12. Pääsuunnittelijakoulutuksen tutkielmat

Pääsuunnittelijakoulutus on suunnittelun ja johtamisen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on tukea pääsuunnittelutehtävissä toimivien asiantuntijoiden edellytyksiä ja valmiuksia vastata tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin. Julkaisu sisältää 12. pääsuunnittelijakoulutuksen tutkielmat: (1) Renni Haroma: Arkkitehdin vaikutusmahdollisuudet pääsuunnittelijana KVR-urakassa; tehtävät ja vastuut, sekä onnistuneen lopputuloksen varmistaminen (2) Pontus Högström: Rakennuttajan ja pääsuunnittelijan vastuut pienrakennushankkeessa (3) Outi Jääskeläinen: Pääsuunnittelija kunnallisessa rakennusinvestointihankkeessa (4) Tuomo Kallio: Tietomalli pääsuunnittelijan työkaluna - Muuttuvat ohjeet ja määräykset (5) Sami Karvinen: Rakennesuunnittelija pääsuunnittelijana - Tehtävän erityispiirteet (6) Pauli Koivisto: Pääsuunnittelijan tehtäviä korjausrakentamiskohteissa (7) Mika Kurth: Pääsuunnittelu tietomallihankkeessa - Pääsuunnittelijan, arkkitehdin ja tietomallikoordinaattorin roolit (8) Niklas Mahlberg: Kokemuksia yhteispohjoismaisesta rakennushankkeesta - Case: Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Kristiansand, Norja (9) Joni Räisänen: Tietomallintaminen; haasteet ja mahdollisuudet - Tietomallintaminen pääsuunnittelijavetoisessa hankkeessa - Case: Alberga Business Park (10) Sebastian Rönnblad: Pääsuunnittelu tilaajan näkökulmasta (11) Esa Sallinen: Sosiaalinen toimilupa toimitilahankkeessa - vaikutukset pääsuunnittelijan rooliin (12) Kimmo Severinkangas: Pääsuunnittelijan ja rakentamiseen ryhtyvän tehtävä- ja vastuujako vesivoimalaitoksen rakennushankkeessa - Case: Suunnitteilla oleva Sierilän vesivoimalaitoshanke (13) Erki Valdre: Pääsuunnittelun riskienhallinta - Laatujärjestelmä riskienhallintavälineenä (14) Riitta Vesala: Verkostojohtamis- ja esimiestaidot pääsuunnittelijan tehtävässä

The Early-Onset Myocardial Infarction Associated PHACTR1 Gene Regulates Skeletal and Cardiac Alpha-Actin Gene Expression.

The phosphatase and actin regulator 1 (PHACTR1) locus is a very commonly identified hit in genome-wide association studies investigating coronary artery disease and myocardial infarction (MI). However, the function of PHACTR1 in the heart is still unknown. We characterized the mechanisms regulating Phactr1 expression in the heart, used adenoviral gene delivery to investigate the effects of Phactr1 on cardiac function, and analyzed the relationship between MI associated PHACTR1 allele and cardiac function in human subjects. Phactr1 mRNA and protein levels were markedly reduced (60%, P<0.01 and 90%, P<0.001, respectively) at 1 day after MI in rats. When the direct myocardial effects of Phactr1 were studied, the skeletal α-actin to cardiac α-actin isoform ratio was significantly higher (1.5-fold, P<0.05) at 3 days but 40% lower (P<0.05) at 2 weeks after adenovirus-mediated Phactr1 gene delivery into the anterior wall of the left ventricle. Similarly, the skeletal α-actin to cardiac α-actin ratio was lower at 2 weeks in infarcted hearts overexpressing Phactr1. In cultured neonatal cardiac myocytes, adenovirus-mediated Phactr1 overexpression for 48 hours markedly increased the skeletal α-actin to cardiac α-actin ratio, this being associated with an enhanced DNA binding activity of serum response factor. Phactr1 overexpression exerted no major effects on the expression of other cardiac genes or LV structure and function in normal and infarcted hearts during 2 weeks' follow-up period. In human subjects, MI associated PHACTR1 allele was not associated significantly with cardiac function (n = 1550). Phactr1 seems to regulate the skeletal to cardiac α-actin isoform ratio

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Additional use cases for RFID tags by implementing 3D printed push-button functionalities

© 2022 IEEE. Personal use of this material is permitted. Permission from IEEE must be obtained for all other uses, in any current or future media, including reprinting/republishing this material for advertising or promotional purposes, creating new collective works, for resale or redistribution to servers or lists, or reuse of any copyrighted component of this work in other works. This is an accepted manuscript of an article published by IEEE in 2022 IEEE 9th Electronics System-Integration Technology Conference (ESTC) on 11/11/2022, available online: https://ieeexplore.ieee.org/document/9939553 The accepted version of the publication may differ from the final published version.Passive ultra-high frequency (UHF) radio frequency identification (RFID) tags can be embedded to objects and to the surrounding environment for identification and sensing. The potential of the technology can be further increased by designing new features, such as push-button functionalities, to the tags. In this study, the additional features were created in a unique way through 3D printing, as it enables the designing and manufacturing of versatile and individually tailored products. The first prototype was created around a commercial tactile push-button, while the second prototype was fully self-designed and based on thick two-sided tape and copper tape. These kinds of structures can be used to sense the state of the battery-free push-button wirelessly from a distance. Both prototype devices were found to be fully functional when tested with a hand-held RFID reader from a 1-meter distance by 4 people. Finally, care professionals were gathered to ideate versatile future use cases for the developed push-button prototypes as an assistive technology. New possibilities for using the buttons were identified especially for persons with limited cognitive and physical capabilities. The next steps are to first design special-purpose push-button objects based on these ideas and then 3D print prototypes of these objects.Academy of FinlandPublished versio

On the Weyl - Eddington - Einstein affine gravity in the context of modern cosmology

We propose new models of an `affine' theory of gravity in $D$-dimensional space-times with symmetric connections. They are based on ideas of Weyl, Eddington and Einstein and, in particular, on Einstein's proposal to specify the space - time geometry by use of the Hamilton principle. More specifically, the connection coefficients are derived by varying a `geometric' Lagrangian that is supposed to be an arbitrary function of the generalized (non-symmetric) Ricci curvature tensor (and, possibly, of other fundamental tensors) expressed in terms of the connection coefficients regarded as independent variables. In addition to the standard Einstein gravity, such a theory predicts dark energy (the cosmological constant, in the first approximation), a neutral massive (or, tachyonic) vector field, and massive (or, tachyonic) scalar fields. These fields couple only to gravity and may generate dark matter and/or inflation. The masses (real or imaginary) have geometric origin and one cannot avoid their appearance in any concrete model. Further details of the theory - such as the nature of the vector and scalar fields that can describe massive particles, tachyons, or even `phantoms' - depend on the concrete choice of the geometric Lagrangian. In `natural' geometric theories, which are discussed here, dark energy is also unavoidable. Main parameters - mass, cosmological constant, possible dimensionless constants - cannot be predicted, but, in the framework of modern `multiverse' ideology, this is rather a virtue than a drawback of the theory. To better understand possible applications of the theory we discuss some further extensions of the affine models and analyze in more detail approximate (`physical') Lagrangians that can be applied to cosmology of the early Universe.Comment: 15 pages; a few misprints corrected, one footnote removed and two added, the formulae and results unchanged but the text somewhat edited, esp. in Sections 4,5; the reference to the RFBR grant corrected

Lämpösähköelementin käyttö elektroniikan jäähdytyksessä

Teknologian ja valmistusmenetelmien kehittymisen ansiosta elektroniikkalaitteista on ollut mahdollista rakentaa tehokkaampia ja pienempiä. Laitteiden kuluttama sähköteho muuttuu lämmöksi, joten elektroniikkalaitteissa syntyvät lämpövirrantiheydet kasvavat, kun laitteet kehittyvät. Elektroniikkalaitteiden lämpökuormat heikentävät laitteiden suorituskykyä, minkä takia tehokkaiden jäähdytysjärjestelmien kehittäminen on tärkeää. Tässä työssä on tavoitteena tutkia kirjallisuudesta, miten lämpösähköelementti toimii, miten lämpösähköelementtejä voidaan hyödyntää elektroniikan jäähdytyksessä ja miten lämpösähköelementtijäähdytyksen tehokkuutta voidaan parantaa. Työssä selitetään lämpösähköelementin toiminnan perusteena olevat fysikaaliset ilmiöt ja esitetään niitä kuvaavat yhtälöt. Yhtälöiden ja teorian avulla tutkitaan, miten lämpösähköelementin tehokerrointa ja jäähdytystehoa voidaan mallintaa ja miten lämpösähkömateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niihin. Lämpösähkömateriaalin laatuluku Z kertoo materiaalin lämpösähköisestä tehokkuudesta ja sen avulla voidaan selvittää materiaalista valmistetun elementin tehokerroin, kun toimintalämpötilat tunnetaan. Työssä tarkastellaan myös lämpösähköelementtiä osana jäähdytysjärjestelmää, sekä sitä, mitkä asiat vaikuttavat lämpösähköelementin jäähdytystehoon ja tehokertoimeen. Lämpönielun lämmönsiirtotehokkuutta parantamalla voidaan nostaa lämpösähköelementin tehokerrointa. Lämpönieluna toimivan rivaston korvaaminen suljettuun fluidin kiertoon perustuvalla lämmönsiirtimellä parantaa jäähdytyksen tehokerrointa kyseisessä tapauksessa arvosta 0,4 arvoon 0,8. Lämpösähköelementti koostuu p- ja n-tyypin puolijohteista, jotka on kytketty sähköisesti sarjaan ja termisesti rinnan, jolloin sähkövirta aiheuttaa puolijohteiden liitoksissa lämpenemistä ja jäähtymistä Peltierin ilmiön seurauksena. Kaskadikytkennän eli elementtien termisen sarjaankytkennän avulla on mahdollista jäähdyttää kohde ympäristön lämpötilan alapuolelle. Lämpösähköelementin jäähdytyksen tehokerrointa saadaan parannettua kehittämällä materiaaleja, joilla on korkeampi laatuluku. Lämpösähkömateriaalien ominaisuuksissa painottuvat materiaalin Seebeckin kerroin, resistiivisyys ja lämmönjohtumisvastus. Seebeckin kertoimen itseisarvoa ja lämmönjohtumisvastusta pyritään lisäämään samalla, kun resistiivisyyttä pyritään pienentämään parempia lämpösähkömateriaaleja kehitettäessä. Tulevaisuudessa lämpösähkömateriaalien kehitys suuntautuu ohutkalvotekniikkaan, mikä mahdollistaa materiaalien helpomman seostamisen. Ohutkalvomateriaalien valmistustekniikoita tutkitaan ja pyritään löytämään yksinkertaisia ja skaalautuvia menetelmiä kalvojen valmistamiseen. Lämpösähköelementtejä käytetään tietokoneen prosessorien, valoherkkien kennojen, sensorien ja optiikan laitteiden, kuten tehokkaiden laserlaitteiden jäähdytyksessä. Lämpösähköelementeillä on mahdollista muuttaa komponenttien hukkalämpöä sähköksi ja käyttää sitä jäähdytykseen. Tulevaisuudessa lämpösähkömateriaalitutkimuksen avulla kehitetään korkeamman laatuluvun materiaaleja, joiden avulla elementtien tehokerrointa on mahdollista kasvattaa

Lämpösähköelementin käyttö elektroniikan jäähdytyksessä

Teknologian ja valmistusmenetelmien kehittymisen ansiosta elektroniikkalaitteista on ollut mahdollista rakentaa tehokkaampia ja pienempiä. Laitteiden kuluttama sähköteho muuttuu lämmöksi, joten elektroniikkalaitteissa syntyvät lämpövirrantiheydet kasvavat, kun laitteet kehittyvät. Elektroniikkalaitteiden lämpökuormat heikentävät laitteiden suorituskykyä, minkä takia tehokkaiden jäähdytysjärjestelmien kehittäminen on tärkeää. Tässä työssä on tavoitteena tutkia kirjallisuudesta, miten lämpösähköelementti toimii, miten lämpösähköelementtejä voidaan hyödyntää elektroniikan jäähdytyksessä ja miten lämpösähköelementtijäähdytyksen tehokkuutta voidaan parantaa. Työssä selitetään lämpösähköelementin toiminnan perusteena olevat fysikaaliset ilmiöt ja esitetään niitä kuvaavat yhtälöt. Yhtälöiden ja teorian avulla tutkitaan, miten lämpösähköelementin tehokerrointa ja jäähdytystehoa voidaan mallintaa ja miten lämpösähkömateriaalien ominaisuudet vaikuttavat niihin. Lämpösähkömateriaalin laatuluku Z kertoo materiaalin lämpösähköisestä tehokkuudesta ja sen avulla voidaan selvittää materiaalista valmistetun elementin tehokerroin, kun toimintalämpötilat tunnetaan. Työssä tarkastellaan myös lämpösähköelementtiä osana jäähdytysjärjestelmää, sekä sitä, mitkä asiat vaikuttavat lämpösähköelementin jäähdytystehoon ja tehokertoimeen. Lämpönielun lämmönsiirtotehokkuutta parantamalla voidaan nostaa lämpösähköelementin tehokerrointa. Lämpönieluna toimivan rivaston korvaaminen suljettuun fluidin kiertoon perustuvalla lämmönsiirtimellä parantaa jäähdytyksen tehokerrointa kyseisessä tapauksessa arvosta 0,4 arvoon 0,8. Lämpösähköelementti koostuu p- ja n-tyypin puolijohteista, jotka on kytketty sähköisesti sarjaan ja termisesti rinnan, jolloin sähkövirta aiheuttaa puolijohteiden liitoksissa lämpenemistä ja jäähtymistä Peltierin ilmiön seurauksena. Kaskadikytkennän eli elementtien termisen sarjaankytkennän avulla on mahdollista jäähdyttää kohde ympäristön lämpötilan alapuolelle. Lämpösähköelementin jäähdytyksen tehokerrointa saadaan parannettua kehittämällä materiaaleja, joilla on korkeampi laatuluku. Lämpösähkömateriaalien ominaisuuksissa painottuvat materiaalin Seebeckin kerroin, resistiivisyys ja lämmönjohtumisvastus. Seebeckin kertoimen itseisarvoa ja lämmönjohtumisvastusta pyritään lisäämään samalla, kun resistiivisyyttä pyritään pienentämään parempia lämpösähkömateriaaleja kehitettäessä. Tulevaisuudessa lämpösähkömateriaalien kehitys suuntautuu ohutkalvotekniikkaan, mikä mahdollistaa materiaalien helpomman seostamisen. Ohutkalvomateriaalien valmistustekniikoita tutkitaan ja pyritään löytämään yksinkertaisia ja skaalautuvia menetelmiä kalvojen valmistamiseen. Lämpösähköelementtejä käytetään tietokoneen prosessorien, valoherkkien kennojen, sensorien ja optiikan laitteiden, kuten tehokkaiden laserlaitteiden jäähdytyksessä. Lämpösähköelementeillä on mahdollista muuttaa komponenttien hukkalämpöä sähköksi ja käyttää sitä jäähdytykseen. Tulevaisuudessa lämpösähkömateriaalitutkimuksen avulla kehitetään korkeamman laatuluvun materiaaleja, joiden avulla elementtien tehokerrointa on mahdollista kasvattaa