Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa

Johdanto: Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutusta. Nuorilla mielenterveyshäiriöt voivat vaikeuttaa kehitystehtävien saavuttamista, joten kuntoutuksen tavoitteiden tulee mukailla niitä. Aiemmat tutkimukset korostavat, että kuntoutuksessa on tärkeää huomioida kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet yhteiskunnallisten resurssien lisäksi. Tavoite ja menetelmä: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteita ja tämän myötä lisätä ymmärrystä tavoitteiden merkityksestä ja kehittää tavoitteiden asettelua. Tutkimuksen aineistona olivat 18–29-vuotiaiden nuorten (n = 16) asumiskuntoutuksessa laaditut kuntoutustiedotteet. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tulokset: Mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden pääkategoriat olivat: ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus sekä sisäinen resilienssi. Yksilön toimiessa ikätasoisten toiminnallisten rooliensa mukaisesti yksilö kykenee suuntautumaan kehitystehtäviinsä. Sosiaalinen osallisuus on mahdollisuutta osallistua sosiaalisiin ympäristöihin. Sisäinen resilienssi tarkoittaa yksilön kykyä vaikeissa tilanteissa käyttää vahvuuksiaan. Aineistosta nousi esille myös nuoren ja ammattilaisen välinen vuorovaikutussuhde kuntoutusprosessin aikana. Pohdinta: Tässä tutkimuksessa löydetyt pääkategoriat ovat aiemman tutkimustiedon perusteella yhteydessä valtaistumiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen. Tulosten perusteella ammattilaisen ja nuoren välinen vuorovaikutussuhde on tärkeä osa kuntoutusta ja kuntoutujan osallisuutta tavoitteiden asettelussa tulee vahvistaa. Toipumisorientaation laajempi käyttö mielenterveyspalveluissa voisi mahdollistaa tätä kehitystä. Abstract Goals in Adolescents` Mental Health Rehabilitation Introduction: Goal setting is a central part of mental health rehabilitation. Especially among young people mental health disorders may delay achieving developmental tasks. Goals of rehabilitation should be in concordance with developmental tasks. According to rehabilitation impact studies, it is important to consider the rehabilitees’ goals in addition to the social and financial perspectives. Purpose and method: The purpose of this study was to increase the understanding of goals set in adolescents’ mental health rehabilitation and develop goal setting. The aim of the study was to describe the goals set in adolescent’s mental health rehabilitation. The study participants were rehabilitees between 18 - 29 years in residential rehabilitation (n=16) and the data was register information. The analyze method was content analysis. Results: The main categories of goals were: age-level occupational roles, social inclusion and inner resilience. When acting according to the age-level occupational roles, people are pursuing their developmental tasks. Social inclusion is the possibility to participate in the social environment. Inner resilience is a psychological process which helps the individual to cope with difficult situations by using their personal skills. The data shows also the importance of collaborative relationship between the professional and the young person during the process of recovery. Discussion: Prior research shows that the main categories are connected to empowerment, rehabilitation and recovery. It is important to support the collaborative relationship between the professional and the adolescent by increasing methods that supports adolescent`s participation in the process of goal setting. Wider use of recovery orientation in mental health services could support this development. Keywords: youth, young adults, adolescent`s, mental health disorders, metal health rehabilitation, goals, register information, qualitative study, retrospective stud

Pelaamalla hyvinvointia? NEET-nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin tukeminen digipelaamisen avulla

Monet huolestuttavat kehityskulut, kuten yksinäisyys ja huoli tulevaisuudesta, nousevat esiin työelämän ja opintojen ulkopuolella olevia nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa tutkimuksissa. Samaan aikaan digipelaaminen on yleistynyt. Pelaamista ei kuitenkaan vielä hyödynnetä palveluissa motivoinnin tukena tai työmenetelmänä. Tämän kirjoituksen tavoitteena on kuvata digipelivalmennukseen yhdistetyn hyvinvointivalmennuksen toteuttamista, siitä saatuja kokemuksia sekä valmennukseen osallistuneiden NEET-nuorten (n = 48) tavoitteita valmennukselle ja niiden saavuttamista. Artikkelin aineisto koostuu puolistrukturoiduista alku- ja loppuhaastatteluista, jotka analysoitiin laadullisin menetelmin. Kaikilla valmennuksiin osallistuneilla oli haasteita elämäntavoissaan, ja suurin osa asetti valmennukselle hyvinvointiaan koskevan tavoitteen. Aineistosta tunnistettiin kolme erilaista ryhmää tavoitteiden saavuttamisen ja oman toiminnan osalta: toimijat, pohtijat ja epäröijät. Pelivalmennus ja yhdessä pelaaminen motivoi heitä kaikkia osallistumaan ja sitoutumaan ryhmään. Merkitykselliseksi koettiin huomion kiinnittäminen arjen valintoihin ja onnistumisen kokemukset myös pelattaessa. Tällaisella nykykulttuurin mukaisella mielekkäällä toiminnalla voisi olla jatkossa mahdollisuuksia tavoittaa ja saada NEET-nuoria osallistumaan hyvinvointia tukevaan toimintaan. Ongelmakeskeistä pelipuhetta olisi syytä kääntää kohti pelaamisen tarjoamia mahdollisuuksia

CopaGloba – Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: pitkittäistutkimusaineisto yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (vanhempien ryhmähaastatteluaineisto pelillisessä verkkovalmennuksessa)

CopaGloba-hankkeessa tutkittiin vanhempien välisen yhteistyön eli yhteisvanhemmuuden kehittymistä ja päivittäisiä muutoksia ja selvitettiin, millä tavalla perhe- ja työpolitiikka, perhepalvelut sekä vallitsevat kulttuuriset odotukset heijastuvat yhteisvanhemmuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa yhteisvanhemmuutta tarkasteltiin perheen, lähiyhteisön ja laajemman kulttuurin näkökulmista. Tutkimuksessa kerättiin vanhempien ryhmähaastatteluaineisto pelillisessä verkkovalmennuksessa (N=26). Aineistonkeruu alkoi 1.3.2021 ja päättyi 31.5.2021. Vanhempien ryhmähaastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa kerättiin a) vanhempien yksilöhaastatteluaineisto, b) vanhempien mobiilipäiväkirja-aineisto, c) vanhempien kyselyaineisto d) sekä perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineisto. Lisäksi toteutettiin vanhempien yksilöhaastattelut Japanissa ja Portugalissa. Suomen Akatemian rahoittama pitkittäistutkimus toteutettiin vuosien 2019–2023 aikana. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.The CopaGloba project examined the development of of coparenthood during the transition to parenthood among new parents and how coparenthood was shaped by family and labour market policies, family services and prevailing cultural expectations. Coparenting was explored from the perspectives of family, community and culture/wider society. The focus group interview data of parents in online game-based parental group (N=26) were gathered in the study. The data collection started on the March 1, 2021 and finished May 31, 2021. In addition to focus groups of parents, the following data sets were collected: a) individual interview data of parents, b) mobile diary data of parents, c) survey data of parents, and d) focus group interview data of professionals in family centers. The individual interviews with parents from Japan and Portugal were also conducted. The longitudinal study funded by the Academy of Finland was carried out during 2019–2023. The study was conducted by the consortium of the University of Jyväskylä and JAMK University of Applied Sciences in close collaboration with the National Institute for Health and Welfare (THL) and international collaborators

Kohti positiivista puhetta digipelaamisesta : Opas sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspalveluiden ammattilaisille

Julkaisun painetun version alkusivuilla virheelliset ISBN-numerot: ISBN 978-951-830-737-5 (Painettu) ISBN 978-951-830-738-2 (PDF). Julkaisun oikeat ISBN-numerot ovat: ISBN 978-951-830-749-8 (Painettu) ISBN 978-951-830-750-4 (PDF

Minustako pelivalmentaja? : PIKAOPAS yhteisöllisen pelivalmennuksen käyttöönottoon

Julkaisun painetun version alkusivuilla virheelliset ISBN-numerot: ISBN 978-951-830-735-1 (Painettu) ISBN 978-951-830-736-8 (PDF). Julkaisun oikeat ISBN-numerot ovat: ISBN 978-951-830-751-1 (Painettu) ISBN 978-951-830-752-8 (PDF

CopaGloba – Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: pitkittäistutkimusaineisto yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineisto)

CopaGloba-hankkeessa tutkittiin vanhempien välisen yhteistyön eli yhteisvanhemmuuden kehittymistä ja päivittäisiä muutoksia ja selvitettiin, millä tavalla perhe- ja työpolitiikka, perhepalvelut sekä vallitsevat kulttuuriset odotukset heijastuvat yhteisvanhemmuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa yhteisvanhemmuutta tarkasteltiin perheen, lähiyhteisön ja laajemman kulttuurin näkökulmista. Tutkimuksessa kerättiin perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineisto (N=21). Aineistonkeruu alkoi 1.11.2020 ja päättyi 30.12.2020. Perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa kerättiin a) vanhempien yksilöhaastatteluaineisto, b) vanhempien mobiilipäiväkirja-aineisto, c) vanhempien kyselyaineisto sekä d) vanhempien ryhmähaastatteluaineisto pelillisessä verkkovalmennuksessa. Lisäksi toteutettiin vanhempien yksilöhaastattelut Japanissa ja Portugalissa. Suomen Akatemian rahoittama pitkittäistutkimus toteutettiin vuosien 2019–2023 aikana. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.The CopaGloba project examined the development of of coparenthood during the transition to parenthood among new parents and how coparenthood was shaped by family and labour market policies, family services and prevailing cultural expectations. Coparenting was explored from the perspectives of family, community and culture/wider society. The focus group interview data of professionals in family centers (N=21) were gathered in the study. The data collection started on the November 1, 2020 and finished December 30, 2020. In addition to focus groups of professionals, the following data sets were collected: a) individual interview data of parents, b) mobile diary data of parents, c) survey data of parents, and d) focus group interview data of parents in online game-based parental group. The individual interviews with parents from Japan and Portugal were also conducted. The longitudinal study funded by the Academy of Finland was carried out during 2019–2023. The study was conducted by the consortium of the University of Jyväskylä and JAMK University of Applied Sciences in close collaboration with the National Institute for Health and Welfare (THL) and international collaborators

CopaGloba – Learning to coparent: A longitudinal data on construction of coparenting in transition to parenthood (individual interview data of parents)

CopaGloba-hankkeessa tutkittiin vanhempien välisen yhteistyön eli yhteisvanhemmuuden kehittymistä ja päivittäisiä muutoksia ja selvitettiin, millä tavalla perhe- ja työpolitiikka, perhepalvelut sekä vallitsevat kulttuuriset odotukset heijastuvat yhteisvanhemmuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa yhteisvanhemmuutta tarkasteltiin perheen, lähiyhteisön ja laajemman kulttuurin näkökulmista. Tutkimuksessa kerättiin vanhempien yksilöhaastatteluaineisto (myöhäisraskaus N=92; ja lapsi 1,5v N=91). Aineistonkeruu alkoi 1.4.2020 ja päättyi 31.5.2022. Vanhempien yksilöhaastatteluaineiston lisäksi tutkimuksessa kerättiin a) vanhempien mobiilipäiväkirja-aineisto, b) vanhempien kyselyaineisto, c) vanhempien ryhmähaastatteluaineisto pelillisessä verkkovalmennuksessa sekä d) perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineisto. Lisäksi toteutettiin vanhempien yksilöhaastattelut Japanissa ja Portugalissa, mutta tämä tutkimusaineisto sisältää vain Suomessa kerätyn aineiston. Suomen Akatemian rahoittama pitkittäistutkimus toteutettiin vuosien 2019–2023 aikana. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.The CopaGloba project examined the development of coparenthood during the transition to parenthood among new parents and how coparenthood was shaped by family and labour market policies, family services and prevailing cultural expectations. Coparenting was studied from the perspectives of family, community and culture/wider society. The individual interview data of parents (late pregnancy N=92; and child 1,5 years N=91) were gathered in the study. The data collection started on the April 1, 2020 and finished May 31, 2022. In addition to individual interviews of parents, the following data sets were collected: a) mobile diary data of parents, b) survey data of parents, c) focus group interview data of parents in online game-based parental group, and d) focus group interview data of professionals in family centers. The individual interviews with parents from Japan and Portugal were also conducted but this research data set includes only the Finnish data. The longitudinal study funded by the Academy of Finland was carried out during 2019–2023. The study was conducted by the consortium of the University of Jyväskylä and JAMK University of Applied Sciences in close collaboration with the National Institute for Health and Welfare (THL) and international collaborators

Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa

Abstrakti Johdanto: Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa mielenterveyskuntoutusta. Nuorilla mielenterveyshäiriöt voivat vaikeuttaa kehitystehtävien saavuttamista, joten kuntoutuksen tavoitteiden tulee mukailla niitä. Aiemmat tutkimukset korostavat, että kuntoutuksessa on tärkeää huomioida kuntoutujan henkilökohtaiset tavoitteet yhteiskunnallisten resurssien lisäksi. Tavoite ja menetelmä: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteita ja tämän myötä lisätä ymmärrystä tavoitteiden merkityksestä ja kehittää tavoitteiden asettelua. Tutkimuksen aineistona olivat 18‐29-vuotiaiden nuorten (n = 16) asumiskuntoutuksessa laaditut kuntoutustiedotteet. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tulokset: Mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden pääkategoriat olivat: ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus sekä sisäinen resilienssi. Yksilön toimiessa ikätasoisten toiminnallisten rooliensa mukaisesti yksilö kykenee suuntautumaan kehitystehtäviinsä. Sosiaalinen osallisuus on mahdollisuutta osallistua sosiaalisiin ympäristöihin. Sisäinen resilienssi tarkoittaa yksilön kykyä vaikeissa tilanteissa käyttää vahvuuksiaan. Aineistosta nousi esille myös nuoren ja ammattilaisen välinen vuorovaikutussuhde kuntoutusprosessin aikana. Pohdinta: Tässä tutkimuksessa löydetyt pääkategoriat ovat aiemman tutkimustiedon perusteella yhteydessä valtaistumiseen, kuntoutumiseen ja toipumiseen. Tulosten perusteella ammattilaisen ja nuoren välinen vuorovaikutussuhde on tärkeä osa kuntoutusta ja kuntoutujan osallisuutta tavoitteiden asettelussa tulee vahvistaa. Toipumisorientaation laajempi käyttö mielenterveyspalveluissa voisi mahdollistaa tätä kehitystä.Abstract Goals in Adolescents’ Mental Health Rehabilitation Introduction: Goal setting is a central part of mental health rehabilitation. Especially among young people mental health disorders may delay achieving developmental tasks. Goals of rehabilitation should be in concordance with developmental tasks. According to rehabilitation impact studies, it is important to consider the rehabilitees’ goals in addition to the social and financial perspectives. Purpose and method: The purpose of this study was to increase the understanding of goals set in adolescents’ mental health rehabilitation and develop goal setting. The aim of the study was to describe the goals set in adolescent’s mental health rehabilitation. The study participants were rehabilitees between 18‐29 years in residential rehabilitation (n=16) and the data was register information. The analyze method was content analysis. Results: The main categories of goals were: age-level occupational roles, social inclusion and inner resilience. When acting according to the age-level occupational roles, people are pursuing their developmental tasks. Social inclusion is the possibility to participate in the social environment. Inner resilience is a psychological process which helps the individual to cope with difficult situations by using their personal skills. The data shows also the importance of collaborative relationship between the professional and the young person during the process of recovery. Discussion: Prior research shows that the main categories are connected to empowerment, rehabilitation and recovery. It is important to support the collaborative relationship between the professional and the adolescent by increasing methods that supports adolescent’s participation in the process of goal setting. Wider use of recovery orientation in mental health services could support this development