Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan etä-isyyttä erovanhemmuutena. Etä-isyyttä hahmotetaan toisaalta etä-isien oikeuksien näkökulmasta sekä toisaalta etä-isiin ja etä-isyyteen kohdistettujen odotusten ja vanhemmuuden velvollisuuksien avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä oikeuksia etä-isillä nähdään olevan ja miten etä-isyys hahmottuu yksilön näkökulmasta valinnan kysymyksinä. Tutkielmassa selvitetään lisäksi, miten etä-isyyttä normitetaan erovanhemmuutena sekä millaisia normeja etä-isyyteen kohdistetaan. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat sidoksissa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen käsitteille. Normatiivisuutta tarkastellaan klassisen normatiivisuuden avulla. Klassinen normatiivisuus kytkeytyy niin sanottuun perinteiseen isyyteen, jossa isyys vanhemmuutena nähdään ennen kaikkea taloudellisen huolenpidon kautta. Yksilöllistyminen puolestaan kyseenalaistaa normien olemassa olon ja korostaa yksilön valintaan perustuvaa toimintaa. Yksilöllistymisen ulottuvuutena voidaan nähdä myös yksilöiden oikeuksien puolustaminen. Yksilöllistymiskehitys näkyy isyydessä ja etä-isyydessä isyyden käsitteen monipuolistumisena ja monimuotoistumisena. Isyyttä ei yksilöllistymisen myötä määrittele enää traditioon pohjautuva perinteisen isyyden malli, vaan tämä malli on saanut rinnalleen muita isyyden malleja. Yhtenä tällaisena mallina on niin sanottu uuden isyyden käsite. Tutkimusaineistona on Internetin keskustelupalstalla käyty erovanhempien keskustelu. Keskusteluissa on mukana sekä eroisiä että eroäitejä. Analyysi rakentuu tässä tutkimuksessa normatiivisuuden ja yksilöllistymisen näkökulmista viiden teeman avulla ja nämä teemat ovat: 1. Etä-isien oikeudet, 2. Lähi-äitien portinvartijuus, 3. Lapsen etu ja oikeus, 4. Tapaamiset uuden etä-isän mittareina sekä 5. Jaettu vanhemmuus ja yhteishuolto hyvän etä-isyyden välineinä. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat Riitta Jallinojan perhesosiologiset teokset sekä Zygmunt Baumanin ja Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin postmodernia yhteiskuntaa käsittelevät teokset. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että etä-isyys muotoutuu ennen kaikkea yksilöllisinä valinnan kysymyksinä, mutta etä-isyyttä myös normitetaan. Normatiivisuus pohjautuu kuitenkin klassisen normatiivisuuden sijaan valintaan perustuvalle "postmodernille" normatiivisuudelle. Etä-isyyden käsitettä määrittelee etä-isien lisäksi ennen kaikkea (lähi)äidit sekä lapsen edun käsite. Myös jaetun vanhemmuuden ihanne muotoilee omalta osaltaan etä-isyyttä. Yksilöllistymisen näkökulmasta etä-isyys näyttäytyy etä-isien oikeuksien vaatimuksina ja yksilöllisen vanhemmuuden valinnan mahdollisuutena. Toisaalta etä-isyys on normitettua vanhemmuutta, jossa etä-isille suotavana isyyden muotona nähdään uuden isyyden toteuttaminen erovanhemmuudessa. Tämän kaltainen isyyden normittaminen on kuitenkin valintaan perustuvaa, mutta suotavana ja hyvänä valintana pidetään aktiivisen uuden (etä-)isyyden valintaa
