The Debate If Agents Matter vs. the System Matters in Sustainability Transitions—A Review of the Literature

Transition studies is a growing discipline for addressing sustainability challenges. Traditionally, its focus has been at the system level. However, addressing sustainability challenges also requires attending to the role of agents in sustainability transitions. This is the focus adopted in this paper. We review the literature on agency in sustainability transitions, based on 77 journal articles on sustainability transitions listed in Scopus from 2014 to 2018. We find that agency is increasingly explored in the sustainability transitions literature. Despite this growing interest, this body of knowledge remains scattered in regard to typologies or theoretical framings. Our review leads us to identify three recurring themes. One theme drew our attention in particular: the transition research community is divided into those who argue that agency is sufficiently embedded in the transition literature and those who oppose this argument. Going forward, the dynamics of individual-level agency, including behaviors and motivation, deserve further attention

Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis): Suomen uhanalaisia lajeja

Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) ovat Suomessa erittäin uhanalaisia ja luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltavia ja rauhoitettuja lajeja. Ne kuuluvat Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteisiin II ja IV. Näkinruohot ovat uhanalaisia koko maailmassa, ja Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu niiden säilymisestä. Tässä suojeluohjelmassa esitellään tunnetut näkinruohojen kasvujärvet sekä annetaan suosituksia kannan suojelusta, kasvupaikkojen hoidosta, seurannasta ja jatkoselvityksistä. Näkinruohot ovat yksivuotisia uposkasveja, joiden biologiaa ja esiintymistä ei tunneta kunnolla. Lajien nykytilaa selvitettiin vuosina 2008–2010 useimmilla kasvujärvillä sukeltamalla. Tunnettuja nykyesiintymiä on Suomen kaakkoisosassa seitsemän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) alueella. Lajit suosivat Salpausselkien liepeillä olevia luontaisesti kirkkaita, mutta rehevähköjä, pohjavesivaikutteisia järviä. Hentonäkinruohoa kasvaa edelleen 16 järvessä ja yhdessä Suomenlahden jokisuistossa, notkeanäkinruoho tunnetaan enää vain neljästä järvestä. Viidessä järvessä olevat näkinruohojen populaatiot arvioitiin tässä työssä elinvoimaisiksi. Vesien rehevöityminen ja siitä seuraava veden samentuminen, pohjien liettyminen ja muun vesikasvillisuuden runsastuminen ovat muuttaneet kasvupaikkoja näkinruohoille sopimattomiksi. Näkinruohojen populaatiot ovat supistuneet monin paikoin yksittäisiksi versoiksi tai ohuiksi nauhamaisiksi kasvustoiksi. Alle puolet näkinruohoesiintymistä sijaitsee Natura 2000 -alueilla, joista osaan on perustettu luonnonsuojelualueita. Näkinruohojen kantojen ylläpitäminen ja elvyttäminen edellyttävät kasvujärvien ja niiden valuma-alueiden vesiensuojelun tehostamista ja ravinnekuorman rajoittamista. Joillakin kasvujärvillä tarvitaan myös hoitotoimia. Näkinruohojen seuranta tulee toteuttaa luontodirektiivin edellyttämässä laajuudessa. Lajien ja niiden elinympäristöjen seurantaan tulee liittää tehostettu vedenlaadun seuranta

Marginalised Small-Scale Farmers as Actors in Just Circular-Economy Transitions: Exploring Opportunities to Circulate Crop Residue as Raw Material in India

Facing substantial sustainability challenges, sustainable transitions to circular systems areincreasingly called for. The use of biomass to produce textile fibers is a niche that could contribute to acircular textile system. In this niche, farmers supplying biomass would play a crucial role. Through aliterature review, we argue in this article that farmers are important actors in this context, but theiragency is limited by numerous institutional factors, such as cultivation practices, labor markets,and information systems. These factors together can create an institutional void, which can hamperboth the agency of farmers and their ability to participate, as well as the justness of the niche. The void’sstrength depends on the institutional interface a farmer is subjected to. Before just transitions tocircular systems can occur, marginalized actors’ agency and ability to participate in the niche, in a justway, must be improved, by decreasing the strength of the institutional void.</p

Active sustainability actors: A life course approach

There is an increasing interest in the role of actors in the pursuit of sustainability transitions. In this paper, we adopt a life course perspective to explore active sustainability actors. To this end, we interviewed 16 professionals across private, public, and third sectors in Finland. The paper's main implication is in introducing a life course perspective to the study of active sustainability actors. Second, we propose a grounded model of active actors' sustainability engagement. The model details sustainability agency formation and maintenance dynamics. Going forward, our findings are a call for further research on sustainability agency, be it in its engagement, via life courses, or via the study of different actor types

Bold ambition, blunted agency? Examining top management perspectives on a circular economy transition in Finland

The circular economy is proposed as a company-driven means to further sustainability transitions. Top managers have a critical role in fostering the circular economy as they are responsible for shaping and implementing a company's sustainability strategy and performance. In this paper, we adopt a microfoundations perspective to enhance our understanding of the influence of top managers as agents of the sustainability transition to the circular economy. In a qualitative research study, we interviewed 34 top managers of Finnish companies that are actively pursuing the circular economy. The main implication of our study is in exploring the role of top managers, as they engage in actively structuring a new, circular regime. To this end, our paper provides salient insights into the prevailing debate on the structure-agency question in the sustainability transitions literature. We find that power is a key characteristic of how top managers exercise their agency. Our findings imply that while top managers are perceived as the most powerful members of a company, their agency is often limited by structural constraints on multiple levels within their companies, in the industry, and in the broader regime. Furthermore, we find that top managers' power and agency towards the transition is heavily dependent on their abilities to secure business profitability. </p

Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa

Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa harjoitettaessa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Tässä raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosessit ja tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Lisäksi raportissa käsitellään ympäristökuormitusta vähen-täviä tekniikoita ja toimintatapoja. Raportti sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen. Raportin johtopäätöksissä on yhteenveto niistä tekniikoista ja toimintatavoista, joilla voidaan parhaiten pienentää kotieläintuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Johtopäätöksissä siis esitetään tuotannon BAT-tekniikat. Ne kattavat kaikki em. eläinlajit ja kokoluokaltaan ilmoitusmenettelyn ja ympäristöluvituksen piirissä olevan toiminnan. Pääosa BAT-johtopäätöksistä liittyy lantaan ja erityisesti sen käsittelystä vesiin ja ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämiseen ja estämiseen. Johtopäätösten pohjana on käytetty sikojen tai siipikarjan tehokasvatuksen (IRPP) BAT-päätelmiä, joita on täydennetty muiden eläinten pitoon liittyvillä tekniikoilla. Siipikarjan ja sikojen tehokasvatuksessa tulee tämän raportin lisäksi huomioida niitä koskevat EU-tason päätelmät, joissa on vaatimuksia myös toiminnan tarkkailuun sekä esitetään BAT-päästötasot (BAT-AEL) tuotannosta aiheutuville ammoniakkipäästöille

Robotics in Care Services : A Finnish Roadmap

Julkaisu löytyy myös osoitteesta; http://roseproject.aalto.fi/images/publications/Roadmap-final02062017.pd

Sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia oppimisesta simulaatio-oppimisympäristössä

Hoitotyön ja sosiaalialan koulutukseen on tullut viimevuosina muutoksia. Uusia oppimisympäristöjä ja teknologiaa on alettu hyödyntää koulutuksissa ja opetuksessa. Lahden ammattikorkeakoulun uusi simulaatiokeskus avattiin vuonna 2013. Tuolloin sosionomikoulutuksessa alettiin hyödyntää simulaatio-opetusta. Sairaanhoitajakoulutus aloitti Lahden ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä simulaatiokoulutuksen vuonna 2012. Simulaatio-opetuksen on osoitettu auttavan opiskelijoita tiedon analysointitaitojen, kliinisen päätöksenteon taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Harkinnanvarainen näyte oli kuusi opiskelijaa (N=6), joista kolme oli sosionomiopiskelijoita ja kolme sairaanhoitajaopiskelijoita. Aineistonkeruumenetelmänä on puolistrukturoidut teemahaastattelut. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat kokevat oppimisen simulaatio-oppimisympäristössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa simulaatio-opetuksen kehittämiseen. Tutkimusteemoina oli: sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden kokemuksia oppimisesta simulaatio-oppimisympäristössä, tekijät jotka simulaatiossa edistävät oppimista, tekijät jotka simulaatiossa estävät oppimista Tutkimustulosten mukaan hyvin suunniteltu ja toteutettu simulaatio-opetus koettiin hyväksi opetusmenetelmäksi. Tutkimuksessa ilmeni, että simulaatiossa on vielä kuitenkin kehitettävää. Sosionomien simulaatioissa ilmeni suurempaa variaatiota kuin sairaanhoitajilla. Etenkin sosionomit toivoivat, että simulaatiota hyödynnettäisiin opetuksessa enemmän.Changes have been made in the education of nursing and social services during the last few years. New learning environments and technology have been utilized in education and teaching. A new simulation center at Lahti University of Applied Sciences was opened in 2013. At that time, simulation training began to be used in social service education. Nursing students were the first to start a simulationtraining at Lahti University of Applied Sciences in 2012. Simulation teaching has been shown to help students develop knowledge analysis skills, clinical decision-making skills and problem-solving skills. . The study was qualitative. There were six students (N = 6), of which three were social services students and three nursing students. The material collection method is semi-structured theme interviews. The material was analyzed by content analysis. The purpose of the study was to find out how nursing and social services students experience learning in a simulation learning environment. The aim was to provide information on the development of simulation teaching. The research topics were: experiences of nursing and social services students in learning in a simulation learning environment, factors that promote learning in simulation, factors that prevent learning in simulation According to the research results, well-designed and implemented simulation teaching was considered a good teaching method. The research showed that there is still some improvement in simulation training. There was a greater variation in the social service students simulations than nurse students. Especially the social service students hoped that the simulation would be used more in teachin