Relationship between student guidance and academic achievement

[EN] We assess how different types of guidance offered to first-year students are related to the students’ subsequent academic performance. Using data from a student survey conducted at a Finnish business university, as well as the university’s student database, we build regression models to predict student performance. We find that guidance on choosing a major subject and guidance on study methods are significant predictors of subsequent performance. More tactical types of guidance are not statistically significant, and can be rather considered as enablers. The quantitative findings are supported by verbal feedback collected from students. We conclude that guidance offered to students at the start of their university careers can bear fruit still several years afterwards. The findings have implications for university educators and staff responsible for the orientation of first-year students. Educators and staff can seek to enhance academic achievement by ensuring that students are equipped with sufficient methods and skills necessary for their university studies and by providing students with extensive information on possible study paths beyond the first year.http://ocs.editorial.upv.es/index.php/HEAD/HEAD18Lukkarinen, A.; Koivukangas, P. (2018). Relationship between student guidance and academic achievement. Editorial Universitat Politècnica de València. 1223-1230. https://doi.org/10.4995/HEAD18.2018.8180OCS1223123

Digitaalinen työntekijäkokemus uusien järjestelmien käyttöönotossa – esimerkki yliopisto

Suuret järjestelmähankinnat ja prosessien digitalisoiminen ovat yksi haasteellisimmista projekteista, joita organisaatioissa tehdään. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa työntekijöiden näkökulmasta keskeisiä tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä uuden järjestelmän käyttöönotossa työntekijän kokemuksen kannalta. Työn lähtökohtana on kohdeorganisaation tarve ymmärtää digitaalista työntekijäkokemusta sekä tarve tukea työntekijöitään näissä muutostilanteissa eli miten työntekijät kokevat oman työnsä merkityksen ja roolinsa osana digitalisaation prosessia. Kehittämistyön tuloksena syntyi kohdeorganisaatiolle laadittu käytännönläheinen malli, miten tukea työntekijöitään näissä muutostilanteissa, kun uusia järjestelmiä otetaan käyttöön. Kohdeorganisaatio voi hyödyntää mallia sen tulevissa digitaalisissa kehitysprojekteissa sekä uusien järjestelmien käyttöönotoissa. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sekä kyselylomakkeella että haastatteluilla. Sähköinen anonyymi kyselylomake lähetettiin vastaajien sähköpostiin. Kyselylomake koostui Likert- tyyppisistä, viisiportaisista väittämistä ja avoimista kysymyksistä. Tutkimusaineistoa täydennettiin kvantitatiivista kyselylomakkeen lisäksi teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluna ja organisaatiosta haastateltiin yhteensä kuutta avainhenkilöä. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että toivotunlainen digitaalinen työntekijäkokemus ei tapahdu itsestään, vaan sitä täytyy johtaa aktiivisesti. Työn digitalisaatio ja uusien järjestelmien käyttöönotto vaikuttaa työntekijän kokemukseen voimakkaasti. Digitalisaation ytimessä on uudistuminen ja muutos, ja tämä jatkuva muutos työssä vaikuttaa myös työntekijän digitaaliseen kokemukseen. Uuden järjestelmän käyttöönotossa digitaalinen työntekijäkokemus ei liity pelkästään järjestelmän käytön tekniseen opetteluun, vaan ennen kaikkea muuttuviin työn prosesseihin, toimintatapoihin ja työnkuviin. Uusien prosessien ja toimintatapojen oppiminen ei saisi jäädä työntekijälle itselleen, vaan hän tarvitsee siinä työyhteisön ja lähiesihenkilön tukea. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että uuden järjestelmän käyttöönottoa tulisi tarkastella työntekijän oppimisprosessin sekä työntekijän toimijuuden tukemisen näkökulmasta. Keskeistä käyttöönotossa on huomioida työntekijän toiminta ja toimenkuvaan kuuluvien prosessien integroiminen osaksi uutta sähköistä järjestelmää sekä tukea työntekijöiden toimijuutta. Jatkokehitysehdotuksena suositellaan monipuolisemman ja laajemman käyttöönottomallin kehittämistä työntekijöiden tueksi sekä uusien luovien ratkaisujen etsimistä, joilla voidaan tukea työntekijöiden työssä tarvittavaa digiosaamista, toimijuutta ja työhyvinvointia

Relationship between class attendance and student performance

We investigate the relationship between university students' class attendance and learning performance. We use data from a course in a university in which attendance to classes is not mandatory. The methods used are cluster analysis and regression analysis. We find that students form three distinct groups: 1) those who drop out before the final exam, 2) those who attend classes as well as the exam, and 3) those who study independently and attend the exam. Most importantly, we find that in group 2, attendance is positively and significantly related to performance, after controlling for the effect of other variables potentially related to performance. We also find that students in group 3 are characterized by compelling reasons for absenteeism and a good ability to proactively search for information and study independently. The results are relevant for teachers and students alike. First and foremost, they can be used as a motivator for students to attend classes and for teachers to bear in mind the relevance ofclass teaching for learning outcomes.Peer reviewe