustelun avulla työkykyä on voitu edistää mm. ergonomiaa edistämällä, kuntoutusryhmiin osallistumisella, työn osa-aikaisuudella tai vuorotyön vaihtamisella päivätyöhön elämäntilanteen mukaan sekä tehtäväkuvan sopeuttamisella fyysisen terveyden mukaan ja osaamisen päivittämisellä koulutusten kautta. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että työkykyyn liittyvien asioiden kysymisellä kehityskeskustelussa on merkitystä. Lisäksi, että kehityskeskustelun avulla voidaan tukea työntekijän työkykyä työuran eri vaiheissa. Kehityskeskustelun säännöllisellä pidolla on työkykyä tukeva merkitys ja osaamisella ja työkyvyllä on läheinen suhde toisiinsa

Differential inclusion of non-citizens in a universalistic welfare state

The regulation of legal statuses and differentiation of non-citizens' rights within the states has become a significant site in the management of migration, yet the actual operations of differential inclusion remain an underexamined issue in the migration research. This article provides an empirically grounded analysis of the differential inclusion of non-citizens and demonstrates the legal hierarchies between non-citizens' entitlements using Finland as a case study. I argue that in addition to the regulation of residence and the access to labour markets, the unequal access to the welfare system represents a significant sphere of differentiation in the immigration process. Non-citizens' social entitlements differ depending on the nationality, the type of legal status and the form of employment, affecting their position in the labour markets and in the society. The article highlights the role of immigration law in manipulating the residence status of non-citizens, consequently invalidating the universalism of rights and a residence-based welfare system. Immigration controls, rather than representing a neutral framework of regulation of immigration, function as an institution, which produces conditional subjects and asymmetrical social relations in the sphere of universal citizenship.Peer reviewe

Towards better integration of environmental science in society: lessons from BONUS, the joint Baltic Sea environmental research and development programme

Integration of environmental science in society is impeded by the large gap between science and policy that is characterised by weaknesses in societal relevance and dissemination of science and its practical implementation in policy. We analyse experiences from BONUS, the policy-driven joint Baltic Sea research and development programme (2007–2020), which is part of the European Research Area (ERA) and involves combined research funding by eight EU member states. The ERA process decreased fragmentation of Baltic Sea science and BONUS funding increased the scientific quality and societal relevance of Baltic Sea science and strengthened the science-policy interface. Acknowledging the different drivers for science producers (academic career, need for funding, peer review) and science users (fast results fitting policy windows), and realising that most scientists aim at building conceptual understanding rather than instrumental use, bridges can be built through strategic planning, coordination and integration. This requires strong programme governance stretching far beyond selecting projects for funding, such as coaching, facilitating the sharing of infrastructure and data and iterative networking within and between science producer and user groups in all programme phases. Instruments of critical importance for successful science-society integration were identified as: (1) coordinating a strategic research agenda with strong inputs from science, policy and management, (2) providing platforms where science and policy can meet, (3) requiring cooperation between scientists to decrease fragmentation, increase quality, clarify uncertainties and increase consensus about environmental problems, (4) encouraging and supporting scientists in disseminating their results through audience-tailored channels, and (5) funding not only primary research but also synthesis projects that evaluate the scientific findings and their practical use in society – in close cooperation with science users − to enhance relevance, credibility and legitimacy of environmental science and expand its practical implementation

Vanhempien kokemuksia Nalleneuvolasta

Suomalaiseen neuvolatoimintaan on kuulunut jo vuosikymmeniä lasten rokottaminen. Jokaiselle lapselle on edun mukaista saada rokotteet, jos ei ole mitään lääketieteellistä estettä rokottamiselle. Rokotukset ovat myös selkein pelon aihe lapsille heidän neuvolakäynneillään, mutta myös uusi ja outo tilanne voi pelottaa lapsia. Vanhemmat voivat yrittää lieventää lasten pelkoa kertomalla neuvolakäynnistä ja siellä tapahtuvista asioista etukäteen, mutta neuvolakäyntejä voi myös harjoitella käyttämällä lasta Nalleneuvolassa. Opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää Nalleneuvolaa käyttäneiden lasten vanhempien mielipiteitä Nalleneuvolan toiminnasta. Kokemukset vanhemmilta Nalleneuvolan nykytilan kartoittamiseksi kerättiin paperikyselyllä. Kyselyllä pyrittiin saamaan vastaukset opinnäytetyön tutkimustehtäviin, jotka olivat seuraavat: Millaista sairaanhoitajaopiskelijoiden toiminta oli Nalleneuvolassa? Onko Nalleneuvola lievittänyt lapsen pelkoja neuvolassa käyntiä kohtaan? Millaisia ehdotuksia vanhemmilla on Nalleneuvolan toiminnan kehittämiseksi? Millaisia ehdotuksia vanhemmilla on Nalleneuvolan oheistoiminnan kehittämiseksi? Saadut tulokset analysoitiin teema-analyysin avulla. Kyselyn tuloksissa Nalleneuvolaa pitävät sairaanhoitajaopiskelijat saivat lähes pelkästään positiivisia kommentteja toiminnastaan ja kohtaamisesta niin aikuisten kuin lasten kanssa. Tuloksista selvisi myös, että noin puolet vastaajista oli huomannut positiivisia muutoksia lasten neuvola- ja lääkäripeloissa Nalleneuvola käynnin jälkeen. Nalleneuvolan toiminnan kehittämiseksi saatiin myös uusia ideoita vanhemmilta. Nalleneuvolan toimintaa voisi parantaa tutkimalla tarkemmin sen vaikutusta lapsen pelkoihin.Vaccination of children has been part of the Finnish child health care system for decades. Vaccinations are the biggest fear for children when visiting a child health centre. Parents may try to alleviate this fear by telling the child about visiting the child health centre in advance and what will happen there. In addition, they can practise child health centre admissions by visiting Nalleneuvola. The purpose of the thesis was to study the opinions of the parents of children visiting Nalleneuvola about the activities of Nalleneuvola. To explore the current status of Nalleneuvola, the parents’ experiences were collected through a paper survey. The aim of the survey was to find answers to the following research tasks: How do nurse students behave in Nalleneuvola? Does Nalleneuvola relieve children’s fear of visiting a child health centre? What kind of proposals do parents have for developing the activities of Nalleneuvola? What kind of proposals do parents have for developing supplementary activities for Nalleneuvola? The results were analysed using thematic analysis. The results of the survey revealed that nurse students received mostly only positive feedback on their activities and encounters with both adults and children. Also, about half of the respondents had noticed positive changes in children’s fears against doctors and child health centre admissions after having visited Nalleneuvola first. New ideas to develop the activities of Nalleneuvola were also received from the parents. To improve the practices of Nalleneuvola, further studies should be conducted on its effects on children and their fears

Ensihoitohenkilöstön työssä kokema väkivalta ja siitä selviytyminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ensihoitajan työssä kokemaa väkivaltaa ja sitä, millaisia selviytymiskeinoja ensihoitajat käyttävät väkivaltatapausten läpikäymiseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, vaikkutavatko väkivaltatilanteet potilaan saamaan hoitoon ja miten työyhteisö käsittelee traumatisoivan väkivaltatilanteen. Lisääntyneen uutisoinnin ansiosta ensihoitajan työssä kokema väkivalta on tullut myös tavallisen kansalaisen tietoon. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) kanssa yhteistyössä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käytettiin hyväksi verkkoselainpohjaista Webropol-kyselyä. Webropol-kyselyn perusteella tutkimukseen valittiin neljä taustoiltaan erilaista ensihoitajaa haastateltaviksi. Toisessa vaiheessa haastattelut toteutettiin paikan päällä yksilöhaastatteluina ensihoidon toimipisteissä. Kaikki haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin oli ennalta laadittu valmiit teemat ja kysymykset. Teemahaastatteluista saadut tulokset tukivat aikaisemmin tehtyjen kvantitatiivisten tutkimusten tuloksia väkivallan esiintyvyydestä. Tulosten perusteella ensihoitajat kokivat fyysistä tai henkistä väkivaltaa lähes jokaisessa työvuorossa. Selviytymiskeinoista suosituimmiksi koettiin työyhteisön kanssa keskusteleminen, ammattihenkilön johtama debriefing ja defusing sekä puolison tai läheisen kanssa keskustelu vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Tuloksissa ilmeni myös, että väkivaltatilanteet saattoivat joissain tapauksissa vaikuttaa potilaan hoitoon siten, että joitakin toimenpiteitä saatettiin jättää tekemättä. Väkivaltatilanteet käsitellään alueella debriefing- ja defusing-menetelmää käyttäen ja tämän järjestelmän koettiin olevan toimiva. Tulokset ovat yksittäisten ensihoitajien mielipiteitä, joten tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Jatkotutkimusaiheina voitaisiin tutkia väkivaltatilanteiden aiheuttamien sairaslomien määrää niin kenttätyössä kuin myös päivystyspoliklinikoilla, debriefingin käyttöä ja hyötyä ensihoito- ja päivystyspoliklinikkatyössä. Lisäksi voitaisiin toteuttaa koulutuspaketti väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta hoitotyössä.The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the violence experienced by paramedics on the field and also how they process and overcome the traumatic situations. It is also an aim to find out does violence have an effect to the care that the patient receives and how does the work community deal with these violent experiences. Due to increased coverage people have become more aware of the violence the paramedics face at work. This Bachelor’s thesis is conducted as a qualitative study. The study is carried out in co-operation with Päijät-Häme Social and Health Care Group. The study is implemented in two parts. In the first part the web browser based Webropol-poll was used. Based on these results four paramedics were chosen for interviews. In the second part these four paramedics were interviewed. The interviews were theme interviews and they were arranged during their work shifts. The results of the study support other quantitative studies on the prevalence of violence, which have been carried out before this study. Based on the results, the paramedics experienced either physical or mental violence almost on every shift. Paramedics used debriefing and defusing as a way to overcome these traumatic situations. Also discussion with the work community and close relative were common. It also came clear in the results that in some cases patients violent behavior effect on the care. Study also showed that paramedics feel that defusing and debriefing is a great way to overcome traumatic situations. The results are opinions of individual paramedics so the results cannot be generalized nationwide. Follow-up researches would be sick leaves caused by violent acts, the use of debriefing in emergency care and information package on a person who acts aggressively

Encouraging effects of a short-term, adapted Nordic diet intervention on skin microvascular function and skin oxygen tension in younger and older adults

Objective: Microvascular benefits of regional diets are appearing in the literature however little is known about Nordic-type diets. We investigated the effects of short-term adapted Nordic diet on microvascular function in younger and older individuals at rest and during activity. Research Method & Procedures: Thirteen young [Mean: 28, SD: (5)] and fifteen older participants [Mean: 68, SD: (6)] consumed a modified Nordic diet for four weeks. Laser Doppler Flowmetry and Transcutaneous oxygen monitoring assessed cutaneous microvascular function and oxygen tension pre and post-intervention; blood pressure, body mass, body-fat%, ratings of perceived exertion and peak heart rate during activity were examined concurrently. Results: Axon-mediated vasodilation improved in older participants [1.17 (0.30) to 1.30 (0.30); P < 0.05]. Improvements in endothelium-dependent vasodilation were noted in young [1.67 (0.50) to 2.03 (0.62); P < 0.05] and older participants [1.49 (0.37) to 1.63 (0.39); P < 0.05]. Reduced peak heart rate during activity was noted in older participants only [36.5(8.9) to 35.3(8.5); P < 0.05] and reduced body-fat % in young participants only [young = 27.2 (8.3) to 25.2 (8.8); P < 0.05]. No other variables reached statistical significance however trends were observed. Conclusions: We observed statistically-significant improvements in microvascular function, peak heart rate and body composition. Following an adapted Nordic diet might improve microvascular health. Keywords Nordic Diet; Laser Doppler Flowmetry; Oxygen Tensio

Etä-isän oikeudet ja velvollisuudet erovanhemmuudessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan etä-isyyttä erovanhemmuutena. Etä-isyyttä hahmotetaan toisaalta etä-isien oikeuksien näkökulmasta sekä toisaalta etä-isiin ja etä-isyyteen kohdistettujen odotusten ja vanhemmuuden velvollisuuksien avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä oikeuksia etä-isillä nähdään olevan ja miten etä-isyys hahmottuu yksilön näkökulmasta valinnan kysymyksinä. Tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten etä-isyyttä normitetaan erovanhemmuutena sekä millaisia normeja etä-isyyteen kohdistetaan. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat sidoksissa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen käsitteille. Normatiivisuutta tarkastellaan klassisen normatiivisuuden avulla. Klassinen normatiivisuus kytkeytyy niin sanottuun perinteiseen isyyteen, jossa isyys vanhemmuutena nähdään ennen kaikkea taloudellisen huolenpidon kautta. Yksilöllistyminen puolestaan kyseenalaistaa normien olemassa olon ja korostaa yksilön valintaan perustuvaa toimintaa. Yksilöllistymisen ulottuvuutena voidaan nähdä myös yksilöiden oikeuksien puolustaminen. Yksilöllistymiskehitys näkyy isyydessä ja etä-isyydessä isyyden käsitteen monipuolistumisena ja monimuotoistumisena. Isyyttä ei yksilöllistymisen myötä määrittele enää traditioon pohjautuva perinteisen isyyden malli, vaan tämä malli on saanut rinnalleen muita isyyden malleja. Yhtenä tällaisena mallina on niin sanottu uuden isyyden käsite. Tutkimusaineistona on Internetin keskustelupalstalla käyty erovanhempien keskustelu. Keskusteluissa on mukana sekä eroisiä että eroäitejä. Analyysi rakentuu tässä tutkimuksessa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen näkökulmista viiden teeman avulla ja nämä teemat ovat: 1. Etä-isien oikeudet, 2. Lähi-äitien portinvartijuus, 3. Lapsen etu ja oikeus, 4. Tapaamiset uuden etä-isän mittareina sekä 5. Jaettu vanhemmuus ja yhteishuolto hyvän etä-isyyden välineinä. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat Riitta Jallinojan perhesosiologiset teokset sekä Zygmunt Baumanin ja Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin postmodernia yhteiskuntaa käsittelevät teokset. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että etä-isyys muotoutuu ennen kaikkea yksilöllisinä valinnan kysymyksinä, mutta etä-isyyttä myös normitetaan. Normatiivisuus pohjautuu kuitenkin klassisen normatiivisuuden sijaan valintaan perustuvalle "postmodernille" normatiivisuudelle. Etä-isyyden käsitettä määrittelee etä-isien lisäksi ennen kaikkea (lähi)äidit sekä lapsen edun käsite. Myös jaetun vanhemmuuden ihanne muotoilee omalta osaltaan etä-isyyttä. Yksilöllistymisen näkökulmasta etä-isyys näyttäytyy etä-isien oikeuksien vaatimuksina ja yksilöllisen vanhemmuuden valinnan mahdollisuutena. Toisaalta etä-isyys on normitettua vanhemmuutta, jossa etä-isille suotavana isyyden muotona nähdään uuden isyyden toteuttaminen erovanhemmuudessa. Tämän kaltainen isyyden normittaminen on kuitenkin valintaan perustuvaa, mutta suotavana ja hyvänä valintana pidetään aktiivisen uuden (etä-)isyyden valintaa

"Jos ite haluaa muutosta, niin sitten tämä on hyvä homma" – Prosessiarviointi rikoksilla oireileville nuorille kohdistetusta toimintamallista

Maisterintutkielmassa tarkastellaan nuorisorikollisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetyn moniammatillisen pilotointiohjelman, NURRI-toimintamallin, toteutusta prosessiarvioinnin näkökulmasta. Toimintamallin kohderyhmänä ovat 12–29-vuotiaat oululaiset nuoret, jotka ovat syyllistyneet yhteen vakavaan tai useampiin toistuviin rikoksiin, ja joilla on ollut mahdollisesti myös muuta ongelmakäyttäytymistä. Tutkielmassa tarkastellaan asiakkaiden kokemuksia toimintamalliin osallistumisesta sekä toimintamallin merkityksiä asiakkaiden elämässä. Lisäksi selvitetään, minkälaisten mekanismien kautta toiminta mahdollisesti vaikuttaa asiakkaiden desistanssiin eli rikosurasta luopumiseen. Tutkielmassa myös taustoitetaan Oulun nuorisorikollisuuden kehitystä tilastojen perusteella. Tutkielman teoreettisena taustana ovat laadullisen arviointitutkimuksen perspektiivi sekä kriminologinen sosiaalisen kontrollin teoria ja desistanssiteoria. Laadullisen prosessiarvioinnin avulla interventioiden toteutusta tarkastellaan sisältä päin, jolloin saadaan tietoa toiminnan käytännön toteutuksesta ja asiakkaiden kokemuksista. Prosessiarvioinnilla ei saada tietoa intervention pitkän aikavälin vaikuttavuudesta, mutta sen avulla saadaan tietoa niistä mekanismeista, jotka voivat olla yhteydessä intervention vaikuttavuuteen. Sosiaalisen kontrollin teoria liittyy yksilön ja yhteiskunnan välisiin siteisiin, ja desistanssiteoriassa korostetaan yksilön rikosurasta luopumista ja sen vaiheita. Aineistona käytetään toimintamallin asiakkaiden haastatteluita. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden muodossa, ja haastatteluita varten laadittiin teemahaastattelurunko. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin laadullisen sisällönanalyysin sekä temaattisen analyysin menetelmiä. Tilastokatsauksen aineistona hyödynnettiin Rikos- ja pakkokeinotilastoa sekä Kouluterveyskyselyä. Tilastokatsauksen näkökulma on kuvaileva ja vertaileva. Keskeiset tulokset osoittavat, että haastateltavien kokemukset toimintamalliin osallistumisesta ovat myönteisiä ja hyödyllisiä heidän desistanssiprosessinsa kannalta. Onnistuneeseen asiakaskokemukseen vaikuttavat luottamuksellinen suhde työntekijöiden kanssa, mielekkäät toimintamuodot ja toiminnan vapaaehtoisuus. Toimintamalliin osallistumisella on kokonaisvaltainen merkitys haastateltavien hyvinvoinnin ja desistanssiprosessin ylläpidossa. Osallistumisen aikana haastateltavien elämässä on tapahtunut positiivisia muutoksia riskikäyttäytymisen vähenemisen suhteen. Keskeisiä toiminnan hyödyllisyyttä korostavia mekanismeja ovat työntekijöiden rooli tukihenkilönä, haastateltavien ajattelutapojen muutokset sekä oma motivaatio muutokseen. Tulokset antavat tukea sosiaalisen kontrollin teorialle. Toimintamalliin osallistumisen myötä tapahtuneet muutokset riskikäyttäytymisessä ja ajattelutavoissa heijastavat sitoutumista yhteiskunnan laillisiin toimintoihin ja yhteiskunnan sääntöjen arvostamiseen. Tulokset tukevat myös desistanssin prosessiluonnetta korostavaa teoriaa, jonka mukaan yksilön rikosurasta luopuminen ei tapahdu yhdessä hetkessä, vaan kyseessä on jatkuva prosessi. Tulosten perusteella esitetään, että jatkossa nuorisorikollisille suunnattujen interventioiden toteutuksessa tulisi huomioida kokonaisvaltainen lähestymistapa asiakkaan ongelmiin. Lisäksi toiminnassa tulisi panostaa luottamuksellisen asiakassuhteen luomiseen. Interventioiden arvioinnissa ja kehittämisessä tulisi huomioida entistä paremmin nuorten omat kokemukset interventioiden toteutuksesta