Kuka maksaa laskun railakkaasta riskinotosta? : Argumentti fossiili-investointeja vastaan yhtiön johdon huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta

Ihmiskunnalla on vain muutama vuosi aikaa saada vähennettyä päästöjään niin, ettei maapallon ilmasto lämpene vaarallisesti ja peruuttamattomasti. Ilmastolitigaatiossa on kyse oikeudellisten riitojen hyödyntämisestä ilmastotoimien jouduttamisessa. Kolmannen aallon ilmastokanteet ovat moninaisia argumentaatioltaan, ihmisoikeuslähtöisistä argumenteista hallintokanteisiin ja uusimpana kehityksenä yhtiöoikeudellisiin argumentteihin. Yhtiöoikeudellisten argumenttien alalajina yleistyy kannemuoto, jossa kantaja on osakkeenomistaja ja vastaaja yhtiön johto. Näissä kanteissa kyse on fidusiaarivelvoitteiden toteuttamisesta ja siitä, onko yhtiön johto täyttänyt huolellisuusvelvoitteensa analysoidessaan poliittista riskiä tehdessään fossiili-investointeja ajassa, jossa 196 valtiota noin kahdestasadasta valtiosta on oikeudellisesti sitoutunut vähentämään fossiilisia polttoaineita rajusti Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa. Fossiili-yhtiöt ovat hyödyntäneet investointisuojasopimuksia vaatiessaan vakiintuneen käytännön mukaan kompensaatiota investoinneilleen, joiden arvo on investoinnin vastaanottajavaltion johdosta laskenut tai menettänyt arvonsa. Energia-alan tärkein investointisuojasopimus, monenkeskinen Energiaperuskirja on myös erittäin litigoitu sopimus erityisesti EU-maiden sisäisissä investointiriidoissa. Viime vuosina on käyty EU-tuomioistuimen ja välimiesoikeuksien välillä kiista siitä, voiko investointisuojasopimuksia ylipäätään soveltaa EU-maiden sisäisiin kiistoihin EU-oikeuden ensisijaisuuden ja autonomian vuoksi. EU-tuomioistuin on tuoreessa oikeuskäytännössään Achmea/Komstroy todennut, ettei voi. Komstroy -tapauksessa vahvistettiin, että myöskään Energiaperuskirjan artikla 26(1) ei ole sovellettavissa EU-maiden sisäisiin kiistoihin, eli että investointisuojalauseke ei sovellu EU-maiden välisiin riitoihin. Tätä taustaa vasten tutkimuskysymykset ovat, 1) mikä on Energiaperuskirjan investointisuojalausekkeen käytöstä poistumisen merkitys sille, kuinka energiasektorin yhtiöiden on arvioitava poliittista riskiä tehdessään liiketoimintapäätöksiä fossiilisijoituksista ja 2) mikä on kokonaiskuva fossiilisijoitusten lainmukaisuuden suhteen EU:n sisällä, kun tarkastellaan yhtiön johdon huolellisuusvelvoitetta suhteessa kasvavaan ilmastoriskiin. Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia 1) käymällä läpi kansainvälisen investointioikeuden logiikka sen syntytavan kautta ja asettamalla Energiaperuskirja tähän kontekstiin, 2) referoimalla EU-tuomioistuimen puitteissa käyty keskustelu, joka on johtanut Energiaperuskirjan 26(1) artiklan soveltamiskelvottomuuteen EU-maiden välisissä riidoissa, 3) analysoimalla yhtiön johdon huolellisuusvelvoitetta dynaamisena velvoitteena hallita riskejä ilmastokriisin ajassa ja 4) selvittämällä, mikä merkitys investointisuojalausekkeilla on yhtiöiden johdon mahdollisuuksissa hallita riskejä energiasektorilla. Päämetodina on lainoppi, mutta kontekstointi sijoittaa opinnäytetyön kriittisen oikeustieteen piiriin. Lisäksi on käytetty empiiristä international business -tutkimusta neljänteen osatutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Tavoitteena on osoittaa, että fossiilisijoitukset ovat paitsi Pariisin sopimuksen hengen vastaisia, myös vailla lain suojaa ainakin EU:n sisällä. Tämä johtuu siitä, että on mahdotonta täyttää yhtiön johdon huolellisuusvelvoite ja EU:n sisällä direktiivin 2014/95/EU:n vaatimukset (ilmasto)riskien analysoimisesta ja julkistamisesta ja samalla jatkaa fossiileihin investoimista. Kun investointisuojakin on poistunut viimeistään Komstroy -tapauksen myötä, pitäisi huolellisen yhtiönjohdon vetää se johtopäätös, että fossiilisijoitusten riskit ovat liian suuret. Opinnäytetyön argumentaatio on hyödynnettävissä ilmastolitigaatiossa.There are only a couple of years left to collectively cut emission so, that the global climate does not heat up dangerously and irreversibly. Climate litigation refers to utilizing legal disputes in order to speed up climate action. Third wave litigation are diverse in their argumentation, from human rights based argument to administrative arguments and the latest development, corporate law based arguments. A subcategory of the latter type is a dynamic where the shareholder sues the company directorship. These disputes are based on questioning, whether the company directorship has fulfilled its fiduciary duties and acted in due diligence in analyzing the political risk of investing in fossil energy, while 196 nations out of around 200 has legally bound themselves to radically cut the use of fossil fuels through the Paris Agreement. Fossil companies have utilized international investment protection agreements in demanding compensation for their investment that have lost its value due to the activities of the host state. The most important investment agreement in the energy sector, the multilateral Energy Charter Treaty (ECT), has been utilized in intra-EU investment disputes a lot. In the past years, the Court of Justice of the European Union (CJEU) and various arbitral tribunals have had an ongoing dispute on whether investment protection agreements are applicable at all within the EU due to the primacy and autonomy of EU law. The Court has in its recent case law Achmea/Komstroy established, that investment agreements are not compatible with EU law in intra-EU cases. In Komstroy, it was confirmed that the ECT dispute settlement mechanism in Article 26(1) is not applicable in intra-EU disputes. Against this background the research questions are 1) what is the significance of the ECT arbitration clause being removed to the energy business decision making in risk management within the EU, and 2) what is the overall assessment of the possibilities to invest in fossils while fulfilling the fiduciary duties in EU in relation to the growing climate risk. These questions are analyzed through 1) reviewing the logic of international investment and the ECT in this context, 2) accounting for the discussion in the auspices of the CJEU that has led to the rejection of the ECT Article 26(1) in intra-EU disputes, 3) analyzing the fiduciary duty as a dynamic duty to manage risks in the era of climate crisis and 4) discussing the significance of investment protection clauses in managing risk in the energy sector as a part of fiduciary duties. The main method is doctrinal, but in the contextualization of the thesis critical approaches are utilized. Furthermore, in order to analyze the fourth sub-research question, empirical international business literature is utilized. The aim is to show, that fossil investments are not only against the spirit of the Paris Agreement but also unlawful at least within the EU. This is because it is impossible to fulfill the fiduciary duties and the requirements of the Directive 2014/95/EU on non-financial disclosure on (climate) risks and continue investing in fossil energy. As the investment protection clause is unusable the latest after Komstroy, a diligent director will conclude that the risks in fossil investment are too big. The argumentation of this thesis may be utilized in climate litigation

Tapaturmat ja niiden ehkäisy hyvinvointikertomuksissa ja ikästrategioissa

Tässä selvityksessä kartoitettiin iäkkäiden tapaturmien ja kaatumisten ehkäisyn näyttäytymistä ja kirjaamista kuntien hyvinvointikertomuksissa ja ikästrategioissa. Hyvinvointikertomuksista tarkasteltiin myös lasten ja nuorten sekä työikäisten tapaturmia ja niihin liittyviä tekijöitä. Tarkastelun kohteena oli 13 kunnan hyvinvointikertomus ja 38 kunnan ikästrategia. Iäkkäiden kohdalla kaatumiset ja tapaturmat näyttäytyvät melko heikosti tarkastelluissa hyvinvointikertomuksissa ja ikästrategioissa. Erityisesti hyvinvointikertomuksissa kaatumiset ja tapaturmat ja niihin vaikuttavat tekijät, toimenpiteet ja tavoitteet jäävät vähälle huomiolle. Ikästrategioissa tapaturma- ja kaatumismainintoja sekä niihin vaikuttavia toimenpiteitä on jonkin verran. Tapaturmiin ja kaatumisiin ei juurikaan yhdistetä niiden vaaratekijöitä, kuten ravitsemusta, liikuntaa, muistisairautta, päihteiden käyttöä ja lääkitystä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä on tulkittavissa kaatumisia ja tapaturmia ehkäiseviä toimia, mutta suoria mainintoja on vain vähän. Teknologia huomioidaan monissa ikästrategioissa, mutta yhteys tapaturmien ja kaatumisten ehkäisyyn jää kapea-alaiseksi. Sekä hyvinvointikertomuksissa että ikästrategioissa käytetään vain vähän tapaturmia kuvaavia indikaattoreita. Hyvinvointikertomuksissa on hyödynnetty enemmän tapaturmia kuvaavia indikaattoreita kuin ikästrategioissa. Lasten ja nuorten tapaturmat huomioidaan suurimmassa osassa hyvinvointikertomuksia, mutta yleensä pelkkinä toteamuksina tapaturmien esiintyvyydestä. Nuorten päihteiden käyttö nostetaan esille useissa hyvinvointikertomuksissa. Tavoitteiden asettelu ja toimenpiteet jäävät kuitenkin melko vähälle huomiolle. Työikäisten tapaturmat mainitaan lähes kaikissa hyvinvointikertomuksissa ja maininta on usein yhdistetty päihteiden käyttöön. Työikäisten tapaturmien ehkäisyn tavoitteenasettelu ja toimenpiteet kohdistuvat pääosin päihteiden käytön ehkäisyyn. Johtopäätöksenä on, että kaikkien ikäryhmien tapaturmien ja niihin vaikuttavien tekijöiden näyttäytyminen hyvinvointikertomuksissa ja ikästrategioissa on vähäistä. Ikästrategioissa kaatumiset ja tapaturmat sekä niille altistavat tekijät huomioidaan puutteellisesti. Kaatumiset ja tapaturmien huomioiminen ja niihin kohdistetut selkeät tavoitteet puuttuvat. Tapaturmatilannetta kuvaavien ja ehkäisyn seurannan mahdollistavia indikaattoreita on saatavilla, mutta niiden käyttö on vähäistä. Ristiviittausta esiintyi hyvinvointikertomuksista ikästrategioihin päin, mutta ikästrategioista ei ole juurikaan viittauksia hyvinvointikertomuksiin

Ranskan CPE-tapahtumat : tulkintakehykset ja rakenne median diskurssissa

Siirretty Doriast

Rattijuopumuksen rangaistuskäytäntö sekä rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ajokieltokäytäntö

Ajokieltojen määrääminen siirtyy 1.6. 2019 alkaen kokonaan poliisille ja samalla perustunnusmerkistön mukaiset rattijuopumukset siirtyvät käsiteltäväksi sakkomenettelyssä. Uudistuksesta seuraa, että poliisi ja syyttäjä ryhtyvät käyttämään tuomio- ja toimivaltaa, joka on aikaisemmin kuulunut yleisille tuomioistuimille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa rattijuopumusten ja ajokieltojen oikeuskäytäntöä koskeva tutkimus, jota voidaan hyödyntää uudistuksen täytäntöönpanossa eli poliisin ajokielto-ohjeiden ja sakkokäsikirjan päivittämisessä. Tutkimusaineisto perustuu oikeushallinnon tietojärjestelmiin kirjattuihin rikosasioiden käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuihin, joiden ratkaisupäivämäärä ajoittuu vuodelle 2017. Perusmuotoisten rattijuopumusten rangaistuskäytäntöä kuvataan lähinnä suhteessa tuomitulla havaitun veren tai hengitysilman alkoholipitoisuuteen, aikaisempiin rattijuopumustuomioihin, eräisiin olosuhdetekijöihin ja tuomioistuimen maantieteelliseen sijaintiin nähden. Pääasiassa samoja tekijöitä huomioidaan myös tarkasteltaessa ajokieltojen pituuksia rattijuopumuksissa, törkeissä rattijuopumuksissa ja törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Lisäksi tarkastellaan ehdollisen ajokiellon määräämisen perusteita

Tapaturmien ehkäisy peruskouluissa vuonna 2013

Koulujen ja oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on seurattu vuodesta 2006 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen toimesta. Peruskoulujen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kartoitettiin valtakunnallisesti neljännen kerran syksyllä 2013. Tässä julkaisussa esitellään koulutapaturmiin ja niiden ehkäisyyn sekä turvallisuuteen liittyvät tulokset syksyllä 2013 tehdyn tiedonkeruun tuloksista. Tiedonkeruuseen vastasi 2022 (74 %) peruskoulua. Tulokset ovat tarkasteltavissa tietojensa julkaisemiseen luvan antaneiden 755 peruskoulun tuloksista koulukohtaisesti TEAviisari-verkkopalvelussa . Koululla on keskeinen merkitys kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja turvallisuuskasvatuksen tarjoajana. Perusopetuslaki (628/1998) velvoittaa koulut tarjoamaan oppilaille turvallisen opiskeluympäristön. Turvallisen fyysisen kasvuympäristön lisäksi opetuksessa ja opetussuunnitelmissa olisi tärkeä huolehtia annettavan tapaturma- ja turvallisuuskasvatuksen johdonmukaisuudesta. Turvallisuutta tukevien taitojen oppiminen on läpi elämän kestävä prosessi

Serological Follow-Up Study Indicates High Seasonal Coronavirus Infection and Reinfection Rates in Early Childhood

Seasonal human coronaviruses (HCoVs) cause respiratory infections, especially in children. Currently, the knowledge on early childhood seasonal coronavirus infections and the duration of antibody levels following the first infections is limited. Here we analyzed serological follow-up samples to estimate the rate of primary infection and reinfection(s) caused by seasonal coronaviruses in early childhood. Serum specimens were collected from 140 children at ages of 13, 24, and 36 months (1, 2, and 3 years), and IgG antibody levels against recombinant HCoV nucleoproteins (N) were measured by enzyme immunoassay (EIA). Altogether, 84% (118/140) of the children were seropositive for at least one seasonal coronavirus N by the age of 3 years. Cumulative seroprevalences for HCoVs 229E, HKU1, NL63, and OC43 increased by age, and they were 45%, 27%, 70%, and 44%, respectively, at the age of 3 years. Increased antibody levels between yearly samples indicated reinfections by 229E, NL63, and OC43 viruses in 20-48% of previously seropositive children by the age of 3 years. Antibody levels declined 54-73% or 31-77% during the year after seropositivity in children initially seropositive at 1 or 2 years of age, respectively, in case there was no reinfection. The correlation of 229E and NL63, and OC43 and HKU1 EIA results, suggested potential cross-reactivity between the N specific antibodies inside the coronavirus genera. The data shows that seasonal coronavirus infections and reinfections are common in early childhood and the antibody levels decline relatively rapidly. IMPORTANCE The rapid spread of COVID-19 requires better knowledge on the rate of coronavirus infections and coronavirus specific antibody responses in different population groups. In this work we analyzed changes in seasonal human coronavirus specific antibodies in young children participating in a prospective 3-year serological follow-up study. We show that based on seropositivity and changes in serum coronavirus antibody levels, coronavirus infections and reinfections are common in early childhood and the antibodies elicited by the infection decline relatively rapidly. These observations provide further information on the characteristics of humoral immune responses of coronavirus infections in children. The rapid spread of COVID-19 requires better knowledge on the rate of coronavirus infections and coronavirus specific antibody responses in different population groups. In this work we analyzed changes in seasonal human coronavirus specific antibodies in young children participating in a prospective 3-year serological follow-up study.Peer reviewe