Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja

201

Identification of runs of homozygosity affecting female fertility and milk production traits in Finnish Ayrshire cattle

Inbreeding gives rise to continuous lengths of homozygous genotypes called runs of homozygosity (ROH) that occur when identical haplotypes are inherited from both parents. ROHs are enriched for deleterious recessive alleles and can therefore be linked to inbreeding depression, defined as decreased phenotypic performance of the animals. However, not all ROHs within a region are expected to have harmful effects on the trait of interest. We aimed to identify ROHs that unfavourably affect female fertility and milk production traits in the Finnish Ayrshire population. The estimated effect of ROHs with the highest statistical significance varied between parities from 9 to 17 days longer intervals from calving to first insemination, from 13 to 38 days longer intervals from first to last insemination and from 0.3 to 1.0 more insemination per conception. Similarly, for milk production traits ROHs were associated with a reduction of 208 kg for milk yield, 7 kg for protein yield and 16 kg for fat yield. We also found regions where ROHs displayed unfavourable effects across multiple traits. Our findings can be exploited for more efficient control of inbreeding depression, for example by minimizing the occurrence of unfavourable haplotypes as homozygous state in breeding programmes.yPeer reviewe

Multitrait-multiparity model for joint genetic evaluation of Nordic bulls for udder health traits

not availabl

Kuoleman merkityksistä ja ongelmasta : Tutkielma todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta ja elämän hallinnasta

Kuoleman tutkiminen on poikkitieteellinen pyrkimys päästä käsiksi muun muassa kuoleman merkityksiin ja kulttuuriin. Kuolemaa ja siihen liittyviä aiheita pohditaan niin filosofian kuin sosiaalitieteiden piirissä. Tässä työssä tarkastellaan sitä, minkälaisia merkityksiä kuolemalle ja kuolemiselle annetaan nykyaikana Suomessa sekä tutkitaan näiden merkitysten tuotantoa osana ja osaksi sosiaalista todellisuutta. Lisäksi tarkastellaan minkälaisia ongelmallisia merkityksiä kuolemalle annetaan, ja miksi näistä on tullut ongelmallisia. Tutkimusaineistoina käytetään Helsingin Sanomien verkkoarkistosta kerättyjä kuoleman teemaa sivuavia kirjoituksia, sekä vastaavia teemoja käsittelevistä henkilökohtaisista pohdinnoista koottua aineistoa. Media-aineisto ja pohdinta-aineisto ovat eri luontoisia, ja täydentävät toisiaan siten että kuoleman merkitysten tavoittaminen helpottuu ja konkretisoituu. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on Berger & Luckmannin teoria todellisuuden sosiaalinen rakentumisesta, ja sitoutuneisuus konstruktivistiseen tulokulmaan lävistää koko työn. Tämän teorian mukaan yhteinen 'sosiaalinen' todellisuus rakentuu kielen ja merkitysten avulla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen media-aineiston kirjoitukset edustavat instituutioitunutta merkitysentuottajaa ja pohdinta-aineisto antaa vastapainoa näille. Merkitysten selittämisen tavat sekä ne ristiriidat joista syntyy ongelmia, ovat pääkohteena kun merkityksiä analysoidaan ja havainnoidaan. Aineisto analysoidaan kvalitatiivisin menetelmin, joiden luotettavuutta arvioidaan omassa luvussaan. Sisällönanalyyttisesti ja diskurssianalyyttisesti aineisto on purettu merkityskokonaisuuksiin, jotka esitellään omissa luvuissaan. Analyysi etenee vuorovaikutuksena kahden aineiston välillä siten, että näiden yhteneväisyydet ja mahdolliset erot tulevat näkyviin. Analyysin päätavoite on löytää kuolemaan liittyvä kulttuurinen todellisuuskäsitys. Merkityskokonaisuuksista hyvän elämän ja hyvän kuoleman yhteispeli käsitellään, kuten myös riskinhallinta ja oman kuoleman hallinnan pyrkimykset. Lopuksi käsitellään myös huonon kuoleman merkityksiä sekä hallinnan rajallisuutta. Kuoleman ongelma nousee kaikista yllämainituista teemoista. Ongelmallisuus rakentuu hyvän elämän ja sen kautta hyvän kuoleman rajallisuudelle, ja näyttäytyy riskinhallinnan vaikeutena sekä sattuman vaikutuksen hyväksymisen vaikeutena. Kulttuurinen tieteeseen sitoutunut todellisuus tuottaa myös normaaliuden ihanteen, joka käsitellään johtopäätöksissä. Sosiologisesti tämä tutkielma kontribuoi hyvän yhteiskunnan tietoiseen rakentamiseen todellisuuden sosiaalisen rakentumisen seurausten toteamisen kautta. Väestönhallinta ja yksilön elämänhallinta ovat tutkimuksen pääasiallisia kohteita, ja johtopäätöksissä todetaan hyvän elämän imperatiivin sekä normaalikuoleman ongelma

Slacking With the Bot : Programmable Social Bot in Virtual Team Interaction

Nonhuman communicators are challenging the prevailing conceptualizations of technology-mediated team communication. Slackbot is a social bot that can be configured to respond to trigger words and, thus, take part in discussions on the platform. A set of 84 bot-related communication episodes were identified from a journalistic team's Slack messages (N=45,940) and analyzed utilizing both qualitative content analysis and interaction process analysis (IPA). This integrated mixed-methods analysis revealed novel insights into the micro-level dynamics of human-machine communication in organizational teams. In response to Slackbot's greetings, acclamations, work-related messages, and relational messages, we identified how the team members respond to the bot, discuss it, and summon it to appear on the platform. Further, the IPA revealed that the bot-related communication episodes are shaped by the bot's responses toward more socioemotional and personal functions. Findings suggest that a team-configured social bot can manifest and facilitate relational team communication. Lay Summary New communication technologies not only support but also take part in organizational team communication, challenging how we see the agency of these technologies. This paper examines Slackbot, a bot that "participates" in team discussions based on the use of triggering words that are configured by the team members. We used integrated mixed methods to study a set of Slackbot interactions with team members. Specifically, we examined how team members summon, interact with, and discuss the bot based on the bot's greetings, acclamations, relational comments, and work-related messages. We found that Slackbot changes the nature of the team interaction. The analysis showed that when the bot participates in the discussion thread, it becomes more relational and less task focused. These findings suggest that a social bot can facilitate relational communication and provide assets that support organizational teamwork.Peer reviewe

Minkkien uusi jalostusarvostelu

Turkistuotannossa jalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaanahan laatua ja värin puhtautta. Minkeillä jalostus perustuu pääsääntöisesti pentuekokoon sekä elävistäeläimistä arvioitaviin gradeerausominaisuuksiin, joita ovat eläimen koko, värin puhtaus, värintummuus, karvan massakkuus, peittävyys ja laatu.Minkkien jalostusarvostelussa käytettävät tilastolliset mallit muutettiin alkuvuonna 2007.Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia. Mallissa kiinteänä tekijänä olitila-vuosi ja satunnaistekijöinä perinnöllinen eläintekijä sekä jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintonakäytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa. Kaikkilla ominaisuuksillaperiytymisasteena oli 0,20.Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin otettiin mukaan kiinteiksi tekijöiksieläimen sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin satunnaistekijäksi.Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä ja paritusten lukumäärä.Satunnaistekijäksi lisättiin naaraan pysyvät ympäristövaikutukset. Uudessa arvostelussa pentuekoonjalostusarvot lasketaan siis toistuvuuseläinmallilla. Periytymisasteet muuttuivat melko vähän paitsipentuekoolla ja värin puhtaudella. Vaikka uusien mallien myötä eläinten jalostusarvot muuttuvat,käytännössä uudet minkkimallit vaikuttavat eläinten valintaan melko vähän. Muutosten suuruusvaihtelee tietenkin tiloittain, mutta keskimäärin muutokset ovat melko hillittyjä

“I love learning new things” : An institutional logics perspective on learning in professional journalism

In contemporary working life, journalists are often faced with the pressures of an increasingly precarious field where employment is less stable and more contractual than in previous years. Consequently, learning as a skill has grown in importance as journalists enter and leave the job market. Previous research has often portrayed professional journalists as unwilling to learn due to the persistence of the institution of journalism. Consequently, this study examines learning in professional journalism through interviews with 30 Finnish journalists. We adopt the institutional logics perspective to examine which institutional logics manifest in journalists' descriptions of learning and how. We identify a labor market logic that highlights how the need to learn continuously to satisfy employer needs is felt as pervasive. Additionally, our analysis suggests that journalists negotiate the technology logic’s push for learning digital skills with journalism’s professional logic. The analysis also highlights a negotiation of market and professional logics in the journalists' experiences of intensification in relation to learning. Intensification, specifically, may have consequences for journalists' skill levels and occupational well-being.publishedVersionPeer reviewe

Utaretulehdusbakteerit tietokantaan ja apuvälineeksi utareterveyden jalostuksessa

ei saatavill

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja

Genotyypitettyjen eläinten lukumäärä on noussut nopeasti ja yhä enemmän genotyypitetään myös lehmiä. Tämä luo genomisille arvosteluille laskennallisia haasteita. Lähitulevaisuudessa on siirryttävä genomisen eläinmallin (ssGBLUP) käyttöön, jotta arvostelujen harhattomuus voidaan taata. Yksi kysymys genomiarvostelujen laskennassa on nuorten ja karsittujen eläinten genotyyppien käyttö. Tavallisessa eläinmalli BLUP:ssa eläin, jolla ei ole omaa havaintoa tai jälkeläisiä ei tuo arvosteluun informaatiota ja voidaan siten jättää pois arvostelusta. Teoriassa genotyypitetty nuori kandidaattieläin tai karsittu eläin voi tuoda informaatiota genomiseen eläinmalliin ja vaikuttaa näin muiden eläinten genomisiin jalostusarvoihin (GEBV). Tätä testattiin käyttämällä koelypsyaineistoa ja genomista koelypsymallia. Tässä jalostusarvot lasketaan samanlaisella eläinmalli BLUP menettelyllä kuin aikaisemminkin, mutta nyt genotyypitettyjen eläinten sukulaisuudet perustuvat genotyyppitietoihin ja muiden eläinten sukulaisuudet sukupuutietoihin ja genotyypitettyjen sukulaisten genomisiin sukulaisuuksiin. Arvostelussa käytetään suoraan alkuperäisiä havaintoja ja ne laskettiin MiX99-ohjelmalla. Arvosteluissa käytettiin eri määrä genomi-informaatiota joko jättämällä pois karsittujen sonnipoikien genotyypit tai ottamalla ne mukaan. Tulokset osoittivat, että karsittujen genotyypitettyjen sonnipoikien poisjättäminen ei aiheuttanut muutoksia referenssieläinten arvosteluihin. Sen sijaan niiden mukaan ottaminen saattaa vaikuttaa nuorien kandidaattisonnien arvosteluihin siten, että kandidaattisonnit saavat liian korkeat GEBV:t. Näyttäisi siis olevan turvallisempaa jättää karsitut eläimet pois genomisista arvosteluist